Miksi Kallen pitäisi lopettaa totuuden etsintää tässä talviasodan aloittajasta? Kyllä setä seli.. voi tuoda todisteet esiin, jos niitä on.
Juttu on niin, että kommunistit tietävät neuvotoliiton hyökkäsen ilman mitään Suomen aihettamaa syytä. Yrität vain suotta vetää kuiville yhden sedän tollikan.
Juttu on niin, että kommunistit tietävät neuvotoliiton hyökkäsen ilman mitään Suomen aihettamaa syytä. Yrität vain suotta vetää kuiville yhden sedän tollikan.
Vastaukset 43
Vanhimmat
"Kyllä setä seli.. voi tuoda todisteet esiin, jos niitä on."
Ok. tuodaan jotain todisteita, joten pistähän paremmaksi, eli tässä nyt aluksi todisteitani siitä, että:
"talvisodan perussyy Suomen valtio- ja sotilasjohdon harjoittama sotapolitiikka näkyi selkeästi mm. siinä, että Suomi rikkoi Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimusta http://www.prokarelia.net/contract/?x=hkk-1932, kuten etenkin tässä Molotovin allekirjoittamassa, 28. marraskuuta 1939 annetussa Neuvostoliiton nootissakin http://www.histdoc.net/historia/molotov281139.html sanotaan, että: “Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi, Suomen hallitus on suorittanut Neuvostoliittoa kohtaan vihamielisen teon, joka ei ole sopusoinnussa molempien valtioiden kesken solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen kanssa.” Sopimusrikkomus oli siis kannakselle suomalaisjoukkojen keskityksellä syntynyt NL:n vastainen hyökkäyssodanuhka. Neuvostonootissa mainitut ns. Mainilan tapahtumat, vaikkakin oli Neuvostoliiton lavastama tapahtuma, oli tästä tilanteesta syntynyt johdannainen.
Jos NL:n Mainilan lavastusta ei olisi ollut, on loogista ajattelua se, että kannaksen mobilisaationsa seurauksena Suomi olisi hyökännyt!
Konkreettisesti sopimusrikkomuksena Suomi suoritti siis käytännössä täydellisen sota-ajan liikekannallepanon lokakuussa -39, vaikka Neuvostoliiton taholta ei ollut sodanuhkaa: Leningradin sotilaspiirin sotaneuvoston operaatiosuunnitelma Suomea vastaan esitettiin puolustusministeri Voroshiloville vasta 29.10.1930. Neuvostoliitto aloitti sotatoimet siis vasta runsaat kaksi viikkoa sen jälkeen kun Moskovan neuvottelut olivat Suomen toimesta katkenneet. Eikä neuvostojoukkojen ryhmitys ollut vielä talvisodan alkaessakaan valmis. Suomalaisten liikekannallepanolla ajettiin kannakselle siis kuusi divisioonaa, eli noin 133 000 miestä käytännössä hyökkäysryhmitykseen. Yksittäisenä esimerkkinä se, että rauhanajan divisioonista koottiin kolme prikaatia Viipurin itäpuolelle, joista muodostettiin Pappamannisen ihannoiman kenraali Taavetti Laatikaisen sodanaikainen 1. divisioona. Suomen puolustusvoimien vahvuus oli -39 lokakuun lopulla 337 000 miestä, jotka sitten jakautuivat maa-, meri- ja ilmavoimiin. Maavoimat käsittivät yhdeksän divisioonaa ja erillisjoukkoja. Eli Ylimääräisten harjoitusten liikekannallepanolla ajettiin kannakselle kaksi kolmasosaa maavoimien miesmäärästä.
Ja karjalan kannasta oltiin kiivaasti linnoitettu ns. Mannerheim-linjan muodossa. Linnoitustöissä oli enimmillään -39 kesällä lähes 70 000 henkilöä. Niin sanottuun pääasemaan rakennettiin mm. konekivääripesäkkeitä ja -korsuja yhteensä 606 kappaletta ja panssariesteinä käytettyjä 2–3 tonnin kivenlohkareiden rivistöjä laskettiin 136 kilometriä.
Näin Suomi rikkoi selkeästi etenkin sotilaallisilla linnoituksillaan ja keskityksillään kannaksella hyökkäämättömyyssopimuksen 1. artiklaa, jossa todetaan mm. ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.”
Ja artiklan rikkomista tarkemmin eritellen: hyökkäämättömyyssopimuksessahan lukee selvästi, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen… valtiollista riippumattomuutta.” Ja kun valtiollisella riippumattomuudella tarkoitetaan yleisten kansainvälisoikeudellisten määritelmien mukaan mm. ”valtion riippumattomuutta ulkoisista painostuksista, ohjailusta tai pakotteista.” niin Neuvostoliiton riippumattomuus joutui ulkoisen painostuksen kohteeksi kannakselle keskitettyjen suomalaisjoukkojen ja linnoitusten muodostaessa painostuksen NL:n vastaisella hyökkäyssodanuhallaan, vaikka NL:n taholta ei ollut Suomea kohtaan hyökkäyksen, saatikka sodan uhkaa.
1. artiklassa tähdennetään myös, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa… vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.” Ja tähän Suomi selkeästi syyllistyi, ja sitä myös Molotov 28 päivänä marraskuuta -39 päivätyssä nootissaan korosti tähän tapaan: ”Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi…” Siis aiheuttamalla keskityksillään ja linnoituksillaan Leningradin uhan alaiseksi, Suomi syyllistyi ”sotaa julistamatta”, mutta jo sodan tunnusmerkein 1. artiklan rikkomiseen!
Sitten Suomi rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen 5. artiklaa, jossa todetaan pyrittävän ratkaisemaan ongelmatilanteet ”…oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja.” Tämän Suomi esti valehtelulla ja ylimielisellä öykkäröinnillä. Valehtelusta esimerkkinä se, että Suomi selkeästi valehteli rajalle mobilisoimiensa joukkojen luonteen toteamalla Molotoville 27. marraskuuta osoittamassaan vastausnootissa http://www.histdoc.net/historia/ykoskinen271139.html, että ”…Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja; sensijaan ei sinne ole sijoitettu esim, sellaista tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle.” Mutta tuskinpa kannaksen kuuden divisioonan hyökkäysryhmitys muodosti tuolloin Suomen normaaleja ”rajavartiojoukkoja”? Että se siitä hyökkäämättömyyssopimuksen ”oikeudenmukaisesta hengestä”.
