Pääministeri Lipponen: Valtio-omistajan tuki Soneralle oli systemaattinen
- Soneran strategiaan kuului paitsi kansainvälistyminen myös riskinotto, Lipponen sanoi edskunnassa. Lipposen hallitus vastaa hyväksytyn strategian toteuttamisesta. Selvitys toteaa, että syksyllä 2001 Soneran osakkeen arvo oli pudonnut selvästi alle vuoden 1998 listautumishinnan. - Yhtiö oli velkaantunut raskaasti, nettovelka oli 4,7 mrd. euroa, yhtiön luottoluokitus oli laskenut niin kutsutun investment graden alarajoille ja oli vaarassa laskea edelleen.
Sonera Oyj:n umts-investointipäätösten, joissa hävi yli 4,3 miljardia euroa, ja valtioneuvoston yhteyttä tuohon päätöksentekoon selvittää vielä oikeuskansleri Paavo Nikula, joka julkistaa selvistyksensä tässä kuussa.
Digi Today 3.9.02
Miksei umts-investoinnille hankittu pääomistajan eli valtion hyväksyntää, vaikka hallituksen omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä näin lukee. Lipposen hallituksen omistajaohjauksen ote on Soneran tapauksessa pettänyt täydellisesti.
Sonera kirjasi "tyhjän ostamisesta" 4,3 miljardin euron tappion.
Lipponen tulkitsi kuitenkin myös eduskunnan hyväksyneen Soneran kansainvälistymisen kesällä 2000.
Vasemmistoliiton ryhmä toisti moitteensa silloista liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosta (kok) kohtaan, joka ei tuonut Soneran osallistumista Saksan huutokauppaan hallituksen ennakkokäsittelyyn.
Lipponen varoitti kansanedustajia vaatimasta erityistilintarkastusta Sonerassa.
Vakavista ongelmista ja väärinkäytöksistä kielivä tarkastus...
Lipponen tulkitsi Jäätteenmäen esittäneen erityistilintarkastusta. Jäätteenmäki ei täsmentänyt kantaansa.
Eduskunta äänestää hallituksen nauttimasta luottamuksesta myöhemmin.
HS 4.9.02
Nikula: Lipponen ylitti toimivaltansa Itävalta-päätöksessä Oikeuskansleri moitti pääministeriä
Nikula ei kuitenkaan näe edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle. Kaikkiaan 15 kansalaista oli vaatinut oikeuskansleria selvittämään Lipposen toimia.
Oikeuskanslerin mukaan Lipposen päätös oli "toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
HS 31.5.00
Lipponen: Itävalta-boikottipäätös kuului pääministerille
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan päätös Suomen osallistumisesta EU-maiden
Itävalta-boikottiin kuului pääministerin tehtäväksi.
Oikeuskansleri Paavo Nikula tutkii parhaillaan Itävalta-päätöksen
taustoja asiasta tehtyjen kantelujen takia.
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito,
ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia".
Lipponen korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla,
ettei hän sitonut Suomea mihinkään
oikeustoimiin maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoi yksiselitteisesti,
että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä,
vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista,
joten päätösvalta olisi kuulunut presidentille.
Pääministeri Paavo Lipponen päätti asiasta yksin, keskustelematta siitä sen paremmin
presidentin, hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankaan kanssa.
Lipponen kävi Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa 30.1
puhelinkeskustelun kannanoton sisällöstä.
Lopullisen muotonsa kannanotto oli saanut 31.1., jolloin viimeistään
Lipposen olisi pitänyt ottaa yhteyttä presidenttiin.
Hänellä olisi siis ollut kaksi päivää aikaa informoida
presidenttiä, mitä hän ei tehnyt.
--------------------------------------------------------------------------------
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi.
Sisältää perussäännökset valtion järjestysmuodoista,
ylimpien valtioelinten suhteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille
Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta boikotista,
koska Ahtisaari oli ratkaisevalla hetkellä lentokoneessa.
Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin
tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet,
että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto
kiinni vaikka lentokoneesta, jos halutaan.
Ennusmerkeistä päätellen pääministeri Lipposesta saattaa jatkossa muodostua
melkoinen riesa presidentti Haloselle.
Nähtäväksi jää, antaako Halonen pääministerin nöyryyttää itseään
samalla tavalla kuin Ahtisaari salli tapahtuvan.
Verkkouutiset arkisto 2000
Pääministeri Paavo Lipponen sai moitteet oikeuskansleri Paavo Nikulalta,
koska presidentti oli ohitettu asiassa, joka silloin voimassa olleen
valtiosäännön mukaan kuului presidentin toimialaan.
