Miten sosiaaliturva tulisi järjästää?
Tällä hetkellä koulujen, yliopistojen ja sairaaloiden toiminta katetaan verovaroin. Esimerkiksi korkeakoulujen toiminta on täysin säännösteltyä: valtiovalta tai muu julkinen taho määrää poliittisen päätöksenteon avulla yliopistojen opiskelijamääristä, henkilöstöpolitiikasta, valtionavustuksista ja sisäänpääsykriteereistä. Tässä tekstissä ehdotetaan kokonaan uudenkaltaista sosiaaliturva järjestelmää jota kutsutaan tässä "perusturvamaksuksi". Siinä valtio ei enää omistaisi tai rahoittaisi tuotantolaitosten (sairaaloiden, koulujen) toimitaa, vaan niiden toiminnan rahoittaisivat kansalaiset itse saamastaan perusturvamaksusta.
Perusturvamaksu maksettaisiin jokaiselle suomen kansalaiselle elämäntilanteeseen ja ikään katsomatta. Sen saisivat sekä työssäkäyvät että työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Perusturvamaksu olisi samansuuruinen kaikille ja se voitaisiin jakaa kahteen osaan:
osaan joka voidaan käyttää asumiseen, ruokaan ja muihin välittömiin kuluihin
osaan joka voidaan käyttää vain eläke- ja sairausvakuutusmaksuihin, sekä lukukausimaksuihin
Opintotuesta, työmarkkinatuesta, työttömyyskorvauksesta ja toimeentulotuesta luovuttaisiin kokonaan. Sosiaalitoimistot, työvoimatoimistot ja opintotukitoimistot voitaisiin lakkauttaa, mistä aiheutuisi valtavat säästöt. Perusturva maksun maksajana toimisi ainoastaan yksi virasto, esimerkiksi KELA.
Sairaalat, koulut, ja yliopistot yksityistettäisiin. Kansalaiset rahoittaisivat tarvitsemansa sosiaaliturvapalvelut maksamalla perusturvastaan TERVEYSVAKUUTUS ja lukukausimaksuja. Eläkesäästäminen olisi vapaaehtoista, sillä myös vanhukset saisivat perusturvamaksun joten heillä olisi olemassa perusturva.
Mitä hyötyä edellisen kaltaisesta järjästelystä olisi?
Sosialismissa ei ole mitään keinoa sanoa onko jokin julkinen instituutio tai tuotantolaitos tuottava, tai edes tarpeellinen yhteiskunnalle. Tämä johtuu siitä ettei sosialismissa yhteiskunnan taloudellisten resurssien ohjaantuminen tapahtu ihmisten tarpeiden mukaan, vaan poliittisen päätöksensenteon mukaan.
Perusturvamaksu, ja tuotantolaitosten (sairaaloiden, koulujen) yksityistäminen johtaisivat suuriin muutoksiin tässä yhteiskunnassa. Ennenkaikkea, yhteiskuntaan ei pääsisi syntymään tuottamatonta byrokratiaa. Tälläkin hetkellä ihmisiä juoksutetaan virastosta toiseen, opintotukien, työttömyyskorvausten ja muiden tukien perässä riippuen heidän elämäntilanteestaan ja kaikkialla maksetaan kuitenkin suurinpiirtein saman suuruista sosiaaliturvaa. On ilmiselvää että sosiaaliturva voitaisiin järjästää tehokkaammin.
Kilpailu tehostaa toimintaa kaikilla elinkeinoelämän osa-alueilla. Tietotekniikan kehitys johti pankkitoimihenkilöiden määrän voimakkaaseen supistamiseen yksityisellä pankkitoimialalla, mutta julkisella sektorilla tietotekniikan kehitys ei vähentänyt henkilöstömäärää.
Terveydenhuolto
Sairaalat olisivat yksityisyrityksiä. Kohtuullinen terveydenhuoltopalveluiden taso turvattaisiin siten että jokainen kansalainen maksaisi perusturvastaan terveysvakuutusmaksua yksityisille vakuutusyhtiöille.
Koulutus
Koulut olisivat yksityisyrityksiä. Ne toimisivat veloittamalla oppilailtaan lukukausimaksun, jonka oppilaat maksaisivat perusturvamaksustaan. Koulut joutuisivat kilpailemaan oppilaista pyrkimällä tarjoamaan mahdollisimman korkealaatuista opetusta ja mahdollisimman suotuisaa oppimisilmapiiriä.