Ylimielistä öykkäröintiä osoitti se, että samaisessa nootissa kyseisen valheen pohjalta Suomi kieltäytyi vetämästä joukkojaan NL:n ehdotuksen mukaisesti rajasta 20—25 kilometrin päähän rajasta, jolla oltaisiin ongelmaa Neuvostoliiton mukaan päästy ratkaisemaan 5. artiklan mukaisesti, rauhanomaisesti. Eli Suomen nootissa todetaan ylimielisesti, ettei ole ”…mitään konkreettista aihetta joukkojen siirtämiseen ehdottamallanne tavalla rajalinjalta…” ja jatkaen, että ”…molemmin puolin siirrettäisiin joukot määrätyn matkan päähän rajasta.” Vaikka suomalaiset hyvin tiesivät, minkä Molotovkin oli nootissaan todennut, että ”…neuvostojoukkoja ei oikeastaan voida siirtää minnekään, koska neuvostojoukkojen siirto 20—25 kilometrien päähän rajasta merkitsisi niiden sijoittamista Leningradin esikaupunkeihin, mikä olisi aivan järjetöntä Leningradin turvallisuuden kannalta.”
Suomi toisti nämä valheet ja öykkäröinnin nootissaan http://www.histdoc.net/historia/ykoskinen291139.html, jossa ehdotettiin neuvotteluja. Eli Suomi ei osoittanut yksipuolisesti todellista halukkuutta neuvotteluratkaisuun. Tämä oli käynyt ilmi jo 9. marraskuuta 1939, kun Suomi ulkoministeri Erkon käskyllä sanoi itsensä irti Moskovan neuvotteluista. Tämä sotalinja kävi ilmi myös kun NL irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja kutsui lähetystönsä henkilökunnan Helsingistä pois, Suomi ei pyrkinyt aktiivisesti normalisoimaan suhteitaan Neuvostoliittoon.
Ja Suomen talvisodan sotalinja paljastui myöhemmin myös siten, että Suomen hallitus natsiliiton huumassaan totesi Yhdysvaltain hallitukselle 11.11.1941 osoittamassaan nootissa seuraavasti:
“…Suomi omien luonnollisten turvallisuusnäkökohtiensa perusteella pyrkii tekemään vaarattomiksi ja miehittämään vihollisen hyökkäysasemat v:n 1939 rajojen ulkopuolellakin… Suomelle olisi ollut mitä tähdellisintä puolustuksen tehokkuuden nimessä ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin jo ensimmäisen taisteluvaiheen aikana vv. 1939-40, jos vain Suomen voimat silloin olisivat tähän
-----------
”Suomen talvisodan aikaisten johtajien sotapolitiikan, joka johti Suomen törmäyskurssille NL:n kanssa ja talvisotaan, yksi perusta oli myös luottamus länsivaltojen ase- ja sotilasapuun. Suomalaisjohtajat taktikoivat myös länsivaltojen hyökkäyssuunnitelmilla Neuvostoliittoon ja olivat ase- ja sotilasapua saadakseen jopa valmiita tarjoamaan Suomen alueen länsimaiden astinlaudaksi hyökkäyssodalle Neuvostoliittoon.”
Ja todisteet väitteelleni, jonka jaoin kahteen osaan kun se jakautuu niin viestienkin mukaan, löytyvät sinulle tutuista linkeistä:
”Suomen talvisodan aikaisten johtajien sotapolitiikan, joka johti Suomen törmäyskurssille NL:n kanssa ja talvisotaan, yksi perusta oli luottamus länsivaltojen ase- ja sotilasapuun.”
”…oleellista Suomen sotapolitiikan harjoittamisen kannalta oli ennen talvisotaa se, että Suomella oli täsmällinen tieto siitä, että tarvittaessa länsivallat, Ranska ja Englanti ovat valmiita auttamaan Suomea aseellisesti ja että länsivalloilla oli tarvittaessa tarkoitus hyökätä NL:oon. Ja tämä tieto Suomella oli mm. Heikki Ylikankaan mukaan.
Mutta ei länsivallat olisi lähteneet roudanmaan Suomeen asevoimia silloin kun Neuvostoliiton taholta ei ollut, kuten ennen Moskovan neuvotteluja, eikä sen aikana, Suomea kohtaan sodan uhkaa? Mutta sitä länsivallat ajoivat, että Suomen ja NL:n suhteet olisivat kärjistyneet sodaksi asti, jotta olisivat voineet puuttua sotilaallisesti tilanteeseen. Siksi länsivallat kehottivat suomalaisjohtajia olemaan sopimatta mistään NL:n kanssa.
Ja vahvasti länsivaltojen tukeen luottaen suomalaisjohtajat ajoivat poliittisesti joustamatonta linjaa Moskovan neuvotteluissa. Tästä linjasta kertoo selvää kieltään se, että neuvottelujen toisessa vaiheessa, jolloin valtuuskuntaan liittyi valtionvarainministeri Väinö Tanner, ulkoministeri Erkko kirjoitti Tannerille saatekirjeessään 31.10-39, että ”Kaikki suurvallat tukevat poikkeuksetta meitä. Meidän täytyy pysyä taipumattomina. Tiedän, että sinä teet sen, mutta pystyykö P. siihen.” P:llä Erkko tarkoitti Paasikiveä. Lainaus on luettavissa Tannerin kirjasta ”Kahden maailmansodan välissä”.
Tanner vahvisti myös kirjassaan ”Olin ulkoministerinä talvisodan aikana”, että Suomi tiesi länsivaltojen hyökkäyssuunnitelmista esimerkkinä mm. 9. syyskuuta 1939 Churchillin Englannin hallitukselle esittelemä hyökkäyssuunnitelma ”Catherine”, jossa suunniteltiin iskua Neuvostoliittoon tarvittaessa Suomenkin kautta. Ja maalis-huhtikuussa -40 aiottu länsivaltojen interventio talvisodan rintamille noudatteli pääpiirteissään länsivaltojen ns. pohjoista hyökkäyssuunnitelmaa, jota suunniteltiin myös ennen talvisotaa, Neuvostoliittoon! Myös ulkomaisesta ase- ja sotilasavusta ja ostoista sovittiin jo ennen talvisotaa.
