Olen kolmekymppinen nainen ja olen aikasemmin kärsinyt paniikkihäiriöstä/ahdistuksesta. Se oli noin 5 vuotta sitten. Sillon sain pari kuukautta sairaslomaa ja kävin 3 kertaa psykiatrilla. Muuta ei sillon tehty.
Noin 1,5 vuotta sitten mulla todettiin masennus ja mulle määrättiin Cymbaltaa (masennuslääke). Mulla haittavaikutuksena tuli oksettava/paha olo ja joka kerta kun jännitin jotain niin oksensin (saatoin oksentaa pari tuntiakin). Kävin sillon myös kolme kertaa psykiatrilla. Lopetin lääkkeet kun epäilin että olin raskaana. Tästä on noin vuosi.
Nyt on paniikkioireet tullut takaisin! Mulla on vaikeeta olla töissä, välillä en pysty menemään kauppaan, en ole pitkään aikaan kulkenut bussilla tai junalla= pelkkä ajatus jo ahdistaa. Eli olo on aika huono :(
Ja mistä saisin apua?! Sitä en tiedä? Aikasemmin olen saanut apua työterveyslääkäriltä, mutta en koskaan kunnalliselta puolelta. Apu on ollut sairaslomaa ja lääkitys muutama kerta psykiatrilla. Itse olen sitä mieltä että tarvitsisin terapiaa! Koen että sairasloma ja lääkitys on pelkkä tilapäinen ratkaisu! Enkä välttämättä haluaisi lääkitystä :(
Mutta nyt haluaisin kuulla teidän kokemuksia :) Oletteko ollut terapiassa? Ja mitä kautta olette terapiaan päässeet? Onko se auttanut?
Entä mitä mieltä lääkkeistä? Pääseekö niistä ikinä eroon?
Noin 1,5 vuotta sitten mulla todettiin masennus ja mulle määrättiin Cymbaltaa (masennuslääke). Mulla haittavaikutuksena tuli oksettava/paha olo ja joka kerta kun jännitin jotain niin oksensin (saatoin oksentaa pari tuntiakin). Kävin sillon myös kolme kertaa psykiatrilla. Lopetin lääkkeet kun epäilin että olin raskaana. Tästä on noin vuosi.
Nyt on paniikkioireet tullut takaisin! Mulla on vaikeeta olla töissä, välillä en pysty menemään kauppaan, en ole pitkään aikaan kulkenut bussilla tai junalla= pelkkä ajatus jo ahdistaa. Eli olo on aika huono :(
Ja mistä saisin apua?! Sitä en tiedä? Aikasemmin olen saanut apua työterveyslääkäriltä, mutta en koskaan kunnalliselta puolelta. Apu on ollut sairaslomaa ja lääkitys muutama kerta psykiatrilla. Itse olen sitä mieltä että tarvitsisin terapiaa! Koen että sairasloma ja lääkitys on pelkkä tilapäinen ratkaisu! Enkä välttämättä haluaisi lääkitystä :(
Mutta nyt haluaisin kuulla teidän kokemuksia :) Oletteko ollut terapiassa? Ja mitä kautta olette terapiaan päässeet? Onko se auttanut?
Entä mitä mieltä lääkkeistä? Pääseekö niistä ikinä eroon?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ota nyt ensin yhteys joko terveyskeskukseen tai yksityislääkäriin, että saat lääkityksen alkuun.
Luultavasti tarvitse alussa sekä rauhoittavia että mieli-alalääkityksen,että tilanne rauhoituu ja pystyt taasen liikkumaan. Rauhoittavathan jäävät pois kun tuotoinen lääkitys alkaa puremaan. Siihen voi mennä viikkoja! Jos löytyy heti toimiva lääke(sitäkään ei tiedä kuin kokeilemalla).Kyllähän jos paniikki ja sen seurannaiset häiritsevät jokapäiväisestä elämästä selviämistä,niin lienee järkevää turvautua lääkitykseen ja riittävän kauan(suositellan kait vähintään puolta vuotta).
Miten kuvittelevet meneväsi terapiaan jos et pysty liikkumaan???
Eihän lääkitys ja terapia sulje toisiaan pois millään tavoin ja erinomaistahan on jo selviää pelkällä terapialla.Terapiaan hakeudutaan joko yksityislääkärin kautta tai sitten reittiä terveyskeskus,psykiatrian poliklinikka jne.
Hae apua ajoissa, kun sitä kerran on tarjolla. Älä jää kotiin!
Paniikkihäiriöyhdistyksestäkin varmaan osaavat jotain sinulle neuvoa.
Terveisin
samaa tautia poteva
on että menet psykiatrian erikoislääkärille, terveyskeskuslääkärit kun ei osaa hoitaa.
Erikoislääkäriltä saat sinulle sopivan lääkityksen ja jatkohoito-ohjeet.