Buddhalaisuuden erot muihin uskontoihin

Käänsin pikaisesti artikkelin sivuilta
http://www.buddhanet.net/e-learning/snapshot01.htm , jossa mainitaan miten buddhalaisuus eroaa muista uskonnoista. Kenties tästä on hyötyä niille joiden on vaikea nähdä buddhalaisuuden eroja hinduismiin tai sitä, miksi buddhalainen ei voi samalla uskoa jumalaan. Jos jokin asia vaikuttaa vaikealta, siihen ei kannata takertua, sillä jossain muussa tekstissä asia voidaan ilmaista toisella tavalla tai selkeämmin. Hyvin englantia osaavien kannattaa kenties lukea alkuperäinen artikkeli.

Buddhalaisuuden pääasiallisimmat erot muihin uskontoihin:

1. Buddhalaisuudessa ei ole kaikkivaltiasta jumalaa. Ei ole ketään jakamassa palkkioita tai rangaistuksia oletettuna tuomiopäivänä.

2. Buddhalaisuus ei, tarkkaan ottaen, ole uskonto siinä mielessä että siinä uskottaisiin ja palvottaisiin yliluonnollista olentoa.

3. Pelastajan käsitettä ei ole buddhalaisuudessa. Buddha ei ole pelastaja, joka pelastaa toisia henkilökohtaisilla avuillaan. Vaikka buddhalainen turvautuukin Buddhaan ylivertaisena, puhtauden polun näyttävänä oppaana, hän ei antaudu orjaksi. Buddhalainen ei ajattele saavuttavansa puhtauden pelkästään turvautumalla Buddhaan tai pelkällä uskolla häneen. Buddalla ei ole voimaa pestä pois toisten (mielen) epäpuhtauksia.

4. Buddha ei ole jumalan inkarnaatio (toisin kuin jotkut hindut väittävät). Buddhan ja hänen seuraajiensa suhde vastaa opettajan ja oppilaan suhdetta.

5. Henkilökohtaisen vapautumisen saavuttaminen on jokaisen itsensä vastuulla. Buddhalaisuus ei vaadi seuraajiltaan sokeaa uskoa. Se panee paljon painoa itsenäisyydelle, itsekurille ja henkilökohtaisille ponnisteluille.

6. Kolmeen Jalokiveen turvautuminen (ts. Buddha, Dharma, Sangha) ei tarkoita ”antautumista” tai täydellistä riippuvuutta ulkoisesta voimasta tai kolmanteen osapuoleen saadakseen apua tai pelastuakseen.

7. Dharma (buddhalaisuuden opetukset) ovat olemassa riippumatta siitä, onko Buddhaa olemassa. Shakyamuni Buddha (historiallinen buddha) löysi ja jakoi opetukset / universaalit totuudet kaikkien tuntevien olentojen kanssa. Hän ei ole noiden opetusten luoja tai profeetta jonka kaikkivaltias jumala olisi lähettänyt välittämään nuo opetukset toisille.

8. Erityisesti Mahayana-buddhalaisuudessa painotetaan, että kaikilla olennoilla on buddhaluonto. Buddhaksi (valaistuneeksi olennoksi) voi tulla aikanaan, jos harjoittaa tunnollisesti ja saavuttaa mielen puhtauden (ts. mielessä ei harhoja tms.)

9. Buddhalaisuudessa harjoittajien perimmäinen tavoite on valaistuminen ja/tai vapautuminen samsarasta, sen sijaan että mentäisiin taivaaseen (tai buddhalaisen kosmologian kuvaamiin deva-maailmoihin)

10. Karma on buddhalaisten oppien peruskivi. Se selitetään buddhalaisuudessa hyvin perusteellisesti. Karma viitaa tärkeään syytä ja sen seurauksia käsittelevään metafyysiseen käsitteeseen. Karman laki selittää kärsimyksen ongelman, joissakin uskonnoissa opetetun (niinkutsutun) kohtalon ja ennaltamääräämisen, sekä ennenkaikkea ihmiskunnan ilmeisen epätasa-arvon.

11. Jälleensyntyminen on toinen buddhalaisuuden avainopetuksista ja kulkee käsi kädessä karman kanssa. Jälleensyntymän ja hindulaisuuden opettaman reinkarnaation välillä on hienoinen ero. Buddhalaisuus hylkää teorian pysyvän sielun vaelluksesta (kehosta toiseen), sanottiinpa tuon sielun olevan jumalan luomaa tai jumalallisesta ytimestä ilmaantunut.

12. Maitri (tai metta paalin kielellä, rakastava ystävällisyys) ja karuna (myötätunto) kaikkia olentoja kohtaan, mukaanlukien eläimet. Buddhalaisuus kieltää jyrkästi eläinten uhraamisen, olipa syy mikä tahansa. Vegetarismia suositellaan, mutta se ei ole pakollista.

13. Ei-takertumisen tarkeys. Buddhalaisuus menee hyväntekemisen ja hyvänä olemisen toiselle puolen. Ei tule takertua hyviin tekoihin tai ajatukseen hyvän tekemisestä; muussa tapauksessa kysymys on vain jälleen yhdestä halun/kaipauksen muodosta.

14. Buddhalaisuudessa kannetaan huolta kaikista tuntevista olennoista (erotuksena siihen, että muissa uskonnoissa kannetaan huolta vain ihmisistä). Buddhalaiset tunnustavat/hyväksyvät sen, että on olemassa eläimiä ja olentoja samasaran muissa maailmoissa/olomuodoissa.