Kannatta muistaa sekin, että ennen Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimusta Suomi nojasi sotapolitiikassaan etupäässä Saksaan, jonka Suomi odotti hyökkäävän vuoden 1939 aikana Neuvostoliittoon. Tästä todisteena se, että Suomen Englannin lähettiläs Gustaf Gripenberg luovutti 14. päivä heinäkuuta 1939 Englanin ulkoministerille Halifaxille muistion, jossa Suomen hallitus ilmoitti kieltäytyvänsä yhteistyöstä Saksan hyökkäystä vastaan ja tulevansa kohtelemaan ”hyökkääjänä” jokaista valtiota, joka pyrkisi antamaan apua Saksan Neuvostoliittoon suuntatuvan hyökkäyksen torjumisessa.
Tämä lainaus jostain aiemmin olleesta viestistäni valottaa aseavun merkitystä:
”…ulkomaisesta ase- ja sotilasavusta sovittiin jo pitkälti ennen talvisotaa. Suomen talvisodassa ulkomailta saamasta avusta löytyy tietoa mm. 2007 ilmestyneestä Pirkko Kanervon väitöskirjasta. Väitöskirjassa esitetään, että Suomi sai eri puolilta maailmaa runsaasti mm. aseapua sekä raha- ja tavaralahjoituksia. Aseapua Suomi sai yhteensä 4,6 miljardin markan arvosta. Raha- ja tavaralahjoja saatiin n. 2 miljardin markan arvosta. Kun näitä summia verrataan armeijan vuonna 1938 tekemän seitsenvuotisen perushankintaohjelman loppusummaan 2,7 miljardiin markkaan, puheet armeijan puutteista kannattaa porvareitten jo tältäkin pohjalta paketoida uudestaan. ”
Ja perustelu toiseen osaan väitteestäni:
”…ja olivat ase- ja sotilasapua saadakseen jopa valmiita tarjoamaan Suomen alueen länsimaiden astinlaudaksi hyökkäyssodalle Neuvostoliittoon."
Konkreettisena suomalaistodisteena sille on mm. se, että Suomen ulkoasianministeriö lähetti 22.12.1939 salasähkeen Suomen lähettiläille Gustaf Gripenbergille Lontooseen ja Harri Holmalle Pariisiin, että Suomi tarvitsee välttämättä apua taistelujoukkojen muodossa. Toinen suomalaistodiste on se, että Mannerheim sanoi Tannerin teoksen ”Olin ulkoministerinä talvisodan aikana” mukaan silloiselle pääministerille Rytille, että rauhaa NL:n kanssa ei tarvitse kiiruhtaa, koska länsiliittoutuneiden ylin Sotaneuvosto päätti 5.2.1940 Pariisissa lähettää joukkoja Suomeen. Itse asiassa Suomen hallitus osaltaan tämä tieto taustanaan pitkitti sotaa tahallisesti ilmoittaessaan, etteivät esimerkiksi Neuvostoliiton 12.1.1040 esittämät rauhanehdot kelvanneet. Tämä oli kovaa peliä suomalaissotilaiden hengellä, koska helmikuun puolivälin jälkeen poistui maavoimien riveistä jopa 600 miestä vuorokaudessa!
Ulkomaalaistodisteina siis ensinnä mainittu länsiliittoutuneiden ylimmän Sotaneuvosto päätös. Toinen ulkomaalaistodiste on se, että Englannin Suomen lähettiläs Gordon Vereker ilmoitti 24.2.1940, että Suomen auttamiseksi kaikki oli valmiina: laivat, joukot ja aseet. Ne voisivat lähteä liikkeelle 15.3.1940 ja saapuisivat Suomeen kuukautta myöhemmin. Joukkojen vahvuus olisi 20 000-22 000 miestä ja ne olisivat taisteluvarusteissa ja tulisivat vastaamaan Suomen itärintaman pohjoisosasta. Ja kolmannen ulkomaalaistodisteen mukaan Ranska ilmoitti 1.3.1940 vastaisena yönä Suomen hallitukselle lähettävänsä tarvittaessa 50 000 miestä ja 100 pommituskonetta. Joukot olisivat perillä maaliskuun loppuun mennessä. Ja huomio: Ranska jopa sitoutui järjestämään läpikulun Norjassa ja Ruotsissa. Länsivallat lupautuivat auttamaan Suomea sotilaallisesti, jos vain Suomi pyytäisi Kansainliiton peruskirjaan vedoten apua 5.3.1940 mennessä.
Länsivaltain tarkoitus oli alun perin lähettää vain muutama prikaati, sillä länsivaltojen operaation painopiste oli vielä tuossa vaiheessa, siis länsiliittoutuneiden Sotaneuvoston päätöksen aikaan, lähinnä Ruotsin malmikentillä. Ne oli tarkoitus miehittää, koska Ruotsin malmista meni yli puolet Saksaan, jossa se tyydytti runsaan kolmanneksen Saksan raudan tarpeesta. Lopullisen suunnitelman mukaan englantilais-ranskalaisten joukkojen piti siirtyä malmikentillä Pohjois-Suomeen ja Petsamon alueelle päämääränään Murmanskin ja Kalastajasaarennon nopea valtaus sekä eteneminen sieltä etelämmäksi talvisodanrintaman pohjoislohkoille.
Tästä ja mainituista esimerkeistä huomaa, että myöhemmin Suomen alkaessa hieroa talvisodan lopettavaa rauhaa, joka astui voimaan 13.3.1940, NL:n kanssa, länsivallat nostivat sotilasapunsa määrää. Länsivallat myös pyrkivät estämään Suomen rauhanpyrkimykset. Englanti jopa uhkasi, että jos Suomi jatkaisi neuvotteluja, kaikki valmistelut keskeytettäisiin ja aseiden toimitus ja muu taloudellinen tuki lopetettaisiin. Tämä uhkaus siksi, koska länsivalloilla oli selkeät hyökkäyssuunnitelmat Suomen kautta Neuvostoliittoon. Länsiliittoutuneet jopa pidensivät avunpyynnön takarajaa 12.3.1940."
Muutoin esityksesi on kovin sekavaa ja keskustelu rönsyilee turhaan.
