Ihastuin mieheen jota näen aika usein, ja ilmaisin hänelle pitäväni hänestä... En suoraan, mutta siten että uskon kyllä hänen tietävän, että se olin minä :) Ainakin ilmeestä päätellen hän tietää - hymyilee minulle nätisti...
Mutta siihen se on sitten jäänytkin :( Miksi hän ei ole tehnyt mitään, jos pitää minusta? Tietääkseni hän ei juuri nyt seurustele.
Mutta siihen se on sitten jäänytkin :( Miksi hän ei ole tehnyt mitään, jos pitää minusta? Tietääkseni hän ei juuri nyt seurustele.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kysy suoraan vaan. Tai kerro hänelle että pidät hänestä. Ujot ihmiset eivät usein tee aloitetta vaikka saisivatkin viestin...rohkeat eivät taas aina tajua pientä vihjausta vaan voivat ottaa sen viattomana flirttinä.
Ömh, minä hymyilen about kaikille useasti näkemilleni naispuolisille oikein nätisti, melkein aina. Pysyy virkeenä ja hyvissä väleissä. Enkä tajuu ollenkaan naisten viestejä, ellei ne rupee säärtä hinkkaamaan tai suoraan sanomaan. Muihin viesteihin vaan hymyilen nätisti takaisin, mikä voi joskus näyttää aika tyhmältäkin.
Kerro hei lisää sun "jutusta" !?
nyt pitää vähän miettiä, lukeeko ihastukseni kohde mahd. näitä palstoja... Luultavasti ei, joten: Olemme jutelleet, työn merkeissä ja muutenkin, ja hänen ilmeistään ja eleistään olen saanut sen käsityksen, että hän pitää minusta. Itse ihastuin häneen jo vuosia sitten (=kaukorakkaus), mutta elämä vei muualle... Kun olin tulossa nykyiseen duuniin, epäröin jopa vain siksi että hän on siellä... pelkäsin että ihastus muuttuu rakkaudeksi ja saan sitten sydänsuruja... :/ No mutta eihän sen perusteella kuitenkaan voi jättää hyvää duunia! - Näin ajattelin ja sitten on käynyt kuten kävi (itsekurin puutetta?) :(
Lähetin hänelle viestin, jossa tunnustan rakkauteni... Nimeä ei ollut, mutta emme ole teinejä, emmekä tyhmiä; viestistä voi helposti arvata lähettäjän, ainakin minun mielestäni =))
Mutta... tällä hetkellä on sisikuntani aika pirstaleina, alkaa vaikuttaa siltä että häntä ei tosiaankaan vain kiinnosta... En tosiaan tiedä mitä mies ajattelee saadessaan sellaisen viestin, joskus hän on vaikuttanut hiukan ujolta, mutta kai siinäkin joku raja on. En tiedä.
Hienosti olet ajatellut asiasi läpi ja toiminta on ihan A !! Jos ei mies tuosta jo tajua tehdä jotain, niin jo on kumma. Kai hänellä on ollut mahdollisuuksia, kuten jossain illanvietossa tms. kevyemmässä tilanteessa?
Toivotan sinulle vilpittömästi onnea rakkautesi kanssa! :-)
ps. mitä veikkaat, miksi minä tätä palstaa luen (ei tarvitse vastata ;-)
>Lähetin hänelle viestin, jossa tunnustan
>rakkauteni... Nimeä ei ollut, mutta emme ole
>teinejä, emmekä tyhmiä; viestistä voi helposti
>arvata lähettäjän, ainakin minun mielestäni =))
Ehkäpä sinä pystyt arvaamaan viestistä sen sanoman, kun olet sen itse kirjoittanutkin. Oletko miettinyt, että tietämättäsi mies on ehkä voinut olla yhteyksissä toisiin naisiin ja nyt kun viestissäsi et suoraan ole ilmoittanut nimeäsi, mies luulee sen tulleen joltain muulta? Hyvällä mahdollisuudella olet tehnyt oman maalin!
Ei pahalla mutta ei hyvälläkään: kyllä tuo arvuuttelu ja ihmettely aika tyhmältä ja pelokkaalta vaikuttaa. Miten kauan meinasit odottaa ennen kuin näet miehen rupeavan seurustelemaan jonkun muun naisen kanssa? Perinteistä typerysten ja aloitekyvyttömien touhua.
Varmasti hänellä on muitakin naisia ollut, ja tietysti voi olla että hän on nyt jo ehtinyt löytää jonkun. Hän ei vain vaikuttanut siltä... Ehkä hän oli vain imarreltu huomiosta; ehkä itse näytin typerästi ihastuneelta...