Myöhemmin Ahtisaari nimettiin kolmikkoon, joka sai tehtäväkseen laatia
raportin Itävallan ihmisoikeustilanteesta.
Ryhmän muut jäsenet olivat Espanjan entinen ulkoministeri Marcelino Oreja
ja saksalainen ihmisoikeusjuristi Jochen Frowein.
"Kolmeksi viisaaksi" kutsuttu ryhmä luovutti työnsä tulokset Ranskan
presidentti Jaques Chiracille 8.9.2000.
Mietinnön keskeinen ehdotus oli, että pakotteet tulisi purkaa,
koska niiden jatkaminen uhkaisi kääntyä tarkoitustaan vastaan.
Vain kolme päivää myöhemmin Ranska julkistikin 14 EU-maan nimissä
ilmoituksen boikotin päättymisestä.
(MMM 2001 s. 208)
Pääministerin sijainen, kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö
haluaisi purkaa Itävallan vastaisen boikotin,
pääministeri Paavo Lipponen (sd) sanoo,
ettei pakotteista luopuminen ole näkyvissä.
HS Arkisto 15.4.2000
Päättäjien mielivalta ja laeista piittaamattomuus on yleensä mielletty diktatuureihin kuuluvaksi ilmiöksi, ei demokratioihin.
Verkkouutiset arkisto 2000
Itävalta-boikotin on todettu olleen suuri virhe, hätiköity päätös.
EU:n elintarvikevirasto isompiin tiloihin
(18.9. 19:41)
Euroopan unionin elintarvikevirasto muuttaa suurimpiin tiloihin Brysselissä,
vaikka viraston lopullinen sijainti on edelleen avoin.
Viraston ilmoituksen mukaan se tarvitsee lisää tiloja,
kun henkilökunnan määrä kasvaa.
Työntekijöitä on nyt 49, mutta uusiin tiloihin pitäisi tulla vuoden 2004
loppuun mennessä yli sata ihmistä.
Yleinen arvio EU-piireissä on, että elintarvikevirasto jää lopullisesti Brysseliin.
Virasto itse korostaa, että muutto uusiin tiloihin tapahtuu tilapäisesti.
Muutto tapahtuu lokakuun alussa.
Viraston sijainnista on kiistelty vuosia.
Isäntäkaupungiksi ehdotettiin Helsinkiä Laekenin huippukokouksessa
vuoden 2001 lopulla, mutta Parmaa kannattanut Italian pääministeri
Silvio Berlusconi esti ratkaisun.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) ja Berlusconi neuvottelivat
asiasta viime kesäkuussa Thessalonikissa, mutta ilman ratkaisua.
(STT)
Aivan eduskuntavaalien alla silloinen pääministeri Paavo Lipponen
lupaili suomalaisille, että Euroopan unionin elintarvikevirasto sijoitetaan Helsinkiin.
Tuolloin hän antoi ymmärtää, että asiasta oli sovittu Italian pääministeri
Silvio Berlusconin kanssa.
Suomen edellinen pääministeri Paavo Lipponen on kertonut sopineensa
viraston sijoituspaikasta Italian pääministerin Berlusconin kanssa.
Puheenjohtaja Cardoli kertoi pääministeri Berlusconin neuvotelleen asiasta
Lipposen kanssa mutta mitään lopullista sopimusta asiasta ei ole hänen saamansa informaation mukaan tehty.
Forssan Lehti 25.5.03
Kun päätöstä ei ole kyetty tekemään,
virasto aloitti jo toimintansa Brysselissä vuokratiloissa.
Tilojen vuokra-aikaa on juuri jatkettu vuodella eteenpäin.
Päätöksen tekemisellä viraston sijaintipaikasta on todella kiire.
Kun virasto ns. pääsee asettautumaan ja aloittamaan toimintansa Brysselissä,
on sitä on vaikea enää vuoden toimimisen jälkeen saada siirretyksi minnekään.
Komissaari Fischler totesi EU:n maatalousvaliokuntien
puheenjohtajien yhteisellä lounaalla 19.05. Kreikan Ateenassa:
yksi asia on varma, jos Suomi ja Italia jatkavat asiasta riitelyä,
virasto jää Brysseliin.
Hämeen Sanomat 3.7.03
Molemmat maat havittelevat EU:n elintarvikevirastoa,
eikä asiasta ole syntynyt sopua pitkistä neuvotteluista huolimatta.
Neuvotteluja yritetään edelleen jatkaa.
Berlusconin mukaan Italian ongelmana on,
että tästä on tullut lähes kansallinen kunniakysymys.
Hän arvelee, että sama pätee Suomeenkin.