Ja kerrohan jo, että jos stalinin hyökkäys ei ollut sopimusten mukainen niin millähän oikeudella se sitten hyökkäsi? Tottahan sinä sen tiedät sillä ethän muuten voisi väittää Suomen olevan syyllinen.
"Konkreettisesti sopimusrikkomuksena Suomi suoritti siis käytännössä täydellisen sota-ajan liikekannallepanon lokakuussa -39"
Mitä sopimusta ja mitä artiklaa rikottiin. Ja perustelut mukaan.
Hyökkäämättömyyssopimuksessa ei ole rajoituksia osapuolten asevoimille, niiden suurudelle eikä sijoittelulle. Joten hyökkäämättömyyssopimusta ei rikottu - mitähän sopimusta mahdettiin rikkoa? Ja lainaus rikotusta artiklasta mukaan.
Näin helposti Kalle osoitti, ettet sinä ole perustellut mitään. Sopimusrikos täytyy tietenkin perustella rikotulla artiklalla ja rikkomistavan kuvauksella. Sopimusrikosta ei todisteta sillä, että joku molotohvin sika on jotakin jossakin sanonut.
Molotohvin sanominen voi hyvinkin olla historiallista faktaa mutta se, mitä se sika sanoi, ei tarvitse olla historiallista faktaa. Et taida ymmärtää tätä yksinkertaista totuutta sillä muutoin et ottaisi molotohvin puheita esille asiota perustellessasi. Mutta Kalle kyllä ymmärtää sinua - ei sitä vuonna 2008 ole monikaan ilman erikoisominaisuuksia kommunisti. Jos on lusikalla saanut niin ei auta vaikka kuinka hakisi tietoa kirjoista niin tiedon käsittelyyn ei ole riittävästi kapasiteettia. Tällöin äkkiä kuvittelee molotohvin lausuntojen sisällön olevan historiallista faktaa eikä ymmärrä vain molotohvin lausunnon antaminen sitä olevan - ei lausunnon sisällön.
Tuo yllä oleva taitaa olla sinulle täysin ylipääsemätön asia käsittää mutta yritä edes.
Tässä rästitehtäväsi:
”1. Et ole pystynyt osoittamaan, että Suomi oli syytön talvisotaan!
2. Et ole pystynyt kumoamaan väitteitäni, että Suomen sotapolitiikka oli perussyy talvisotaan!
3. Et ole pystynyt edes osoittamaan, että Neuvostoliiton aloittamat sotatoimet olivat laittomia?”
tyhmyytesi todistaa?
Eikö olisi helpompaa ja yksinkertaisempaa,
kun kirjoittaisit vain; Olen tollo!
Linkitäpä ensin viestiisi, missä perustelet historiallisiin faktoihin perustuen väitteesi, että Suomen sotapolitiikka oli perussyy talvisotaan.
Sitä linkkiä on tässä jo odoteltu useita päiviä.
Ja yritä nyt oppia, että jos viestisi käsitteli monia asioita niin otat lainauksen siitä viestin osasta, joka käsittelee kyseessä olevaa asiaa.
Kalle ei ala sinun sekavista esityksistäsi arvailemaan sinun tarkoituksiasi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000038060716
"talvisodan perussyy Suomen valtio- ja sotilasjohdon harjoittama sotapolitiikka näkyi selkeästi mm. siinä, että Suomi rikkoi Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimusta"
Ja perusteluksi väitteellesi sanot:
'kuten etenkin tässä Molotovin allekirjoittamassa, 28. marraskuuta 1939 annetussa Neuvostoliiton nootissakin sanotaan, että: “Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi, Suomen hallitus on suorittanut Neuvostoliittoa kohtaan vihamielisen teon, joka ei ole sopusoinnussa molempien valtioiden kesken solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen kanssa.”'
Mikä artikla sääteli korkeiden osapuolien oikeutta aseistautua ja sijoittaa juokkojaan haluamallaan tavalla?
Artiklan numero ja lainaus tekstistä, kiitos.
Ja löydettyäsi artiklan, joka sääti ko. asiaa, niin mitä oli säädetty artiklan rikkomisesta sopimuksessa - hyökkäysoikeusko? Ja minkä olikaan artiklan numero??
Suomen ja neukkulan välillä oli möys sopimus hyökkäyksen määrittelemisestä:
"Sopimus hyökkäyskäsitteen määrittelemisestä."
Alkutekstissä sanotaan näin:
"Briand-Kellogg sopimus, jonka allekirjoittajia he ovat, kieltää kaiken hyökkäyksen", siis hyökkäminen maidemme välillä oli kielletty sopimuksella. Ja nyt täytyy siis määritellä hyökkäys.
3. arikla puhuu kylmää kieltä:
"Mikään poliittista, sotilaallista, taloudellista tai muuta laatua oleva näkökohta ei kelpaa II artiklassa tarkoitetun hyökkäyksen puolustamiseksi tai oikeuttamiseksi (Esimerkkien suhteen katso liitettä)."
Ja litteessä sanotaan vielä asian selventämiseksi:
"hyökkäystapausta voi tehdä oikeutetuksi, muun muassa, mikään seuraavista olosuhteista:
A. Jonkin valtion sisäiset olot, esimerkiksi,
sen poliittinen, taloudellinen tai sosiaalinen rakenne; sen hallinnon väitetyt puutteellisuudet...
B. Jonkin valtion kansainvälinen toiminta, esimerkiksi,
... tai muiden velvoitusten suhteen syntyvät erimielisyydet; rajaselkkaukset, jotka eivät sisälly johonkin II artiklassa mainituista hyökkäystapauksista."
Joten Suomi ei rikkonut mitään sopimusta siirtäessään satoja tuhansia miehiä itärajalle.
Perusteltuja vasta-argumentteja odotellaan. Vasta-argumentin tulee pitää sisällään teon kuvaus, viittaus rikottuun sopimustekstiin ja mahdollisesti sopimuksessa sovitut toimenpiteet rikkomuksen tapahduttua. Muu on mutua.
