Olen ensi kevään abi ja haluasin lukemaan kieliä yliopistoon, ruotsia ja saksaa, ehkä englantiakin... Siinä sivussa haluaisin valmistua myös aineenopettajaksi.
Ykkös haavenani olisi päästä Jyväskylään. Mietityttää vaan mihin olisi helpoin päästä: JKL:n, Turkuun, Tampereelle, Vaasaan? Pohjoiseen en ainakaan halua.
Ykkös haavenani olisi päästä Jyväskylään. Mietityttää vaan mihin olisi helpoin päästä: JKL:n, Turkuun, Tampereelle, Vaasaan? Pohjoiseen en ainakaan halua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vaasaan pääsee Saksaa lukemaan käytännössä ilmoittamalla tulevansa. Kannattaa hakea esim. Jyväskylään ja Vaasaan. Vaasaan ruotsia lukemaan pääsee myös helposti, mutta englantiin on aika kova karsinta. Vaasa on ihan mukava kaupunki ja opetus ihan hyvätasoista, Vaasaan vaan ei niin helposti tulla joten sisäänpääsy on helpompaa. Vaasalaiset suorittavat aineenopettajan opinnoista n. puolet Vaasassa ja loput Tampereella.
Kiitos vinkistä, olenkin itse asiassa Vaasan läheltä. Tarkoititko myös sitä että saksaa on helpompi päästä lukemaan Jyväskyläänkin kuin Tre:lle tai Turkuun?
Kiva jos voisit vielä vastata!:)
En ole tuo edellinen henkilö, mutta vastaan kuitenkin. Varmasti nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä suurempi kaupunki, sen vaikeampi on päästä myös ko. yliopistoon. Ainakin aikaisemmin Turun, Tampereen ja Jyväskylän saksan kielen valintakoe oli ns. yhteinen koe. Eli voit tehdä kokeen missä vain noista kaupungeista ja laitat vain hakulomakkeeseen, minkä haluat ykkössijalle, kakkossijalle, jne. (eli jos laitat ykkössijalle vaikka Tampereen, mutta pisteet eivät riitä, katsotaan sitten riittävätkö pisteesi esim. Jyväskylään). Sellainen käsitys minulla todella on, että Jyväskylään on ainkakin aikaisemmin päässyt pienemmällä pistemäärällä kuin Turkuun ja Tampereelle. Mutta saksan kieleen on käsittääkseni ollut viime vuosina todellakin vähemmän pyrkijöitä kuin aikaisemmin, joten prosentuaalisesti suurempi osa hakijoista pääsee sisälle. Tämä koskee myös Helsingin yliopistoa.
Vielen Dank Jari! Helpotti jo huimasti!
Luetko itsekin kieliä vai mitä opisekelet? missä?
Hali sulle:)
Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten laitos on, ehkä hieman yllättäenkin, Suomen suurimpia ja laitoksella menee tällä hetkellä aika hyvin. Esim. Tampereen Pohj.maisten kielten laitos on hitusen pienempi kuin Vaasassa oleva. Vaasan Pohjmaist.kielt. laitokselta väittelee tohtoriksi n. 2-3 henkeä vuodessa, mikä on siis suht. hyvin. Ruotsinlaitoksilla on yhteinen nettisivu, josta voit tarkastella hakuasioista lisää: http://www.uta.fi/laitokset/fil2/pohk/nordistnet/index.htm
Saksan laitos on hitusen pienempi, mutta sekin n. Suomen tasolla yllättävän aktiivinen. Laitos järjestää mm. parin vuoden välein kansainvälisen tutkijaseminaarin saksan kieleen ja kirjallisuuteen liittyen. Vertailun vuoksi Tampereen ja Vaasan saksan laitokset ovat suurin piirtein samankokoisia, molemmissa on kaksi proffaa.
Itse opiskelen Vaasassa enkkua. Englannin laitos Vaasassa onkin sitten aikas piskuinen, mutta meille on sitten tosiaan hakua enemmän kuin ruotsiin tai saksaan. Erityisesta saksan laitoksella on ollut ongelmia saada kiinnostuneita hakijoita. Sama kyllä pätee kai muissakin yliopistoissa ko. kielessä.
Sisään pääsyn helppoudesta sen verran, että itselleni ei yo-papereista ollut mitään hyötyä, vaan pääsin sisään pääsykokeella, eli sain pääsykokeesta niin hyvät pisteet että minut valittiin sen vuoksi. Vaasa ei myöskään kaupunkina taida houkutella samalla tavalla kuin Turku tai Tampere, tai edes Jyväskylä.