Berlusconi vakuutti sopineensa viime talvena silloisen
pääministerin Paavo Lipposen (sd.) kanssa nimenomaan siitä,
että virasto jaettaisiin puoliksi Suomen ja Italian välillä.
Brysselissä toimintansa aloittanut elintarvikevirasto
itse ei kuitenkaan pitänyt tätä mahdollisena.
Vaalien alla Sdp kertoi, että elintarvikevirasto saadaan Suomeen.
”Uutisankka” oli tarkoitettu vahvistamaan Lipposen asemaa,
kuten Italian pääministeri Berlusconi kertoi äskettäin.
Viraston sijaintimaa ei selvinnyt vielä EU:n äskeisessä huippukokouksessakaan.
Eikö tässäkin ole ”vaalivoitto ehdolla millä vaan” -makua?
Mutta tämä ei kiinnostanut mediaa. Miksi?
Hänen Suomeen lupaamansa EU:n elintarvikevirasto ei ole vieläkään Viikissä Helsingissä.
Tyhjistä tiloista tulee valtiolle vain miljoonakulut.
Vaikka EU:n elintarvikeviraston saamisesta Suomeen ei ole mitään takeita,
verorahaa juoksee joka päivä valtion kassasta haamuvirastolle
rakennettujen tyhjien tilojen varausmaksuna.
Tilat valmistuivat huhtikuussa
Tyhjiä toimitiloja pidetään varattuna ainakin vuodenvaihteeseen saakka.
Suomen valtion mitta EU:n elintarviketurvallisuudesta huolehtivan viraston
(EFSA) sijoittamisvetkuttelun suhteen alkaa olla täysi.
Pian neljä vuotta pyörinyt virastokaruselli ei kuitenkaan
osoita pysähtymisen merkkejä.
Nyt Suomella olisi tarjolla valmiit toimitilatkin.
Vain virasto puuttuu.
Veronmaksajien rahaa palaa varaus- ja vuokrakuluina,
vaikka tilat ammottavat tyhjinä.
Toukokuun valtion lisäbudjetissa tarkoitukseen varattiin 1 050 000 euroa (n. 6 Mmk),
jonka pitäisi riittää vuoden loppuun saakka.
"Toiminnan alettua Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
vastaa kustannuksista itse", lisäbudjetin perusteluissa mainittiin.
Tilat valmistuivat huhtikuussa Uudet toimitilat
Helsingin Viikin yliopistoalueen biotieteiden keskuksessa
valmistuivat elintarvikevirastoa varten huhtikuussa.
Cultivator II -rakennuksen omistaa yliopiston ja kaupungin yhteinen
kiinteistöosakeyhtiö. Valtion puolelta asiaa hoitaa valtioneuvoston kanslia.
Vuokrasopimusta ei ole tehty, eikä elintarvikeviraston tilatarvettakaan
määritelty kovin tarkkaan.
Karkeasti voidaan arvioida, että tilaa tarvitaan noin 5 000 neliömetriä.
Rakentamiskustannukset nousivat pyöreästi 10 miljoonaan euroon (60 Mmk).
Tilavaraus on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta varausta saatetaan jatkaa pidemmällekin.
Upeilla, huippunykyaikaisilla toimitiloilla olisi kyllä
kysyntää korkean teknologian yrityksissä.
Toistaiseksi kuitenkin odotetaan EU-väkeä.
Iltalehti 30.8.03
Kannattaa muistaa:
Lipponen/SDP mainostivat vaaleissa VARMA-sanaa käyttäen, erittäin isolla,
yrittäen tarkoittaa olevansa varmin ja luotettavin valinta mutta toisin kävi.
Kevään 2003 vaaleissa siis valehdeltiin äänestäjille ehkä enemmän kuin koskaan.
Valehtelu yksinään jo tuomittavaa mutta raskauttavammaksi menee, kun
todetaan, että verovaroin, kansan piikkiin, rakensivat vaalien alla tuon tyhjäksi
jääneen virastotalon, josta edelleen maksetaan varausmaksuja ym. vaikka jo niitäkin
maksuja päätettäessä on varmasti tiedetty, ettei virastoon EU-väkeä tule.
- Soneran strategiaan kuului paitsi kansainvälistyminen myös riskinotto, Lipponen sanoi edskunnassa. Lipposen hallitus vastaa hyväksytyn strategian toteuttamisesta. Selvitys toteaa, että syksyllä 2001 Soneran osakkeen arvo oli pudonnut selvästi alle vuoden 1998 listautumishinnan. - Yhtiö oli velkaantunut raskaasti, nettovelka oli 4,7 mrd. euroa, yhtiön luottoluokitus oli laskenut niin kutsutun investment graden alarajoille ja oli vaarassa laskea edelleen.
