Aion hakea opiskelemaan psykologiaa yliopistoon. Olen kiinnostunut kielistä ja pakollisten lisäksi olen lyhyenä lukenut ranskan ja saksan, mutta en aio niitä kirjoittaa, koska niistä ei ole hyötyä hakuvaiheessa.
Mietin kuitenkin, että jos haluan sivuaineeksi kielen, testaavatko ne vain kielitaidon vai tarvitseeko tähän yo-arvosanan kyseisestä kielestä?
Mietin myös, että voinko edes ottaa kieliä sivuaineiksi, kun pääaineena on psykologia? Psykologian rinnalle kai pitäisi valita jotain siihen sopivampaa, mutta onko se välttämätöntä jos muu ei kiinnosta kuin nimenomaan psykologia ja kielet?
Lisäksi tahtoisin tietää, että mitä kieliä yliopistossa joutuu pakosti lukemaan? Entä mitä muita aineita ja kuinka monta kurssia?
Mietin kuitenkin, että jos haluan sivuaineeksi kielen, testaavatko ne vain kielitaidon vai tarvitseeko tähän yo-arvosanan kyseisestä kielestä?
Mietin myös, että voinko edes ottaa kieliä sivuaineiksi, kun pääaineena on psykologia? Psykologian rinnalle kai pitäisi valita jotain siihen sopivampaa, mutta onko se välttämätöntä jos muu ei kiinnosta kuin nimenomaan psykologia ja kielet?
Lisäksi tahtoisin tietää, että mitä kieliä yliopistossa joutuu pakosti lukemaan? Entä mitä muita aineita ja kuinka monta kurssia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tähän osaan vastata :-)
"Lisäksi tahtoisin tietää, että mitä kieliä yliopistossa joutuu pakosti lukemaan? Entä mitä muita aineita ja kuinka monta kurssia? "
Riippuu tietysti tiedekunnasta ja koulutusohjelmasta. Noin yleisesti ottaen, kielistä pakollisia ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli (suomenkielisillä tämä on se ns. virkamiesruotsi) ja yksi vieras kieli. Nämä pakolliset jaksot ovat TODELLA lyhyitä ja suppeita, ja keskittyvät nimenomaan ammattisanastoon riippuen siitä, minkä pääaineen tai tiedekunnan opiskelijoille kurssi on tarkoitettu.
Oikeastaan muita kaikille koko yliopiston opiskelijoille yhteisiä pakollisia kursseja ei ole. Kaikki opiskeltava (sekä pakollinen että vapaaehtoinen/valinnainen) liittyy sitten pää- ja sivuaineeseesi eli ovat sitä mitä tutkintoasi varten opiskelet.
Tsemppiä opintoihisi, psyka on niin suosittu aine että sitä lukemaan on vaikea päästä.
Kiitos vastauksesta. Se on tosiaan harmi, että psykologiaa pääsee vain harva lukemaan, mutta sitä täytyy vaan yrittää enemmän, jotta itse lukeutuisi niihin harvoihin sitten seuraavana vuonna.
Nuo virkamiesruotsit ja pakolliset kieli- ja viestintäopinnot suoritetaan yliopiston kielikeskuksessa ja sieltä voi toki suorittaa kielikursseja enemmänkin, esim. jatkaa lukiossa aloitettuja kieliä tai aloittaa nollatasolta uuden kielen. Nämä ovat siis perinteisiä kielikursseja eivätkä muodosta sivuainetta, vaan niiltä osin kun eivät mahdu kieli- ja viestintäopintoihin, sijoittuvat yleensä vapaavalintaisiin opintoihin tutkinnoissa.
Kielten laitoksilla puolestaan opetetaan ns. filologia-aineita. Siellä opiskelussa keskitytään tieteellisempään kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemukseen. Sivuaineet saa valita yliopistossa aivan vapaasti. Hallinnollista estettä ei siis ole kielen sivuaineeksi ottamiselle, vaikka pääaineena olisi psykologia. Kielten laitoksille tosin yleensä pidetään lähes joka yliopistossa myös sivuaineopiskelijoille pääsykoe. Pääsykokeessa on vaatimuksena yleensä lukion lyhyttä oppimäärää vastaavat tiedot ko. kielestä paitsi englannissa, jossa vaaditaan parempaa kielitaitoa. Yo-arvosanaa ei siis vaadita kielen saamiseksi sivuaineeksi.
No siinä tapauksessa en välttämättä halua kieltä sivuaineeksi, sillä itse olen kiinnostunut lähinnä vain oppimaan puhumaan kieltä ja kielen rakenteet sen sijaan että tutustun sen syvällisemmin koko kulttuuriin. Toki joku yksi sivuaineista voisi kielikin kuitenkin olla, saa nähdä, mitä muuta kiinnostavaa sivuaineeksi löytyisi.
Onko nuo vapaavalintaiset opinnot sitten jotain ylimääräisiä? Haluaisin käydä vain minimimäärän kursseja, jotta en rasita itseäni. Mutta haluaisin ehdottomasti jatkaa ranskaa ja saksaa ainakin jonkin verran yliopistossa ja kovasti kiinnostaisi myös espanja, jota en ole koskaan lukenut vielä.
Tutkinto koostuu pääaineen perus- aine- ja syventävistä opinnoista, kieli- ja viestintäopinnoista ja sivuaineista (voi olla esim. vain perusopintoja eri aineista tai jo(i)stakin perus- ja aineopinnot tai jos haluaa tehdä vähemmän sivuaineita, mutta todella laajana yhden, voi suorittaa myös syventävät opinnot sivuaineesta). Tutkinnon kokonaislaajuus on 300 opintopistettä. Pääaineesta tulee yhteensä n. 100 opintopistettä, kieli- ja viestintäopinnoista n. 20. Sivuaineiden laajuuksista riippuen tutkintoon voi jäädä ns. "ilmaa" eli tuo 300 op ei tule aivan täyteen, jolloin se on saatava täyteen millä tahansa opinnoilla, joita kutsutaan vapaavalintaisiksi opinnoiksi. Mikäli saa optimoitua pää- ja sivuaineiden laajuudet tasan 300 op tai niiden laajuus menee sen yli, ei vapaavalintaisia opintoja tarvitse tehdä lainkaan. Mikäli puolestaan pää- ja sivuaineiden sekä kieli- ja viestintäopintojen jälkeen jää alle 300 op, on pakko tehdä vapaavalintaisia opintoja sen verran, että raja täyttyy, koska alle 300 opintopisteellä ei maisterinpapereita myönnetä.