Niin, en tiedä sitten tarkkaan millaista opiskelu on saksan ja ruotsin kielessä, mutta englannin opinnot eroavat lukio-opinnoista huomattavasti. Opiskelu ei ole niinkään kielen opiskelua, vaan kirjallisuutta, kirjallisuustiedettä, kielitiedettä, kääntäminen ja käännöstiede, ja kulttuurintutkimusta. Eli siis opetuskielenä on englanti ja aihepiirit ovat pääosin nuo ed. mainitut. Aine- ja syventävien opintojen aikana on mahdollista suunnata opintojaan hieman sen aihepiirin mukaan mikä itseään kiinnostaa, tai sitten voi toki tehdä opinnot kaikista aihepiireistä mikäli vain jaksaa ja intoa riittää.
Mutta siis Vaasakin on ihan varteen otettava paikka. Yliopisto on ihan ok, joskaan ei - se myönnettäköön - mikään humanististen opintojen kehto johtuen hämärästä kauppakorkeakoulu-taustastaan. Vaasa kaupunkina on ok. Ei todellakaan mikään ihme paikka, mutta siis ihan ok. Ja huom., vältä Olympiakorttelin opiskelija-asuntoja viimeiseen asti!
Opettajan pedagogiset opinnot joudut tosiaan tekemään jossakin muualla kuin Vaasassa, voit suorittaa vain osan niistä täällä. Tosin mikäänhän ei silti estä hakeutumasta sijaisopettajaksi opintojen ohessa. Ja kyllä täällä on suunnitelmia pedagogisten opintojen järjestämiseksi kokonaan Vaasassa, joten voi olla että asian tiimoilta tapahtuu jonkinlaista kehitystä lähivuosina.
Kiinnostaa kovasti englannin filologia, lähinnä kyllä Turun yliopistossa... Voisitko vielä kertoa vähän lisätietoja pyrkimisestä/sisäänpääsystä? Mulla on vähän samanlainen tilanne, pääsykokeissa pitäis menestyä hyvin, jotta pääsisin sisään. Lisäksi lukio-opinnoista on aikaa jo 10 v. Kielitaito on kyllä pysynyt englannin osalta hanskassa, prepattavaa kyllä varmasti löytyisi. Miten itse valmistauduit pääsykokeisiin? Olisiko avoimesta yliopistosta/etälukiosta hyötyä? Vinkkejä, kiitos kaunis!!
Tuota tuota. Meillä pääsykokeessa pitää kirjoittaa englanniksi essee pääsykokeeseen lukemastaan kaunokirjallisesta teoksesta (aina muutama vaihtoehtoinen/vuosi). Tämän lisäksi pitää lukea kielitiedettä käsittelevä perusteos, josta sitten mysö kysellään. Ja sitten on vielä kielitaito-osio. Näin siis viisi vuotta sitten, joten aivan varma en kuitenkaan ole onko koe enää samanlainen. Turun kokeesta en valittevasti tiedä mitään.
Kielitaidon osalta on tärkeää että peruskielioppi on hyvin selvillä. Ei ole kovin vakuttavaa, vaikka kirjoittaisit sisällöllisesti kuinka hienon esseen tahansa, jos ei kieli ole hyvin hallussa. Sitä nimittäin joutuu kirjoittelemaan erilaisia esseitä sun muita periaatteessa heti perusopinnoista alkaen. Niin, oikeastaanhan on hieman kyseenalaista tuleeko siitä sitten sisällöllisestikään hyvä, siis jos et osaa kunnolla muotoilla paperille sitä mitä ajattelet.
Itse valmistauduin niin, että luin varsinaisten pääsykoekirjojen ohella aika paljon myös muuta. Luin esimerkiksi arvosteluja ja kommentteja pääsykoekirjana olevista kaunokirjallisista teoksista.
Avoin yo/lukio ei minusta välttämättä hirveästi tässä auta. Ehkä ne aktivoivat kieltä hieman, mutta ei niistä taida muuten apuja olla. Tuskin avoimessa on tarjolla esim. englanniksi opetettua kaunokirjallisuuden tulkinnan kurssia tai kirjallisuuden teoriaa tms. Peruskieliopinnoista ei siis ole mielestäni hyötyä jos koet että kielitaitosi on hyvä.
Onnea matkaan!
Väittäisin niin (tosin kylläkin ihan mutu-tuntumalta), että mikäli kokeessa jonka teet on tuollainen kaunokirjallisuuden tulkintaan tähtävää esseetehtävä, niin anna myös oman elämänkokemuksesi näkyä kirjoituksessasi - tämä saattaa auttaa asiaa.
Kaunokirjallisuuden analyysiin (ellei tehtävää sitten ole rajattu todella tiukasti) kannattaa aina tuoda mukaan laajempaa yhteiskunnallista, kulttuurista ja kulttuurifilosofista näkökulmaa. Tämä tekee esseestä hetimiten kiinnostavamman ja ilman muuta syvällisemmän. Älä kuitenkaan erehdy väittämään sellaista, että kaunokirjallinen teos kuvaisi yhteiskuntaa/kulttuuria jotenkin yksiselitteisen suoraan - tämä on virhepäätelmä, jollaista kirjallisuudentutkimuksessa ei enää saa tehdä.