Sonera Oyj:n umts-investointipäätösten, joissa hävi yli 4,3 miljardia euroa, ja valtioneuvoston yhteyttä tuohon päätöksentekoon selvittää vielä oikeuskansleri Paavo Nikula, joka julkistaa selvistyksensä tässä kuussa.
Digi Today 3.9.02
Miksei umts-investoinnille hankittu pääomistajan eli valtion hyväksyntää, vaikka hallituksen omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä näin lukee. Lipposen hallituksen omistajaohjauksen ote on Soneran tapauksessa pettänyt täydellisesti.
Sonera kirjasi "tyhjän ostamisesta" 4,3 miljardin euron tappion.
Lipponen tulkitsi kuitenkin myös eduskunnan hyväksyneen Soneran kansainvälistymisen kesällä 2000.
Vasemmistoliiton ryhmä toisti moitteensa silloista liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosta (kok) kohtaan, joka ei tuonut Soneran osallistumista Saksan huutokauppaan hallituksen ennakkokäsittelyyn.
Lipponen varoitti kansanedustajia vaatimasta erityistilintarkastusta Sonerassa.
Vakavista ongelmista ja väärinkäytöksistä kielivä tarkastus...
Lipponen tulkitsi Jäätteenmäen esittäneen erityistilintarkastusta. Jäätteenmäki ei täsmentänyt kantaansa.
Eduskunta äänestää hallituksen nauttimasta luottamuksesta myöhemmin.
HS 4.9.02
Nikula: Lipponen ylitti toimivaltansa Itävalta-päätöksessä Oikeuskansleri moitti pääministeriä
Nikula ei kuitenkaan näe edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle. Kaikkiaan 15 kansalaista oli vaatinut oikeuskansleria selvittämään Lipposen toimia.
Oikeuskanslerin mukaan Lipposen päätös oli "toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
HS 31.5.00
Lipponen: Itävalta-boikottipäätös kuului pääministerille
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan päätös Suomen osallistumisesta EU-maiden
Itävalta-boikottiin kuului pääministerin tehtäväksi.
Oikeuskansleri Paavo Nikula tutkii parhaillaan Itävalta-päätöksen
taustoja asiasta tehtyjen kantelujen takia.
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito,
ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia".
Lipponen korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla,
ettei hän sitonut Suomea mihinkään
oikeustoimiin maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoi yksiselitteisesti,
että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä,
vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista,
joten päätösvalta olisi kuulunut presidentille.
Pääministeri Paavo Lipponen päätti asiasta yksin, keskustelematta siitä sen paremmin
presidentin, hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankaan kanssa.
Lipponen kävi Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa 30.1
puhelinkeskustelun kannanoton sisällöstä.
Lopullisen muotonsa kannanotto oli saanut 31.1., jolloin viimeistään
Lipposen olisi pitänyt ottaa yhteyttä presidenttiin.
Hänellä olisi siis ollut kaksi päivää aikaa informoida
presidenttiä, mitä hän ei tehnyt.
--------------------------------------------------------------------------------
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi.
Sisältää perussäännökset valtion järjestysmuodoista,
ylimpien valtioelinten suhteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille
Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta boikotista,
koska Ahtisaari oli ratkaisevalla hetkellä lentokoneessa.
Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin
tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet,
että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto
kiinni vaikka lentokoneesta, jos halutaan.
Ennusmerkeistä päätellen pääministeri Lipposesta saattaa jatkossa muodostua
melkoinen riesa presidentti Haloselle.
Nähtäväksi jää, antaako Halonen pääministerin nöyryyttää itseään
samalla tavalla kuin Ahtisaari salli tapahtuvan.
Verkkouutiset arkisto 2000
Pääministeri Paavo Lipponen sai moitteet oikeuskansleri Paavo Nikulalta,
koska presidentti oli ohitettu asiassa, joka silloin voimassa olleen
valtiosäännön mukaan kuului presidentin toimialaan.
Myöhemmin Ahtisaari nimettiin kolmikkoon, joka sai tehtäväkseen laatia
raportin Itävallan ihmisoikeustilanteesta.
Ryhmän muut jäsenet olivat Espanjan entinen ulkoministeri Marcelino Oreja
ja saksalainen ihmisoikeusjuristi Jochen Frowein.
"Kolmeksi viisaaksi" kutsuttu ryhmä luovutti työnsä tulokset Ranskan
presidentti Jaques Chiracille 8.9.2000.
Mietinnön keskeinen ehdotus oli, että pakotteet tulisi purkaa,
koska niiden jatkaminen uhkaisi kääntyä tarkoitustaan vastaan.
