Sitten taas siihen viimeiseen ja aina esillä olevaan kysymykseen, kuka iskee vai iskeekö kukaan Iraniin? USA, Israel, molemmat tai joku muu taho.
Olen järjestelmällisesti ja tietoisesti välttänyt ehdotonta ja varmaa vastausta, syy on selvä. Kukaan ei tunnu edelleenkään tietävän tai jos tietää niin ei ilmoita mitään.
USA: kohdalla tilanteet näyttäisivät kuitenkin ajautuvan pakkopaitsioon, maan vaalit ja surkea taloustilanne eivät kestä uutta öljykriisiä ja laajenevaa sotatilannetta Lähi-Idässä. Israelin kohdalla tilanne on yhtä huolestuttava, maalla kun ei ole johtajaa joka voisi päättää asiasta.
Väistämätön tosiasia on se, että Livni ei tule sellaista päätöstä tekemään, ei tällaisen sisäpoliittisen tilanteen vallitessa ainakaan. Jos hän saa hallituksenmuodostajan tehtävän niin kannatus Knessetissä tulee olemaan äärimmäisen niukka jos edes mahdollinenkaan. Mikäli maa ajautuu uusiin vaaleihin niin tällä väliajalla toimitusministeriön tasolla toimiva hallitus tuskin edes harkitsee iskua Iraniin, ainoa mahdollisuus on vastata Iranin mahdolliseen ensi-iskuun, silloin tilanteet muuttuisivat kertaheitolla ja Israel saisi oikeuden toimia itsepuolustuksellisesti.
Iranilla ei ole vielä mahdollisuutta iskeä muutoin kuin sanallisesti, heilläkin on edessään ensi kesän presidentinvaalit joka puolestaan hillitsee Ahmadinejadin suurempia haluja saada selkäänsä ja menettää kasvonsa.
Kaikki kaikessa tilanne Lähi- ja Keski-idässä on siinä määrin kihara ja kimurantti että mitään varmaa on turha lähteä ennustelemaan, ei ainakaan näin inhimilliseltä kannalta katsoen, Raamatussa ilmoitetut tapahtumat ovat luku aivan sinänsä mutta niiden aikatauluista päätetäänkin muualla kuin maallisissa kabineteissa.
Hyvää syksyn alkua.
Pekka Sartola
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Olen järjestelmällisesti ja tietoisesti välttänyt ehdotonta ja varmaa vastausta, syy on selvä. Kukaan ei tunnu edelleenkään tietävän tai jos tietää niin ei ilmoita mitään.
USA: kohdalla tilanteet näyttäisivät kuitenkin ajautuvan pakkopaitsioon, maan vaalit ja surkea taloustilanne eivät kestä uutta öljykriisiä ja laajenevaa sotatilannetta Lähi-Idässä. Israelin kohdalla tilanne on yhtä huolestuttava, maalla kun ei ole johtajaa joka voisi päättää asiasta.
Väistämätön tosiasia on se, että Livni ei tule sellaista päätöstä tekemään, ei tällaisen sisäpoliittisen tilanteen vallitessa ainakaan. Jos hän saa hallituksenmuodostajan tehtävän niin kannatus Knessetissä tulee olemaan äärimmäisen niukka jos edes mahdollinenkaan. Mikäli maa ajautuu uusiin vaaleihin niin tällä väliajalla toimitusministeriön tasolla toimiva hallitus tuskin edes harkitsee iskua Iraniin, ainoa mahdollisuus on vastata Iranin mahdolliseen ensi-iskuun, silloin tilanteet muuttuisivat kertaheitolla ja Israel saisi oikeuden toimia itsepuolustuksellisesti.
Iranilla ei ole vielä mahdollisuutta iskeä muutoin kuin sanallisesti, heilläkin on edessään ensi kesän presidentinvaalit joka puolestaan hillitsee Ahmadinejadin suurempia haluja saada selkäänsä ja menettää kasvonsa.
Kaikki kaikessa tilanne Lähi- ja Keski-idässä on siinä määrin kihara ja kimurantti että mitään varmaa on turha lähteä ennustelemaan, ei ainakaan näin inhimilliseltä kannalta katsoen, Raamatussa ilmoitetut tapahtumat ovat luku aivan sinänsä mutta niiden aikatauluista päätetäänkin muualla kuin maallisissa kabineteissa.
Hyvää syksyn alkua.
Pekka Sartola
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Vastaukset 1
Vanhimmat
ku katellaan töllöö, sienipilvi on kaunis töllössä!