"Konkreettisesti sopimusrikkomuksena Suomi suoritti siis käytännössä täydellisen sota-ajan liikekannallepanon lokakuussa -39, vaikka Neuvostoliiton taholta ei ollut sodanuhkaa: Leningradin sotilaspiirin sotaneuvoston operaatiosuunnitelma Suomea vastaan esitettiin puolustusministeri Voroshiloville vasta 29.10.1930. Neuvostoliitto aloitti sotatoimet siis vasta runsaat kaksi viikkoa sen jälkeen kun Moskovan neuvottelut olivat Suomen toimesta katkenneet. Eikä neuvostojoukkojen ryhmitys ollut vielä talvisodan alkaessakaan valmis. Suomalaisten liikekannallepanolla ajettiin kannakselle siis kuusi divisioonaa, eli noin 133 000 miestä käytännössä hyökkäysryhmitykseen. Yksittäisenä esimerkkinä se, että rauhanajan divisioonista koottiin kolme prikaatia Viipurin itäpuolelle, joista muodostettiin Pappamannisen ihannoiman kenraali Taavetti Laatikaisen sodanaikainen 1. divisioona. Suomen puolustusvoimien vahvuus oli -39 lokakuun lopulla 337 000 miestä, jotka sitten jakautuivat maa-, meri- ja ilmavoimiin. Maavoimat käsittivät yhdeksän divisioonaa ja erillisjoukkoja. Eli Ylimääräisten harjoitusten liikekannallepanolla ajettiin kannakselle kaksi kolmasosaa maavoimien miesmäärästä. "
Mikä sopimus sääteli Suomen aseistuksen määrää, laatua ja sijoitteluja maamme rajojen sisällä?
Sopimus ja sen artikla, kiitos.
"Ja karjalan kannasta oltiin kiivaasti linnoitettu ns. Mannerheim-linjan muodossa. Linnoitustöissä oli enimmillään -39 kesällä lähes 70 000 henkilöä. Niin sanottuun pääasemaan rakennettiin mm. konekivääripesäkkeitä ja -korsuja yhteensä 606 kappaletta ja panssariesteinä käytettyjä 2–3 tonnin kivenlohkareiden rivistöjä laskettiin 136 kilometriä. "
Sopimus ja sen artikla, joka kieltää tämän toiminnan?
"Näin Suomi rikkoi selkeästi etenkin sotilaallisilla linnoituksillaan ja keskityksillään kannaksella hyökkäämättömyyssopimuksen 1. artiklaa, jossa todetaan mm. ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.”
Ja artiklan rikkomista tarkemmin eritellen: hyökkäämättömyyssopimuksessahan lukee selvästi, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen… valtiollista riippumattomuutta.” Ja kun valtiollisella riippumattomuudella tarkoitetaan yleisten kansainvälisoikeudellisten määritelmien mukaan mm. ”valtion riippumattomuutta ulkoisista painostuksista, ohjailusta tai pakotteista.” niin Neuvostoliiton riippumattomuus joutui ulkoisen painostuksen kohteeksi kannakselle keskitettyjen suomalaisjoukkojen ja linnoitusten muodostaessa painostuksen NL:n vastaisella hyökkäyssodanuhallaan, vaikka NL:n taholta ei ollut Suomea kohtaan hyökkäyksen, saatikka sodan uhkaa."
Miten Suomen toimet loukkasivat toisen neukkulan maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta??
Kerrohan se.
Mutta neukkulan aluevaihtovaatimukset jo 1938 ja sen jälkeen loukkasivat Suomen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta. Siis vain neukkula rikkoi tätä kohtaa - ei Suomi.
'1. artiklassa tähdennetään myös, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa… vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.” Ja tähän Suomi selkeästi syyllistyi, ja sitä myös Molotov 28 päivänä marraskuuta -39 päivätyssä nootissaan korosti tähän tapaan: ”Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi…” Siis aiheuttamalla keskityksillään ja linnoituksillaan Leningradin uhan alaiseksi, Suomi syyllistyi ”sotaa julistamatta”, mutta jo sodan tunnusmerkein 1. artiklan rikkomiseen! '
Suomen ja neukkulan välillä oli sopimus hyökkäyksen määrittelemisestä - mukavaa, eikö vaan.
Hyökkäys on määritelty sopimuksessa "Sopimus hyökkäyskäsitteen määrittelemisestä", sen toisessa artiklassa kohdassa 5 sanotaan:
"5. Sellaisten asianomaisen valtion alueella muodostettujen aseistettujen joukkueiden avustaminen, jotka ovat tunkeutuneet jonkin toisen valtion alueelle, taikka kieltäytyminen - viimeksimainitun valtion pyynnöstä huolimatta - ryhtymästä omalla valtioalueellaan kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on estää mainittuja joukkoja saamasta mitään apua tai suojelusta."
Tämä on Suomen ja neukkulan välisten sopimusten mukaan väkivaltainen teko… vaikka se onkin suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.
Aika selvää tekstiä.
'
Sitten Suomi rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen 5. artiklaa, jossa todetaan pyrittävän ratkaisemaan ongelmatilanteet ”…oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja.” Tämän Suomi esti valehtelulla ja ylimielisellä öykkäröinnillä. Valehtelusta esimerkkinä se, että Suomi selkeästi valehteli rajalle mobilisoimiensa joukkojen luonteen toteamalla Molotoville 27. marraskuuta osoittamassaan vastausnootissa http://www.histdoc.net/historia/ykoskinen271139.html, että ”…Suomen puolella on rajan välittömään läheisyyteen sijoitettu pääasiassa vain rajavartiojoukkoja; sensijaan ei sinne ole sijoitettu esim, sellaista tykistöä, jonka ampumiskantavuus ulottuisi rajan toiselle puolelle.” Mutta tuskinpa kannaksen kuuden divisioonan hyökkäysryhmitys muodosti tuolloin Suomen normaaleja ”rajavartiojoukkoja”? Että se siitä hyökkäämättömyyssopimuksen ”oikeudenmukaisesta hengestä”.
'
Molotohvin olisi pitänyt vaatia 5. artiklan mukaisia toimenpiteitä riidan selvittämiseksi eikä sanoa laittomasti sopimusta irti - sopimusta ei voinut muuten sopimuksen mukaan edes sanoa irti. Suomi ehdotti 5. artiklan mukaisia toimenpiteitä mutta niihin ei molotohvi suostunut. Suomi ei siis estänyt 5. artiklan mukaista toimintaa - sen teki neukkula sanomalla sopimuksen laittomasti irti.