Vain kolme päivää myöhemmin Ranska julkistikin 14 EU-maan nimissä
ilmoituksen boikotin päättymisestä.
(MMM 2001 s. 208)
Pääministerin sijainen, kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö
haluaisi purkaa Itävallan vastaisen boikotin,
pääministeri Paavo Lipponen (sd) sanoo,
ettei pakotteista luopuminen ole näkyvissä.
HS Arkisto 15.4.2000
Päättäjien mielivalta ja laeista piittaamattomuus on yleensä mielletty diktatuureihin kuuluvaksi ilmiöksi, ei demokratioihin.
Verkkouutiset arkisto 2000
Itävalta-boikotin on todettu olleen suuri virhe, hätiköity päätös.
EU:n elintarvikevirasto isompiin tiloihin
(18.9. 19:41)
Euroopan unionin elintarvikevirasto muuttaa suurimpiin tiloihin Brysselissä,
vaikka viraston lopullinen sijainti on edelleen avoin.
Viraston ilmoituksen mukaan se tarvitsee lisää tiloja,
kun henkilökunnan määrä kasvaa.
Työntekijöitä on nyt 49, mutta uusiin tiloihin pitäisi tulla vuoden 2004
loppuun mennessä yli sata ihmistä.
Yleinen arvio EU-piireissä on, että elintarvikevirasto jää lopullisesti Brysseliin.
Virasto itse korostaa, että muutto uusiin tiloihin tapahtuu tilapäisesti.
Muutto tapahtuu lokakuun alussa.
Viraston sijainnista on kiistelty vuosia.
Isäntäkaupungiksi ehdotettiin Helsinkiä Laekenin huippukokouksessa
vuoden 2001 lopulla, mutta Parmaa kannattanut Italian pääministeri
Silvio Berlusconi esti ratkaisun.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) ja Berlusconi neuvottelivat
asiasta viime kesäkuussa Thessalonikissa, mutta ilman ratkaisua.
(STT)
Aivan eduskuntavaalien alla silloinen pääministeri Paavo Lipponen
lupaili suomalaisille, että Euroopan unionin elintarvikevirasto sijoitetaan Helsinkiin.
Tuolloin hän antoi ymmärtää, että asiasta oli sovittu Italian pääministeri
Silvio Berlusconin kanssa.
Suomen edellinen pääministeri Paavo Lipponen on kertonut sopineensa
viraston sijoituspaikasta Italian pääministerin Berlusconin kanssa.
Puheenjohtaja Cardoli kertoi pääministeri Berlusconin neuvotelleen asiasta
Lipposen kanssa mutta mitään lopullista sopimusta asiasta ei ole hänen saamansa informaation mukaan tehty.
Forssan Lehti 25.5.03
Kun päätöstä ei ole kyetty tekemään,
virasto aloitti jo toimintansa Brysselissä vuokratiloissa.
Tilojen vuokra-aikaa on juuri jatkettu vuodella eteenpäin.
Päätöksen tekemisellä viraston sijaintipaikasta on todella kiire.
Kun virasto ns. pääsee asettautumaan ja aloittamaan toimintansa Brysselissä,
on sitä on vaikea enää vuoden toimimisen jälkeen saada siirretyksi minnekään.
Komissaari Fischler totesi EU:n maatalousvaliokuntien
puheenjohtajien yhteisellä lounaalla 19.05. Kreikan Ateenassa:
yksi asia on varma, jos Suomi ja Italia jatkavat asiasta riitelyä,
virasto jää Brysseliin.
Hämeen Sanomat 3.7.03
Molemmat maat havittelevat EU:n elintarvikevirastoa,
eikä asiasta ole syntynyt sopua pitkistä neuvotteluista huolimatta.
Neuvotteluja yritetään edelleen jatkaa.
Berlusconin mukaan Italian ongelmana on,
että tästä on tullut lähes kansallinen kunniakysymys.
Hän arvelee, että sama pätee Suomeenkin.
Berlusconi vakuutti sopineensa viime talvena silloisen
pääministerin Paavo Lipposen (sd.) kanssa nimenomaan siitä,
että virasto jaettaisiin puoliksi Suomen ja Italian välillä.
Brysselissä toimintansa aloittanut elintarvikevirasto
itse ei kuitenkaan pitänyt tätä mahdollisena.
Vaalien alla Sdp kertoi, että elintarvikevirasto saadaan Suomeen.
”Uutisankka” oli tarkoitettu vahvistamaan Lipposen asemaa,
kuten Italian pääministeri Berlusconi kertoi äskettäin.
Viraston sijaintimaa ei selvinnyt vielä EU:n äskeisessä huippukokouksessakaan.
