Kaksikielisten änkyttäminen

yleisempää kuin yksikielisten tutkimuksen mukaan. Kannattaako kielikylvettää lapsista kaksikielisiä änkyttäjiä? Kielisyydellä tarkoitetaan kai äidinkieltä ja lähes sen kaltaista toista kieltä tuossa yhteydessä.
20284
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

änkyttäjäksi maassa, joka puhuu suomea.

Äänestä
  • ...puhuvan. Mutta kai sentyypisille harhaaistimuksillekin lääketieteellinen termi löytyy.

    Äänestä

Ei kielikylvettämällä yleensä saada kaksikielisiä, vaan toisen kotimaisen hyvin osaavia. Siinä on todella suuri ero. Minä olen sellainen, kutakuinkin. Aivoni simultaanitulkkaavat aina suomea puhuessaini tai kirjoittaessani.

Minä en änkytä tai toista sanoja äidinkielelläni, mutta suomea puhuessani etsin kyllä sanoja jolloin luultavasti täytän hetkittäiset puhekatkokseni täytesanoilla. Tota, mmm, ööö, äää, niinku, tavallaan - en kuitenkaan v-sanalla kuten monet valitettavan usein tekevät.

Äänestä
  • useammin kuitenkin änkyttävät. Tulipa kaksikieliseksi mitä reittiä tai reittä pitkin tahansa. Avauksen perusviesti on se pihvi.

    Äänestä

  • Ajatella, ne ymmärtävät suomea!

    Se ei kuitenkaan jostain syystä ole itsestäänselvyys erään väestönosan keskuudessa, vaikka ovat jo pari sataa vuotta maassa asuneet.

    Äänestä

  • neljä kertaa kirjoitti:

    useammin kuitenkin änkyttävät. Tulipa kaksikieliseksi mitä reittiä tai reittä pitkin tahansa. Avauksen perusviesti on se pihvi.

    Kaksikielisyyden määritelmä on se että puhuu äidinkielenään kaksi kieltä. Käytännössä se tarkoittaa että vanhempien äidinkielet eivät ole samat, ja että ne lapsilleen puhuvat omaa kieltään. Lisäski kaksikielisyys edellyttää sitä että lapsi elää kohtalaisen tasapuolisesti molemmilla kielillä. Sikis suuri osa kaksikielisistä lapsista pannaan ryuotsinkieliseen kouluun. Suomenkieli on muuten liian valliytseva ja ruotsinkieli jää heikommaksi - tai jopa kehittymättä toiseksi äidinkieleksi.

    Kielikylvettämällä ei tule kaksikieliseksi. Tarvitaan paljon enemmän.

    Kielikylpy on siis edelleen erittäin suositeltava (millä kielellä hyvänsä), varsinkin jos se tapahtuu tarha- tai alaasteikäisenä, jolloin kielellinen herkkyys on suurimmillaan.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Kaksikielisyyden määritelmä on se että puhuu äidinkielenään kaksi kieltä. Käytännössä se tarkoittaa että vanhempien äidinkielet eivät ole samat, ja että ne lapsilleen puhuvat omaa kieltään. Lisäski kaksikielisyys edellyttää sitä että lapsi elää kohtalaisen tasapuolisesti molemmilla kielillä. Sikis suuri osa kaksikielisistä lapsista pannaan ryuotsinkieliseen kouluun. Suomenkieli on muuten liian valliytseva ja ruotsinkieli jää heikommaksi - tai jopa kehittymättä toiseksi äidinkieleksi.

    Kielikylvettämällä ei tule kaksikieliseksi. Tarvitaan paljon enemmän.

    Kielikylpy on siis edelleen erittäin suositeltava (millä kielellä hyvänsä), varsinkin jos se tapahtuu tarha- tai alaasteikäisenä, jolloin kielellinen herkkyys on suurimmillaan.

    saa kielikylvetystä muulla kuin ruotsin kielellä?