'Ylimielistä öykkäröintiä osoitti se, että samaisessa nootissa kyseisen valheen pohjalta Suomi kieltäytyi vetämästä joukkojaan NL:n ehdotuksen mukaisesti rajasta 20—25 kilometrin päähän rajasta, jolla oltaisiin ongelmaa Neuvostoliiton mukaan päästy ratkaisemaan 5. artiklan mukaisesti, rauhanomaisesti. Eli Suomen nootissa todetaan ylimielisesti, ettei ole ”…mitään konkreettista aihetta joukkojen siirtämiseen ehdottamallanne tavalla rajalinjalta…” ja jatkaen, että ”…molemmin puolin siirrettäisiin joukot määrätyn matkan päähän rajasta.” Vaikka suomalaiset hyvin tiesivät, minkä Molotovkin oli nootissaan todennut, että ”…neuvostojoukkoja ei oikeastaan voida siirtää minnekään, koska neuvostojoukkojen siirto 20—25 kilometrien päähän rajasta merkitsisi niiden sijoittamista Leningradin esikaupunkeihin, mikä olisi aivan järjetöntä Leningradin turvallisuuden kannalta.'
Suomi ei rikkonut mitään sopimusta - mikään sopimus ei edellyttänyt yksipuolista joukkojen siirtoja.
"Suomi toisti nämä valheet ja öykkäröinnin nootissaan http://www.histdoc.net/historia/ykoskinen291139.html, jossa ehdotettiin neuvotteluja. Eli Suomi ei osoittanut yksipuolisesti todellista halukkuutta neuvotteluratkaisuun. Tämä oli käynyt ilmi jo 9. marraskuuta 1939, kun Suomi ulkoministeri Erkon käskyllä sanoi itsensä irti Moskovan neuvotteluista. Tämä sotalinja kävi ilmi myös kun NL irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja kutsui lähetystönsä henkilökunnan Helsingistä pois, Suomi ei pyrkinyt aktiivisesti normalisoimaan suhteitaan Neuvostoliittoon."
'
Ja Suomen talvisodan sotalinja paljastui myöhemmin myös siten, että Suomen hallitus natsiliiton huumassaan totesi Yhdysvaltain hallitukselle 11.11.1941 osoittamassaan nootissa seuraavasti:
“…Suomi omien luonnollisten turvallisuusnäkökohtiensa perusteella pyrkii tekemään vaarattomiksi ja miehittämään vihollisen hyökkäysasemat v:n 1939 rajojen ulkopuolellakin… Suomelle olisi ollut mitä tähdellisintä puolustuksen tehokkuuden nimessä ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin jo ensimmäisen taisteluvaiheen aikana vv. 1939-40, jos vain Suomen voimat silloin olisivat tähän
'
Mitä Suomi kertoi USA:lle?
Kas näin:
“…Suomi omien luonnollisten turvallisuusnäkökohtiensa perusteella pyrkii tekemään vaarattomiksi ja miehittämään vihollisen hyökkäysasemat v:n 1939 rajojen ulkopuolellakin… Suomelle olisi ollut mitä tähdellisintä puolustuksen tehokkuuden nimessä ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin jo ensimmäisen taisteluvaiheen aikana vv. 1939-40, jos vain Suomen voimat silloin olisivat tähän riittäneet.”
Siis mitä tässä oikein sanotaan?
"Suomi omien luonnollisten turvallisuusnäkökohtiensa perusteella pyrkii tekemään vaarattomiksi ja miehittämään vihollisen hyökkäysasemat v:n 1939 rajojen ulkopuolellakin"
Tässä käytetään sanaa "pyrkii", siis preesens-muotoa verbistä "pyrkiä", joka tarkoittaa pyrkimisen olevan käynnissä kirjoitushetkellä - siis syksyllä 1941. Siis Suomi pyrki omien luonnollisten turvallisuusnäkökohtiensa perusteella tekemään vaarattomiksi ja miehittämään vihollisen hyökkäysasemat vanhanrajan ulkopuolellakin. Ja tämä lause koskee vain ja ainoastaan Jatkosotaa.
Talvisotaa koskava osuus:
"Suomelle olisi ollut mitä tähdellisintä puolustuksen tehokkuuden nimessä ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin jo ensimmäisen taisteluvaiheen aikana vv. 1939-40, jos vain Suomen voimat silloin olisivat tähän riittäneet."
Ja tämähän on päivän selvä asia, jonka jokainen sotilas ymmärtää. Suomi joutui hyökkäyksen kohteeksi ja näin maamme itänaapuri osoittautui olevan kovin sotaisaa laatua. Ja siksi olisi ollut luonnollista oman maan puolustuksen kannalta valloittaa ja miehittää väkivaltaiselta naapurilta hänen hyökkäysryhmittymisalueet. Tässä lausunnossa ei ole mitään ihmeellistä eikä tee Suomesta hyökkääjää vaan osoittaa maamme puolustusvoimien olleen tehtäviensä tasalla. Jos kerran naapuri on väkivaltainen ja hyökkää niin silloin on hyvä olla puskirivyöhyke välissä.
Mistä tämä lainaus on lähtöisin:
”Suomen talvisodan aikaisten johtajien sotapolitiikan, joka johti Suomen törmäyskurssille NL:n kanssa ja talvisotaan, yksi perusta oli myös luottamus länsivaltojen ase- ja sotilasapuun. Suomalaisjohtajat taktikoivat myös länsivaltojen hyökkäyssuunnitelmilla Neuvostoliittoon ja olivat ase- ja sotilasapua saadakseen jopa valmiita tarjoamaan Suomen alueen länsimaiden astinlaudaksi hyökkäyssodalle Neuvostoliittoon.”
Entä tämä:
”Suomen talvisodan aikaisten johtajien sotapolitiikan, joka johti Suomen törmäyskurssille NL:n kanssa ja talvisotaan, yksi perusta oli luottamus länsivaltojen ase- ja sotilasapuun.”
Ketä olet lainannut?
Onko lähdetietoja??
Koitahan selventää esitystäsi ja Kalle osoittaa lopunkin viestistäsi olevan pelkää puuta heinää. Mutta esityksen ollessa näin sekavaa Kalle ei siihen kajoa sen enempää.
Niin, et valitettavasti pysty toteamaan historiallisten faktojen valossa, ettei talvisodan perussyy, Suomen valtio- ja sotilasjohdon harjoittama sotapolitiikka, ilmennyt selkeästi mm. niin, kuten olen todennut, että Suomi rikkoi Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimusta!