Eikö tässäkin ole ”vaalivoitto ehdolla millä vaan” -makua?
Mutta tämä ei kiinnostanut mediaa. Miksi?
Hänen Suomeen lupaamansa EU:n elintarvikevirasto ei ole vieläkään Viikissä Helsingissä.
Tyhjistä tiloista tulee valtiolle vain miljoonakulut.
Vaikka EU:n elintarvikeviraston saamisesta Suomeen ei ole mitään takeita,
verorahaa juoksee joka päivä valtion kassasta haamuvirastolle
rakennettujen tyhjien tilojen varausmaksuna.
Tilat valmistuivat huhtikuussa
Tyhjiä toimitiloja pidetään varattuna ainakin vuodenvaihteeseen saakka.
Suomen valtion mitta EU:n elintarviketurvallisuudesta huolehtivan viraston
(EFSA) sijoittamisvetkuttelun suhteen alkaa olla täysi.
Pian neljä vuotta pyörinyt virastokaruselli ei kuitenkaan
osoita pysähtymisen merkkejä.
Nyt Suomella olisi tarjolla valmiit toimitilatkin.
Vain virasto puuttuu.
Veronmaksajien rahaa palaa varaus- ja vuokrakuluina,
vaikka tilat ammottavat tyhjinä.
Toukokuun valtion lisäbudjetissa tarkoitukseen varattiin 1 050 000 euroa (n. 6 Mmk),
jonka pitäisi riittää vuoden loppuun saakka.
"Toiminnan alettua Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
vastaa kustannuksista itse", lisäbudjetin perusteluissa mainittiin.
Tilat valmistuivat huhtikuussa Uudet toimitilat
Helsingin Viikin yliopistoalueen biotieteiden keskuksessa
valmistuivat elintarvikevirastoa varten huhtikuussa.
Cultivator II -rakennuksen omistaa yliopiston ja kaupungin yhteinen
kiinteistöosakeyhtiö. Valtion puolelta asiaa hoitaa valtioneuvoston kanslia.
Vuokrasopimusta ei ole tehty, eikä elintarvikeviraston tilatarvettakaan
määritelty kovin tarkkaan.
Karkeasti voidaan arvioida, että tilaa tarvitaan noin 5 000 neliömetriä.
Rakentamiskustannukset nousivat pyöreästi 10 miljoonaan euroon (60 Mmk).
Tilavaraus on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta varausta saatetaan jatkaa pidemmällekin.
Upeilla, huippunykyaikaisilla toimitiloilla olisi kyllä
kysyntää korkean teknologian yrityksissä.
Toistaiseksi kuitenkin odotetaan EU-väkeä.
Iltalehti 30.8.03
Kannattaa muistaa:
Lipponen/SDP mainostivat vaaleissa VARMA-sanaa käyttäen, erittäin isolla,
yrittäen tarkoittaa olevansa varmin ja luotettavin valinta mutta toisin kävi.
Kevään 2003 vaaleissa siis valehdeltiin äänestäjille ehkä enemmän kuin koskaan.
Valehtelu yksinään jo tuomittavaa mutta raskauttavammaksi menee, kun
todetaan, että verovaroin, kansan piikkiin, rakensivat vaalien alla tuon tyhjäksi
jääneen virastotalon, josta edelleen maksetaan varausmaksuja ym. vaikka jo niitäkin
maksuja päätettäessä on varmasti tiedetty, ettei virastoon EU-väkeä tule.
Vastaukset 17
Vanhimmat
teitä kepupellejä vituttaa jäädä viisampienne jalkoihin!
HAAAHHHAAHHAHHAAAA!!!!
Mee sytyttelemään vainovalkeita, harhainen pösilö!
Vee
Oli siinä tasoa
Kunhan muistat kuka lupailee ja mitä joka suuntaan.
Luihu katse matala otsa kulkee nykien ja kusee
väkisin "Ketähän kuvaa".
pitäis tietenkin liturgian mukaan vastata että jeesuslapsi mutta otanpa riskin: olisko Anneli Jäätteenmäki?
Demariaatteen hurmiossa eläville on turha yrittää selittää järkeviä. On aivan sama, mitä lähestymistapaa käyttää, mitä opetusmetodeja käyttää (sivistyssanoja ei ainakaan kannata käyttää), edes värityskirjan muodossa ei suurta johtajaa saa arvostella, punavärin sokaisema henkilönpalvoja siitä närkästyy ja alkaa alatyyliin puolustaa idoliaan. Onneksi kuitenkin vain näin netin välityksellä, livenä nämä fundamentalistit tuppaavat olemaan kovaäänisiä ja väkivaltaisia.
arvaa uudestaan, mutta kun oot noin heikko autan
herran etunimen eka kirjain on P.