Kulttuuri
Nykyinen komentotalouden mukainen kulttuurijärjästelmä joutaa roskakoriin. Kulttuuria on tuotettava tai jätettävä tuottamatta ihmisten tarpeista lähtien, eikä niinkuin nyt, poliittisten päätösten mukaan. Tällä hetkellä kulttuuriin jaettavat verovarat (Veikkauksen jakamat varat ovat osa piiloverotusta) ovat poliittista lehmänkauppaa, ja niillä tuetaan poliittisesti suuntautuneita vasemmistotaiteilijoita ja yhdistyksiä.
Tällä hetkellä koulujen, yliopistojen ja sairaaloiden toiminta katetaan verovaroin. Esimerkiksi korkeakoulujen toiminta on täysin säännösteltyä: valtiovalta tai muu julkinen taho määrää poliittisen päätöksenteon avulla yliopistojen opiskelijamääristä, henkilöstöpolitiikasta, valtionavustuksista ja sisäänpääsykriteereistä. Tässä tekstissä ehdotetaan kokonaan uudenkaltaista sosiaaliturva järjestelmää jota kutsutaan tässä "perusturvamaksuksi". Siinä valtio ei enää omistaisi tai rahoittaisi tuotantolaitosten (sairaaloiden, koulujen) toimitaa, vaan niiden toiminnan rahoittaisivat kansalaiset itse saamastaan perusturvamaksusta.
Perusturvamaksu maksettaisiin jokaiselle suomen kansalaiselle elämäntilanteeseen ja ikään katsomatta. Sen saisivat sekä työssäkäyvät että työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset. Perusturvamaksu olisi samansuuruinen kaikille ja se voitaisiin jakaa kahteen osaan:
osaan joka voidaan käyttää asumiseen, ruokaan ja muihin välittömiin kuluihin
osaan joka voidaan käyttää vain eläke- ja sairausvakuutusmaksuihin, sekä lukukausimaksuihin
Opintotuesta, työmarkkinatuesta, työttömyyskorvauksesta ja toimeentulotuesta luovuttaisiin kokonaan. Sosiaalitoimistot, työvoimatoimistot ja opintotukitoimistot voitaisiin lakkauttaa, mistä aiheutuisi valtavat säästöt. Perusturva maksun maksajana toimisi ainoastaan yksi virasto, esimerkiksi KELA.
Sairaalat, koulut, ja yliopistot yksityistettäisiin. Kansalaiset rahoittaisivat tarvitsemansa sosiaaliturvapalvelut maksamalla perusturvastaan TERVEYSVAKUUTUS ja lukukausimaksuja. Eläkesäästäminen olisi vapaaehtoista, sillä myös vanhukset saisivat perusturvamaksun joten heillä olisi olemassa perusturva.
Mitä hyötyä edellisen kaltaisesta järjästelystä olisi?
Sosialismissa ei ole mitään keinoa sanoa onko jokin julkinen instituutio tai tuotantolaitos tuottava, tai edes tarpeellinen yhteiskunnalle. Tämä johtuu siitä ettei sosialismissa yhteiskunnan taloudellisten resurssien ohjaantuminen tapahtu ihmisten tarpeiden mukaan, vaan poliittisen päätöksensenteon mukaan.
Perusturvamaksu, ja tuotantolaitosten (sairaaloiden, koulujen) yksityistäminen johtaisivat suuriin muutoksiin tässä yhteiskunnassa. Ennenkaikkea, yhteiskuntaan ei pääsisi syntymään tuottamatonta byrokratiaa. Tälläkin hetkellä ihmisiä juoksutetaan virastosta toiseen, opintotukien, työttömyyskorvausten ja muiden tukien perässä riippuen heidän elämäntilanteestaan ja kaikkialla maksetaan kuitenkin suurinpiirtein saman suuruista sosiaaliturvaa. On ilmiselvää että sosiaaliturva voitaisiin järjästää tehokkaammin.
Kilpailu tehostaa toimintaa kaikilla elinkeinoelämän osa-alueilla. Tietotekniikan kehitys johti pankkitoimihenkilöiden määrän voimakkaaseen supistamiseen yksityisellä pankkitoimialalla, mutta julkisella sektorilla tietotekniikan kehitys ei vähentänyt henkilöstömäärää.