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Kaksikielisyyden määritelmä on se että puhuu äidinkielenään kaksi kieltä. Käytännössä se tarkoittaa että vanhempien äidinkielet eivät ole samat, ja että ne lapsilleen puhuvat omaa kieltään. Lisäski kaksikielisyys edellyttää sitä että lapsi elää kohtalaisen tasapuolisesti molemmilla kielillä. Sikis suuri osa kaksikielisistä lapsista pannaan ryuotsinkieliseen kouluun. Suomenkieli on muuten liian valliytseva ja ruotsinkieli jää heikommaksi - tai jopa kehittymättä toiseksi äidinkieleksi.

    Kielikylvettämällä ei tule kaksikieliseksi. Tarvitaan paljon enemmän.

    Kielikylpy on siis edelleen erittäin suositeltava (millä kielellä hyvänsä), varsinkin jos se tapahtuu tarha- tai alaasteikäisenä, jolloin kielellinen herkkyys on suurimmillaan.

    iässä heikentää lapsen kykyä oppia hyvin omaa äidinkieltään. En kannata käytännön esimerkkien perusteella ollenkaan. Äidinkieli ajattelun perusta!

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Kaksikielisyyden määritelmä on se että puhuu äidinkielenään kaksi kieltä. Käytännössä se tarkoittaa että vanhempien äidinkielet eivät ole samat, ja että ne lapsilleen puhuvat omaa kieltään. Lisäski kaksikielisyys edellyttää sitä että lapsi elää kohtalaisen tasapuolisesti molemmilla kielillä. Sikis suuri osa kaksikielisistä lapsista pannaan ryuotsinkieliseen kouluun. Suomenkieli on muuten liian valliytseva ja ruotsinkieli jää heikommaksi - tai jopa kehittymättä toiseksi äidinkieleksi.

    Kielikylvettämällä ei tule kaksikieliseksi. Tarvitaan paljon enemmän.

    Kielikylpy on siis edelleen erittäin suositeltava (millä kielellä hyvänsä), varsinkin jos se tapahtuu tarha- tai alaasteikäisenä, jolloin kielellinen herkkyys on suurimmillaan.

    mitä nyt kenties oletetaan olevan.

    Kyllä se taitaa todellisuudessa olla vain se yksikielisyys tämän maan juttu! Ja hyvä niin :)

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Kaksikielisyyden määritelmä on se että puhuu äidinkielenään kaksi kieltä. Käytännössä se tarkoittaa että vanhempien äidinkielet eivät ole samat, ja että ne lapsilleen puhuvat omaa kieltään. Lisäski kaksikielisyys edellyttää sitä että lapsi elää kohtalaisen tasapuolisesti molemmilla kielillä. Sikis suuri osa kaksikielisistä lapsista pannaan ryuotsinkieliseen kouluun. Suomenkieli on muuten liian valliytseva ja ruotsinkieli jää heikommaksi - tai jopa kehittymättä toiseksi äidinkieleksi.

    Kielikylvettämällä ei tule kaksikieliseksi. Tarvitaan paljon enemmän.

    Kielikylpy on siis edelleen erittäin suositeltava (millä kielellä hyvänsä), varsinkin jos se tapahtuu tarha- tai alaasteikäisenä, jolloin kielellinen herkkyys on suurimmillaan.

    kun pieni lapsi pannaaan vieraan kielen kielikylpy lastenhoitoon jossa hoitajat sitä vierasta kieltä vain puhuvat.

    Äänestä

  • peruskoulussa kirjoitti:

    saa kielikylvetystä muulla kuin ruotsin kielellä?

    Ainakin saksalainen, ranskalainen ja englantilainen peruskoulumalliin perustuva kielikylpykoulu löytyy stadista. Tosin vain suomenkielellä (eli se osa opetuksesta joka ei ole kylpykielellä annetaan suomenkielellä).

    oliko muuta?

    Äänestä

  • sitäkään vähää kirjoitti:

    mitä nyt kenties oletetaan olevan.

    Kyllä se taitaa todellisuudessa olla vain se yksikielisyys tämän maan juttu! Ja hyvä niin :)

    Kaksikielisyyden voi toki määritellä monella tavalla. Mutta vaikka Suomi on kaksikielinen se ei tarkoita sitä etteikö suurin osa yksilöistä olisi yksikielisiä. Eli maan juttu on kaksikielisyys.