Eduskunnan talonmies olisi sopiva homma tälle
öykkärille.
Taitaa käydä niin, että Vesku toteaa lähiaikoina olevansa yksin uppoavassa laivassa, jopa rotat ovat sen jättäneet. Toivottavasti ei mennyt yli hilseen! Nimitys saattaa kääntyä bumeragina takaisinpäin!
...juuri tätä tarkoitin ensimmäisessä (okei, myönnetään, provokatiivisessa) vastauksessani: inhoan yltiöhurmosta, mitä driven aloittaja edustaa mielipiteillään. (Vai, hetkinen, olivatkos ne vain sitaatteja! Yhä pahempaa!)
Miten muuten olisi selitettävissä tällainen hirvittävä kauna (joojoo, hehheh) yhtä miestä kohtaan, joka enää ei edes ole ns. suorittavassa portaassa???
Serkkupoikani Pekka on kansanedustaja, kepulainen vielä, ja ihmettelee samaa asiaa. Fundamentalismi _on_ vaarallista!
Muistan Terttu Sinut hyvin edellisten pressanvaalien ajoilta, kuten myös eduskunta-
Siis tältä palstalta.
Vieläkö pipo kiristää ku sosialisti-lesbo-rumiluksesta tulikin kaikkien aikojen suosituin Tasavallan Presidentti?
:-)=
Kuinka niin? Estonian uppoamisen vuosipäivä oli kylläkin tuossa viikolla mutta muuten en analogiaasi ymmärrä.
Vainovalkeita vaan teidenvarsille ja päät pensaaseen! Niinhän kepardipolitiikka on aina toiminut!
V
Niin arvelinkin!
Rotat poistuvat uppoavasta laivasta!
Purjelaiva-aikana laivoissa oli usein rottia. Jos jossakin satamassa laivarotat poistuivat laivasta, oli se merkki, että tuo laiva tulee uppoamaan lähiaikoina, ehkä jo seuraavalla matkalla. Tällaisia merkkejä on jo ilmassa, rotat näyttävät olevan poistumassa laivasta. Jos näin on, kannattaa sellaisesta laivasta poistua hyvissä ajoin.
Valitettavasti nimimerkkiä "Terttu" käyttää ilmeisesti muutama muukin kuin minä.
Yksi Terttu muuten on lipposfani, tämän tapauksen kepukaunakin on lipposen luokkaa.
Sitä paitsi Halosessa kiristää korkeintaan se, että hän oli aikoinaan SAK:n lakimies, mutta lesbous(?) ja persoonallinen ulkonäkö ei ketään naista pilaa.
Lipponen julisti pääministerivaalit: "Nämä ovat samalla pääministerivaalit...". Ja hävisi ne Jäätteenmäelle. Lipponen jäi tai jätettiin hallituksen ulkopuolelle, hänet siirrettiin toisarvoiseen puhemiehen rooliin. Nyt myös media on alkanut arvostella Lipposta. Taitaa olla niin, että myös ulkomailla Lipposen käyrä on voimakkaassa laskusuunnassa. On merkkejä, että nyt Lipponen joutuukin porskuttelemaan ankarassa vastavirrassa. Häntä ollaan mahdollisesti ohjaamassa sivuraiteelle - sellaisia merkkejä on ilmassa. Että taitaa Lipposen aika olla ohi! Saattaa edessä olla vastatuulta.
kepulithan jos ketkä tietävät jättiläismäisen henkilöpalvonnan vaarat! Ensiks Kekkoslovakiaa tommanen vähän auki sata vuotta (myönnetään, kaikki muutkin oli sitä mieltä silloin) ja sitte jumalauta tarjotaan Ahti Karjalaista koska muuten "Koivisto sosialisoi Suomen"!
Rua-haahhaa!
Miks te ette voi jättää Patea rauhaan, meidät muut hän on jo jättänyt? Ja me ollaan.
Dziiisss,
V
Lipponen muuten yritti uida Kekkosen ohi vasemmalta Moskovaan.
Dementiako vaivaa, kun Lipposelle on tullut muistikuviin tuosta ajasta musta aukko.
kaiketi. Lipponen oli tuolloin hieman muissa hommissa. Esim. Ilkka Kanerva oli hänestä katsoen vinosti kaakkoon päin?
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) sai Viestintä Teema -osakeyhtiöltä
viime vuodelta 100000 markan osingon.
Yhtiö jakoi tilikaudelta omistajilleen yhteensä 400000 markan osingon,
joka on saajalleen verovapaata tuloa.
Viestintä Teeman osakesalkusta kerrottiin huhtikuussa IS:ssa.
