kuinkahan moni kunnantyöntekijä pääsee valtuustoon (ja etenkin lautakuntiin)suojaamaan suojatyöpaikkoja?
pukki kaalimaalla
jokke67
11969
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
moni
eikun kaupungintaloa laajentamaan vaalien jälkeen että paperinpyöritykselle riittää pöytätilloo. onneks on jykä joka korjaa asian!
Kuntalaki sanoo, että ei voi mennä sellaiseen lautakuntaan, jonka alaisena työskentelee. Eli siis minä en voi mennä terveyslautakuntaan, opettaja ei voi mennä sivistyslautakuntaan eikä laitosmies tekniseen lautakuntaan.
Toisaalta hyvä, toisaalta huono. Sitten kaikenmaailman aalit ja kaalit päättää asioista, joista eivät mitään tiedä. Luotetaan sokeasti hyvä veli-virkamiehiin ja avataan esityslistat vasta kokouksessa, kuten eräskin entinen vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja hehkutti muutama vuosi sitten. Näin se menee, eikä ole hienoa, jokke?
Ihan huvin vuoksi nykyisiä lautakuntia. Esim. Treveyslautakuntaa. Siellä on ainakin yksi sos.- ja terveyspalvelujen työntekijä..
Jos nyt laki sattuu jotenkin kieltämään jonkun lautakuntajäsenyyden, niin asiahan hoituu hyvä veli järjetelmällä toteutetulla virkamiehistöllä, kaupungin osakkuusyhtiöiden hallitusten sekä viimekädessä kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten myötä. Kyllä "kuntapuolue" on Suomen suurin puolue, että siitä vaan ääniä keräämään!!!
kuin äänestäjät päättää. Ja onhan se niinkin että kunnantyöntekijällä on samanlainen oikeus osallistua kunnallispolitiikkaan kuin muillakin. Enemmistössä ne ei kuitenkaan ole, ja jääviys säännöt on olemassa...
Tämä ongelma taitaa olla vain ketjun avaajan pienessä päässä
Jos kyseessä on alueen suurimpiin lukeutuva työnantaja (kaupunki), on selvää, että on olemassa vahvempi poliittinen valmius asettaa "valovoimaisia" ehdokkaita, joiden läpimeno on varmempaa ja ehkä aktiivisuus "yhteisten" asioiden hoitoon keskivertokansalaista korkeampi.
Edustajien jakautuminen eri puolueiden kesken, vaikkakin sama työantaja, pitää myös huolen siitä, ettei "kuntapuolue" välttämättä aina yhtä köyttä ole valmis vetämään. Sitä paitsi monta asiaa ratkaistaan kulisseissa ja varjohallitusten avulla. Näitä kummisetiä löytyy aina ja kaikista ryhmistä oli vaalin tulos mikä tahansa.
Onko saman työnantajan palveluksessa olevat automaattisesti "hyviä kavereita" ja äänestävät toisiaan? ja kun otetaan huomioon vielä että kaupungilla on 1400 työntekijää ja äänestys aktiivisuus on noin 60% eli kaupungintyöntekijöiltä tulis noin 800-900 ääntä. Ja moniko äänistä menee saman "firman" ehdokkaille?? jos puolet menee niin tarkoittaa noin 400 ääntä. Tällä ääni määrällä varmistaa 2-3 henkee valtuustoon... eli onko tää nyt iso ongelma? ja nämäkin 2-3 läpi saaminen vaatis melkoisen äänien keskittämisen.
jospa nyt jätettäs taas vainoharhaisuus pois.
Onhan se merkittävä asia, että hallinto, siis kaupunki lisättynä/varmistettuna omistajayhtiöillään on kylän suurin työnantaja. Tämä sopii hyvin taantuvan teollisuuspaikkakunnan profiiliin. Kannattaa todella hakeutua erityiseksi rakenmnemuutosalueeksi. "Kuntapuolue" on varmaan osaltaan ollut vaikuttamassa tähän muutokseen ja varmaan kummisetineen on valmis tätä toimintaa jatkamaan. Moni suu sanoo, että yksityistäminen ei ole kokonaistaloudellista. Tämä taas merkitsee sitä, että johonkinhan ne työpaikat syntyy ja on synnyttävä, jotta homma jotenkin toimii....Hyvästä kaveruudesta työyhteisössä en tiedä, hyvä veli ja hyvä toveri tuntuvat vakuutavammilta.
yrittäjät oikein järjestökehotuksin pyrkivät valtuustoihin.No tietenkin samasta syystä eli, että saisivat kunnalle myytyä tuotteitaan ja palveluksiaan.Jokainen saakin olla itsekäs.
kuinka moni yrittäjä, joka on valtuustossa NYT on saanut myytyä palvelujaan kaupungille?