”Mikä sopimus sääteli Suomen aseistuksen määrää, laatua ja sijoitteluja maamme rajojen sisällä?”
Sitä sääteli mm. Suomen ja NL välinen hyökkäämättömyyssopimus. Olenhan historiallisin faktoin todennut, että Suomi rikkoi selkeästi etenkin sotilaallisilla linnoituksillaan ja keskityksillään kannaksella hyökkäämättömyyssopimuksen 1. artiklaa, jossa todetaan mm. ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.”
Ja artiklan rikkomista tarkemmin eritellen: hyökkäämättömyyssopimuksessahan lukee selvästi, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen… valtiollista riippumattomuutta.” Ja kun valtiollisella riippumattomuudella tarkoitetaan yleisten kansainvälisoikeudellisten määritelmien mukaan mm. ”valtion riippumattomuutta ulkoisista painostuksista, ohjailusta tai pakotteista.” niin Neuvostoliiton riippumattomuus joutui ulkoisen painostuksen kohteeksi kannakselle keskitettyjen suomalaisjoukkojen ja linnoitusten muodostaessa painostuksen NL:n vastaisella hyökkäyssodanuhallaan, vaikka NL:n taholta ei ollut Suomea kohtaan hyökkäyksen, saatikka sodan uhkaa.
1. artiklassa tähdennetään myös, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa… vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.” Ja tähän Suomi selkeästi syyllistyi, ja sitä myös Molotov 28 päivänä marraskuuta -39 päivätyssä nootissaan korosti tähän tapaan: ”Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi…” Siis aiheuttamalla keskityksillään ja linnoituksillaan Leningradin uhan alaiseksi, Suomi syyllistyi ”sotaa julistamatta”, mutta jo sodan tunnusmerkein 1. artiklan rikkomiseen!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000333&posting=22000000038090068
”Miten Suomen toimet loukkasivat toisen neukkulan maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta??”
Suomi rikkoi selkeästi etenkin sotilaallisilla linnoituksillaan ja keskityksillään kannaksella hyökkäämättömyyssopimuksen 1. artiklaa, jossa todetaan mm. ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.”
Ja artiklan rikkomista tarkemmin eritellen: hyökkäämättömyyssopimuksessahan lukee selvästi, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen… valtiollista riippumattomuutta.” Ja kun valtiollisella riippumattomuudella tarkoitetaan yleisten kansainvälisoikeudellisten määritelmien mukaan mm. ”valtion riippumattomuutta ulkoisista painostuksista, ohjailusta tai pakotteista.” niin Neuvostoliiton riippumattomuus joutui ulkoisen painostuksen kohteeksi kannakselle keskitettyjen suomalaisjoukkojen ja linnoitusten muodostaessa painostuksen NL:n vastaisella hyökkäyssodanuhallaan, vaikka NL:n taholta ei ollut Suomea kohtaan hyökkäyksen, saatikka sodan uhkaa.
1. artiklassa tähdennetään myös, että ”Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa… vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.” Ja tähän Suomi selkeästi syyllistyi, ja sitä myös Molotov 28 päivänä marraskuuta -39 päivätyssä nootissaan korosti tähän tapaan: ”Keskittämällä Leningradin välittömään läheisyyteen suuren joukon vakinaisia joukkoja ja asettamalla tämän Neuvostoliiton tärkeän elinkeskuksen välittömän uhan alaiseksi…” Siis aiheuttamalla keskityksillään ja linnoituksillaan Leningradin uhan alaiseksi, Suomi syyllistyi ”sotaa julistamatta”, mutta jo sodan tunnusmerkein 1. artiklan rikkomiseen!
”Mutta neukkulan aluevaihtovaatimukset jo 1938 ja sen jälkeen loukkasivat Suomen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta. Siis vain neukkula rikkoi tätä kohtaa - ei Suomi.”
Höpö, höpö! NL:n esittämät aluevaihtojärjestelyt perustuivat kansainvälisten käytäntöjen mukaisiin tasavertaisiin neuvotteluihin, jossa NL:n esittämät järjestelyt olisi ratkaistu alueiden vaihdolla, jossa Suomi olisi saanut reilusti enemmän maata mitä olisi luovuttanut!
Siinähän lainauksessa asia selitetään osaltaan. Taitaa se luetun ymmärtäminen tökkiä ja pahasti!
Suomi rikkoi näin osaltaan hyökkäämättömyyssopimuksen 5. artiklaa.
Jeesus mitä lööperiä taas, ja sitten heität tämän:
”Ja siksi olisi ollut luonnollista oman maan puolustuksen kannalta valloittaa ja miehittää väkivaltaiselta naapurilta hänen hyökkäysryhmittymisalueet.”
Joten taitaa olla tästä lähtien urputtamisesi Suomen syyttömyydestä ihan turhaa!
Koita nyt keskittää viestisi asiat yhdelle tai kahdelle viestille, koska nyt käsittelet samaa asiaa viidessä, kuudessa eri viestissä? En alkanut nytkään vastailemaan tässä mielessä joka viestiisi. Enkä todellakaan ala enää "juoksemaan" viestiesi perässä, joiden asiapitoisuus on melko yhdentekevä, valitettavasti!
Ja mitä järkeä on tehdä aloitus lähes täysin tyhjästä asiasta, nimittäin Stalinin syyllisyydestä. Se tulee muutenkin esiin talvisota-aiheen ksäittelyn mittaan! Stalin vedätys osoitaa vaan toisaalta, ettei sinulla ole oikeastaan enää mitään uutta sanottavaa aiheesta.
Etkä edelleenkään tuonut esiin aiheesta mitään uutta, mitä ei olisi jo aiemmin käsitelty, eli Suomen sotapolitiikkaa koskevat argumenttini pitivät kutinsa!
Tässä se on, en minä ainakaan löydä sitä kohtaa jonka Suomi rikkoi. NL:n rikkomuksesta ei samaa voi sanoa.
5 artikla.
"Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat aina pyrkivänsä ratkaisemaan kaikki välillänsä ehkä syntyvät riidat, olivatpa ne mitä laatua tai alkuperää tahansa, oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksinomaan rauhallisia keinoja.