Jos olisimme tasa-arvoisessa asemassa tämän paikan "hierarkiassa", olisin muitta mutkitta jo ajat sitten pyytänyt häntä jonnekin. Mutta onko se nyt niin ihmeellistä, etten ole uskaltanut vaan pelännyt mitä tapahtuu, jos hän suuttuu/loukkaantuukin? Sitten pitäisi alkaa välttelemään häntä... Tai ehkä hän suostuisi mutta missaisi pointin ja luulisi, että haluan vain yleensä kaverin johonkin menoon (joskus 10 vuotta sitten mulle kävi kerran noin, enkä ole sen jälkeen tuntemiani miehiä ulos pyytänyt)?
Ja 'hymypojalle': on ollut pari illanviettoa, joista kumpikaan ei kyllä suoraan kuulunut hänen työpiiriinsä... Eipä ole miestä näkynyt, vaikka hänen on täytynyt tietää että olin niissä. Toisesta lähdin sitten jo itsekin pois kesken, olen aika ujo ja tunnen helposti olevani liikaa.
Ei ole ihmeellistä, ettet ole uskaltanut suoraan "käydä kiinni", niinhän naisen tekemä aloite usein taidetaan tulkita, vai kuinka. Työpaikalla kun voi tulla tukalat oltavat, jos juttu tyssää, syystä tai toisesta, heti tai myöhemmin. Päinvastaisia esimerkkejäkin tiedän, toki.
Illanvietoista: jos ne eivät hänen ympyröihinsä suoraan kuuluneet, ei poissaolo niin ihme tapaus kuitenkaan taida olla. Neuvojen antaminen on typerän tuntuista kun ei koko kuviota näe, ja muutenkin, mutta tarkkaile tilannetta ja muista hymyillä :-)
Tasa-arvoahan te olette kaivaneet kiljuen, joten sittä vain aloitetta tekemään. Ja oppikaa saamaan noloja rukkasia myös, niitähän te naisetkin niskoja nakellen jaatte :)
Ehkäpä hän ei halua vielä seurustella, tai ehkä hän odottaa sinulta aloitetta, hänhän hymyilee kuitenkin sinulle.
Ja siinäpä se juuri onkin: en ole varma haluaisiko hän vielä seurustella, enkä tahdo päätyä yhdenillan suhteeksi tai lyhyeksi vakipanoksi... Jos teen aloitteen se voisi kääntyä tällä tavalla minua vastaan, sillä en tiedä pystyisinkö torjumaan häntä enää sitten vaikka homma alkaisi edetä väärään suuntaan... Luonnollisestihan antaisin melkein mitä tahansa jos saisin vaikka vain koskettaa hänen kättään =)
Jos nainen on liian innokas se yleensä ennemmin tai myöhemmin kääntyy jollain tavalla naista vastaan, eli jos mies tekisi aloitteen tietäisin varmasti että hän haluaa juuri minut... Muunlaisia suhteita minulla on jo ollut ihan riittämiin.
*Huokaus*
Jeppes jap. Oon ite käynyt samanlaisen tilanteen läpi kuin sä. Hommaa kesti neljä vuotta. Voisi sanoa sen olleen jopa helvetillistä. Duunin merkeissä sekin alkoi. Lopulta selvisi, etten ollut kuin ihastunut. Pointti mikä tuon tien lopussa selvisi oli: Olin löytänyt itseni. Kaikki ne asiat joita hänessä "rakastin" olivat ominaisuuksiani, joita en tiennyt minulla edes olevani. Näin jälkikäteen ajatellen oon todella tyytyväinen koko tohon soppaan. Sain kuitenkin enemmän tuona aikana, mitä todella monet ihmiset eivät saa edes koko elämänsä aikana. Tiedän lopultakin mitä elämälläni haluan tehdä. Arvot joita arvostan, nousivat todella vahvalla tavalla esiin. Niiden puolesta menen hautaan asti. Ihmiset, paikat, tapahtumat saavat uuden merkityksen. Ainoa asia mikä ei tuona aikana muuttunut oli tuo tunne tuohon uskomaattomaan naiseen. Tosin sekin oli feikki. Uskallan väittää tilanteesi olevan samanlainen, sillä myös mua ollaan haluttu erään leidin puolesta monta vuotta. Mielestäni tällä henkilöllä ja minulla ei ole hirveästi yhteistä. Oikeastaan ollenkaan. Loppukaneetiksi: Hyvää matkaa pään sisälle. Sieltä löytyy mielenkiintoista materiaalia. Jaksamisia...