Yhtiöllä oli tuolloisilla kursseilla yli yhdeksän miljoonan markan edestä
suomalaisia pörssiosakkeita.
Yhtiöllä on mm. 25600 Nokian osaketta, joiden arvo maanantain kurssilla
oli vajaat seitsemän miljoonaa markkaa.
IS 22.8.2000
Lipposen Viestintä Teema -yhtiö on käynyt 1990-luvun alusta asti arvopaperikauppaa,
vaikka se ei kuulu yhtiön toimialaan.
Lipposen osuutta yhtymässä on Nokian arvon paisumisen vuoksi saattanut pitää
jo pitkään merkittävänä omistuksena, josta ministerin olisi tullut kertoa eduskunnalle.
-Voin ilmoittaa omaisuudestani tarkemmin, jos sitä vaaditaan, Lipponen lupasi eilen.
IS 8.4.2000
--------------------------------------------------------------------------------
Tiettävästi Viestintä Teema -yhtiö omistaa/omistanut myös Soneran osakkeita.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen sai 100000 markan osingot
Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen on keväällä jälleen saanut
osittain omistamaltaan Viestintä Teema -osakeyhtiöltä 100000 markan osingon.
Yhtiö jakoi tilikaudelta 2000 neljälle yhtä suurelle omistajataholleen yhteensä
400000 markan osingot.
Paavo Lipponen, toimitusjohtaja Keijo Immonen, ministeri Jaakko Iloniemi
sekä Suomen Pankin kesäkuussa 2000 edesmenneen johtajan Matti Korhosen
kolme oikeudenomistajaa omistavat kukin 25 prosenttia Viestintä Teema Oy:stä. IS 18.7.2001
Sasi ja Tuomioja ovat hallituksen pörssikuninkaat
Valtioneuvoston jäsenistä suurin pörssiosakevarallisuus on
ulkoministeri Erkki Tuomiojalla (sd), ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasilla (kok)
ja oikeusministeri Johannes Koskisella (sd).
Tuomiojalla on yli 700000 markan, Sasilla noin 460000 markan ja
Koskisella noin 330000 markan pörssiosakkeet.
Järjestys on tämä, jos muuta varallisuutta ja pääministeri Paavo Lipposen (sd)
osittain omstamaa Viestintä Teemaa ei lasketa mukaan.
Teemalla on tällä hetkellä noin 7,2 miljoonan markan arvosta pörssiosakkeita.
Lipponen omistaa yhtiöstä neljänneksen, eli hänen osuutensa on teoriassa
1,8 miljoonan markan arvoinen.
(iltasanomat.fi 26.1.2001)
Esko Aho myi kaikki Soneran osakkeensa
"Nyt olen ostanut lisää"
Puheenjohtaja Esko Ahon syksyn mittaan hankkima 7500 Soneran osakkeen potti,
jonka arvo nousi noin 44 000 euroon, kutistui välillä nollaan, kun hyvänä
sököpelurina tunnettu poliitikko vaihtoi sen rahaksi.
- Osa tuloista meni Amerikan matkan laskujen hoitoon, vaikka kyseessä onkin
investointi, jota maksan vielä pitkään.
Myyntirysäyksen jälkeen Esko Aho on jälleen ostanut Soneraa ja nyt hän
omistaa sitä noin 2 000 osakkeen verran.
- Tämä on minun tapani sijoittaa, Aho kuittaa kysymyksen uusien kauppojen
perusteluista.
Iltalehti 1/2002, Tuomas Keskinen(kopio lehtileikkeestä)
*Hallitus hyväksyi 3,159 miljardia markkaa Sonera-oskkaisiin
Helsinki (23.10.2001) - Hallitus esittää Soneran osakkeiden hankintaan 3 159 miljoonan markan (noin 531 miljoonan euron) määrärahaa lisäbudjettiin.
Siimekseltä kielteinen kanta
Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes ei näytä vihreää valoa Sonera-rahoitukselle - Julkisuudessa on tänään esiintynyt tietoja, joiden mukaan olen suhtautunut kriittisesti hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan sunnuntaiseen päätökseen koskien Soneran uusmerkintää, hän huomautti tiistaina. -Epäselvyyksien poistamiseksi ilmoitan, että en ole puoltanut kyseistä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä. Kielteisen näkemykseni peruste on se, että en pidä riittävän todennäköisenä sitä, että nyt tehty päätös asiassa jäisi ainutkertaiseksi. Päätös on Siimeksen mukaan myös liian kapea-alainen, koska siinä ei huomioida riittävästi muita valtion omistajapolitiikkaan liittyviä intressejä.
Digi Today 23.10.01