Sitä varten korkeat sopimuspuolet sitoutuvat alistamaan kaikki riidat, joita tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen niiden välillä ehkä syntyy ja joita ei kohtuullisessa ajassa ole saatu tavallista diplomaattista tietä selvitetyiksi, sovittelumenettelyyn sovittelulautakunnassa, minkä oikeudet, kokoonpano ja toiminta määrätään erityisessä lisäsopimuksessa, joka on oleva tämän sopimuksen oleellisena osana ja jonka korkeat sopimuspuolet sitoutuvat solmimaan lyhimmän mahdollisen ajan kuluessa sekä joka tapauksessa ennen tämän sopimuksen ratifiointia.
Sovittelumenettelyä on käytettävä niissäkin tapauksissa, joissa riita koskee jonkin korkeiden sopimuspuolten välisen sopimuksen soveltamista tahi tulkintaa ja erikoisesti kysymyksen ollessa siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvoitusta loukattu vai ei."
Tämän pykälän mukaan olisi pitänyt määrätä sovittelulautakunta eikä vähintään kuutta divisioonaa hyökkäämään Suomeen.
Ei mene sedän selvitykset vieläkään läpi!
Ja perustelut mukaan - muuten olet vain vahvistanut asemaasi palstan mututykkinä.
Muutoin se laitetaan mutuosastolle.
Muistatko vielä, mikä on natsiaivo?
Jos et niin Kalle voi sen sinulle kertoa uusintana - entinen kuvaus natsiaivon toiminnasta on sensuroitu.
Miten Suomen toimet loukkasivat toisen neukkulan maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta??
Kerrohan se. Molotohvikaan ei sitä kertonut eikä näin perustellut syytöksiään. Joten teepä sinä se ellet halua sinua epäiltävän natsiaivoksi.
Mutta neukkulan aluevaihtovaatimukset jo 1938 ja sen jälkeen loukkasivat Suomen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta. Siis vain neukkula rikkoi tätä kohtaa - ei Suomi.
Jos kerran jokin sopimus sääti Suomen asevoimien koon niin kerrohan sitten kuinka isot ne saivat olla ja paljonko suuremmat asevoimat Suomella oli syksylä 1939.
Ja älä uhonda mainita tietolähdettäsi - siis sopimusta, josta asia selviää.
Se siitä.
ja Kalle sitten osoittaa sinun käsittäneen asiat väärin tai vaihtoehtoisesti faktojesi olevan vain spekulointia.
Testaapa Kallea - pystyykö hän seisomaan sanojensa takana.
Kyllä riemua riittää kun sedän sepustuksia lukee!
Ja hupi alkaa tästä: ”Mikä sopimus sääteli Suomen aseistuksen määrää, laatua ja sijoitteluja maamme rajojen sisällä?”
Perustelu alkaa: "mm. hyökkäämättömyyssopimuksella". No muita munmuun ei vastauksesta löytynyt kuin tuo hyökkäämättömyyssopimus. Ja koko sedän pitkässä sepustusessa ei rivilläkään tuotu esiin suomen aseistuksen määrää, laatua ja sijoittelua. Ja ei muuten tuo hyökkäämättömyyssopiskaan RIVILLÄKÄÄN viitannut asiaan.
Voi ristus kun pistää nauratamaan tuon punikinrievun räpistely. :-D
Joko kohta kerrot siitä sopimuksesta, jota vastaan Suomi rikkoi ja näin oikeutti neukkulan hyökkäyksen?
Et taida koskaan selvitä tehtävästäsi mutta linkittään pystyt vanhoihin rästikokoelmiisi ja se on hyvä. Näin satunnainen ohikulkijakin saa oikean kuvan sinun viesteistäsi pisemmältä aikaväliltä eikä minkäänlainen epäilys pääse syntymään siitä, että kysymyksessä olisi vain jokin tautikohtaus. Tauti on edennyt krooniseksi.
..................
Eikö sitä sopimusta jo löydy?
Vai oletko täysi nolla sopimusasioissa?
Kerrohan nyt edes, että miten sopimus, joka ei ole voimassa, voi oikeuttaa johonkin?
..................
Jos kerran jokin sopimus sääti Suomen asevoimien koon niin kerrohan sitten kuinka isot ne saivat olla ja paljonko suuremmat asevoimat Suomella oli syksylä 1939.
Ja älä uhonda mainita tietolähdettäsi - siis sopimusta, josta asia selviää.
Miten Suomen toimet loukkasivat toisen neukkulan maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumattomuutta??
Kerrohan se. Molotohvikaan ei sitä kertonut eikä näin perustellut syytöksiään. Joten teepä sinä se ellet halua sinua epäiltävän natsiaivoksi.
Mutta neukkulan aluevaihtovaatimukset jo 1938 ja sen jälkeen loukkasivat Suomen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta. Siis vain neukkula rikkoi tätä kohtaa - ei Suomi.
......................
Muistatko vielä, mikä on natsiaivo?
Pitäisiköhän satunnaisille ohikulkijoille kertoa, että mikä on natsiaivo?
Natsiaivo kuvaa nyvin tietynlaista aatteellista sokeutta, jossa aatteen edustajien tekemiset ja sanomiset ovat automaattisesti totta ja oikein eikä niitä pidä mennä analysoimaan.
Ehkä Kallen pitäisi laitaa palstalle natsiaivon määritelmä uusintana - se oli tosi napakka ja asiallinen.
......................
Taitaa olla aika laittaa väitteesi mutuosastolle sillä et taida sitä koskaan pystyä perustelemaan.
...................
Mikä ei pidä paikkaansa?
Ja perustelut mukaan - muuten olet vain vahvistanut asemaasi palstan mututykkinä.
................
ja hieman älyllisesti jälkeenjäänyt kommariöykkäri.
Pääasia oli, että fasismi tuli murskattua.
vai mikä se fasisti olikaan? eikös se ollut komunisti puolueen mies mussolini.
saanen tuoda esille seuraavaa...hitler oli kansallis sosialisti.. niin ei se neukuille käynyt notta sosialistipuoluetta morkataan. täytyi antaa nimittäjä näille mussolini ja hitler porukoille.. fasisti määritelmät (mitä ne sitten lienevätkään) sopii oikein hyvin kommunisteihin....kommunismi ei missään tapauksessa ole edustanut demokratiaa..anteeksi vaan