Terveydenhuolto
Sairaalat olisivat yksityisyrityksiä. Kohtuullinen terveydenhuoltopalveluiden taso turvattaisiin siten että jokainen kansalainen maksaisi perusturvastaan terveysvakuutusmaksua yksityisille vakuutusyhtiöille.
Koulutus
Koulut olisivat yksityisyrityksiä. Ne toimisivat veloittamalla oppilailtaan lukukausimaksun, jonka oppilaat maksaisivat perusturvamaksustaan. Koulut joutuisivat kilpailemaan oppilaista pyrkimällä tarjoamaan mahdollisimman korkealaatuista opetusta ja mahdollisimman suotuisaa oppimisilmapiiriä.
Kulttuuri
Nykyinen komentotalouden mukainen kulttuurijärjästelmä joutaa roskakoriin. Kulttuuria on tuotettava tai jätettävä tuottamatta ihmisten tarpeista lähtien, eikä niinkuin nyt, poliittisten päätösten mukaan. Tällä hetkellä kulttuuriin jaettavat verovarat (Veikkauksen jakamat varat ovat osa piiloverotusta) ovat poliittista lehmänkauppaa, ja niillä tuetaan poliittisesti suuntautuneita vasemmistotaiteilijoita ja yhdistyksiä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuli taas heitettyä utopistisia kuvitelmia molemmat jalat ilmassa ja pää pilvissä.
Olisit edes vilkaissut valtion budjettia ensi vuodelle: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2004/he_2004.html
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA yhteensä 9 412 151 000
TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA yhteensä 2 314 854 000
yhteensä 11,7 mrdE . Sisältää hallinnon, tutkimus- ja valvontatoimen lisäksi myös työttömyysturvan, sairausvakuutuksen ja eläkkeet jne.
Jos se jaetaan tasan kaikille suomalaisille, kertyisi nuppia kohti n. 2200 E / vuosi. Kuinka suuren kämpän ajattelit sillä vuokrata? Jäisikö vielä pikkurahaa hankkia särvintäkin leivän päälle?
Kansalaispalkkaan irrotettavissa olevaa tuossa on suurimmallakin hallinnon alasajolla enintään 80%, joten kansalaispalkka olisi maksimissaan 2000 E/ vuosi.
Miltäköhän momentilta ajattelit ottaa siihen jatketta ja kuinka paljon sitä olisi jatkettavissa?
Kuinka paljon halvemmalla oppilaitokset pystyisi tuottamaan opetuspalvelut, jos oppilaat itse maksaisivat ne yhteiskunnan sijasta? Entä sairaalat? Lisääntyykö rahamäärä jollakin tavalla, jos nuo erät kierrätetään kansalaispalkkana kansalaisten pussin kautta?
Tarkastelit vain valtionverotusta ja tuloja. Sosiaalitoimi, koulutus, sairaalat maksetaan pääosin kunnallisverotuksesta saatavin tuloin.
Koulut/yliopistot/opistot yksityistettäisiin:
OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 6 053 815 000
Opintotukitoimistot, sosiaalitoimistot, työvoimatoimistot lakkautettaisiin:
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 412 151 000
TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 314 854 000
6.1 9.4 2.3 = 17.8 mrd euroa
= 3560 euroa/vuosi/asukas
= 300 euroa/kk/asukas
Kunnallisverotuksen osuus:
= 500 euroa/kk/asukas
Progressiivinen verotus pois.
Lisääntyykö raha sillä, että se kierrätetään kansalaisten taskun kautta?
Palkan määrä kyllä kasvaa, mutta nyt siitä täytyy asumis- ja elämiskulujen lisäksi itse maksaa myös koulutus ja terveydenhoito.
Mitä tapahtuisi esim. koulutukselle, jos sen voisi harkintansa mukaan "ottaa rahana"?
Jos esimerkiksi puolet kansasta käyttäisi koulutuksesta tulevan osuutensa johonkin muuhun, niin koulutukseen hakeutuvien täytyisi käyttää kaksinkertainen summa, vai puolitettaisiinko koulutustaso?
>Mitä tapahtuisi esim. koulutukselle, jos sen
>voisi harkintansa mukaan "ottaa rahana"?
Koulutuksen laatu paranisi kun koulut joutuisivat kilpailemaan oppilaista. Koulutuksen tehokkuus paranisi. Koulukiusaaminen vähenisi kun rikollisoppilaat erotettaisiin kouluista.
Kaikenkaikkiaan hyvä asia.