15. Buddhalaisuudessa ei ole pyhän sodan käsitettä. Tappaminen rikkoo tärkeää buddhalaisuuden moraalista periaatetta vastaan. On jyrkästi kiellettyä tappaa toista henkilöä uskonnon tai hengellisen johtajan nimeen tai mistä tahansa uskonnollisesta syystä tai maailmallisesta tekosyystä.

16. Kärsimys on myös yksi buddhalaisuuden peruspilari. Se on ensimmäinen Neljästä Jalosta Totuudesta. Kärsimys analysoidaan ja selitetään hyvin buddhalaisuudessa.

17. Synnin tai perisynnin käsitteellä ei ole sijaa buddhalaisuudessa. Synti ei myöskään ole sama asia kuin kärsimys.

18. Buddhalaisissa opetuksissa ei kerrota oman olemassaolon tai elämän alusta tai lopusta. Ei oteta käytännössä lainkaan kantaa ensimmäiseen syyhyn, ts. siihen kuinka elämä alun alkaen syntyi.

19. Dharma tarjoaa hyvin yksityiskohtaisen selityksen anatmanista (paalin kielellä: anatta) l. sieluttomuudesta, ts. ei ole (pysyvää) sieluksi kuvattua yksikköä (olipa kysymyksessä yhdestä tai useammasta elämästä).

20. Buddha on kaikkitietävä, mutta ei kaikkivoipa. Hän kykenee lukemattomiin tekoihin, mutta on myös asioita, joihin hän ei pysty. Buddha ei myöskään väitä olevansa olentojen elämien tai maailmankaikkeuden luoja.

21. Prajnalla (paalin kielellä: panna) l. transsendentilla viisaudella on keskeinen osa buddhalaisissa opetuksissa. Shakyamuni Buddha opetti prajnan käsitettä noin 20 vuoden ajan. Siinä opetetaan tasapainottamaan myötätunto viisauden kanssa.

22. Meditaation perinne ja harjoitus on buddhalaisuudessa suhteellisen tärkeä ja vahva. Vaikka kaikki uskonnot opettavatkin joitakin mielen vakauttamisen/yksipisteisyyden meditaation muotoja, ainoastaan buddhalaisuus painottaa Vipassanaa (näkemysmeditaatiota) tehokkaana työkaluna vapautumisen/valaistumisen saavuttamiseen.

23. Sunyatan eli tyhjyyden oppi löytyy ainoastaan buddhalaisuudesta, ja sen monia aspekteja selitetään tarkkaan pidemmällemenevissä buddhalaisissa opetuksissa. Lyhyesti; tämä oppi selittää perimmäisen todellisuuden transsendenttia luonnetta. Se julistaa, että ilmiöiden maailma on tyhjä kaikista jaottelun rajoituksista ja että kaikki dualismin käsitteet poistuvat (ts. totuus ei ole dualistinen)

24. Ehdollinen ilmentyminen (paalin kielellä: paticcasamuppada, dependent arising) on buddhalaisuuden avainoppeja. Tämä oppi selittää, että kaikki psykologiset ja fyysiset ilmiöt joista yksilökohtainen olemassaolo koostuu, ovat keskinäisriippuvia ja ehdollistavat toinen toisiaan; tämä selittää samalla sen, mikä pitää tuntevia olentoja samsarassa.

25. Helvetin (/helvettien) käsite on buddhalaisuudessa hyvin erilainen kuin muissa uskonnoissa. Se ei ole ikuisen kadotuksen paikka, jollaisena se kuvataan ”kaikkivaltiaan luojan” uskonnoissa. Buddhalaisuudessa se on vain yksi kuudesta samsaran maailmoista (ts. huonoin kolmesta alimmasta, epätoivottavasta maailmasta). Buddhalaisessa kosmologiassa on myöskin käytännössä lukematon määrä helvettejä, samoin kuin on lukematon määrä nk. buddhamaailmoja.

26. Buddhalainen kosmologia (l. maailmankaikkeus) eroaa selvästi muiden uskontojen selittämästä, sillä ne tunnustavat yleensä vain tämän aurinkokunnan olemassaolon; maan maailmankaikkeuden keskuksena ja ainoana eläviä olentoja sisältävänä planeettana. Buddhalainen näkemys maailmanjärjestyksestä (buddhamaailmasta, kolmituhatkertaisesta maailmanjärjestelmästä) sisältää miljardi aurinkokuntaa. Tämän lisäksi Mahayana-buddhalaisissa opeissa selitetään, että on olemassa myös muita buddhamaailmoja kuten Amitabhan puhdas maa ja Bhaisajyagurun maailmanjärjestelmä.

27. Samsara on buddhalaisuuden perustavaa laatua oleva käsite ja se tarkoittaa yksinkertaisesti 'loputonta olemassaolon sykliä’ tai loputonta jälleensyntymisen ketjua kuudessa olemassaolon maailmassa. Syklinen jälleensyntyminen loppuu vasta kun tunteva olento saavuttaa nirvanan t.s. karman, tottumusten, mielen tahrojen ja harhojen loppuunkuluttua. Kaikki muut uskonnot opettavat yhden taivaan, yhden maan ja yhden helvetin oppia, mutta tämä perspektiivi on hyvin rajallinen verrattuna buddhalaiseen näkemykseen samsarasta, jossa taivas (jossa itsessään on 28 olemassaolon tasoa) on vain yksi kuudesta olemassaolon maailmasta.