    Äänestä

  • julmempaa systeemiä kirjoitti:

    kun pieni lapsi pannaaan vieraan kielen kielikylpy lastenhoitoon jossa hoitajat sitä vierasta kieltä vain puhuvat.

    Kaikki kielet ovat lapselle vieraita. Niitä opitaan kuulemalla ja käyttämällä niitä. Julmempaa on toki olla opettamatta niile yhttän kieliä tai vain yhden.

    Ymmärtäisit varmaan tuonkin jos kuvittelist kielikylpyä jollain muulla kuin inhomasi ihmisten kielellä.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Kaksikielisyyden voi toki määritellä monella tavalla. Mutta vaikka Suomi on kaksikielinen se ei tarkoita sitä etteikö suurin osa yksilöistä olisi yksikielisiä. Eli maan juttu on kaksikielisyys.

    hyväksytty, vaan se oli oma keksintösi?

    Kuinka usein kirjoitat omasta päästä keksimiäsi asioita faktoina?

    Äänestä

  • hohhh kirjoitti:

    Ajatella, ne ymmärtävät suomea!

    Se ei kuitenkaan jostain syystä ole itsestäänselvyys erään väestönosan keskuudessa, vaikka ovat jo pari sataa vuotta maassa asuneet.

    Mutta jos suomen ymärtäminen on mahtavien aivojen kriteeri niin sinullakin on mitä mahtavimmat aivot. Kuitenkin ajatusjuoksusi perusteella näin ei missään tapauksessa ole.

    Eli ainakaan suoemenkielenymmärtämisen perusteella minulla ei voida todeta olevan mahtavat aivot.

    Kuuroitkaan eivät osaa suomea. Ja jos joku on parisataa vuota vanha niin olettaisin hänen olevan ainakin kuuro ja luultavammin kuollut. Kuolleetkaan eivät osaa suomea.

    Äänestä

  • mikään virallisesti kirjoitti:

    hyväksytty, vaan se oli oma keksintösi?

    Kuinka usein kirjoitat omasta päästä keksimiäsi asioita faktoina?

    Hyvin harva asia on yksiselitteisesti määritelty ja siksi pitää aina tarkasti muistaa määritellä asioita kun niistä puhuu. Se helpottaa kummast komunikointia.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Hyvin harva asia on yksiselitteisesti määritelty ja siksi pitää aina tarkasti muistaa määritellä asioita kun niistä puhuu. Se helpottaa kummast komunikointia.

    selvää ennen kuin kirjoittaa, niin ei sitten tarvitse omasta päästä keksiä ja selitellä.

    Äänestä

  • faktoista kirjoitti:

    selvää ennen kuin kirjoittaa, niin ei sitten tarvitse omasta päästä keksiä ja selitellä.

    Kiitos vaan vaikka toki tiesin tuon jo. Mutta mihin viittaat tuolla? Siihenkö että kerroin kaksikielisyyden eri määritelmistä vai siihen että minun määritelmäni ei sinun hipiällesi sovi, vai mihin?

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Ainakin saksalainen, ranskalainen ja englantilainen peruskoulumalliin perustuva kielikylpykoulu löytyy stadista. Tosin vain suomenkielellä (eli se osa opetuksesta joka ei ole kylpykielellä annetaan suomenkielellä).

    oliko muuta?

    peruskoulussa. Vain ruotsiksi. Vain ruotsiksi.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    Kaikki kielet ovat lapselle vieraita. Niitä opitaan kuulemalla ja käyttämällä niitä. Julmempaa on toki olla opettamatta niile yhttän kieliä tai vain yhden.

    Ymmärtäisit varmaan tuonkin jos kuvittelist kielikylpyä jollain muulla kuin inhomasi ihmisten kielellä.

    lapselle takuulla tutuin. Se on kuullut sitä jo kohdussa vatsan peitteiden läpi. Sinä keksit asioita mieleisiksesi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


neljä kertaa kirjoitti:

yleisempää kuin yksikielisten tutkimuksen mukaan. Kannattaako kielikylvettää lapsista kaksikielisiä änkyttäjiä? Kielisyydellä tarkoitetaan kai äidinkieltä ja lähes sen kaltaista toista kieltä tuossa yhteydessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu