Rasvan kulutuksesta eri rasituksessa

Miksei vauhti vaikuta energiankulutukseen ? Eli eikö keho käytä enemmän energiaa jos samaan matkaan menee puolta vähemmän aikaa ? Mistä se energia siihen vauhdin lisäykseen otetaan ?

Joo kirjoitti:

Miksei vauhti vaikuta energiankulutukseen ? Eli eikö keho käytä enemmän energiaa jos samaan matkaan menee puolta vähemmän aikaa ? Mistä se energia siihen vauhdin lisäykseen otetaan ?

Lue lisää

Jahas, se olikin per poljettu kilometri. Eli silloin käytetty aika lyhenee, eli olet ihan oikeassa. Itse ajattelin, että suoritusaika pysyy samana. My bad.

Meinaakko siis että kulutan enemmän rasvaa jos poljen 20mph ku 30mph tuon 10km?
Kuullostaa vaan jotenkin oudolta.

moron moron kirjoitti:

Meinaakko siis että kulutan enemmän rasvaa jos poljen 20mph ku 30mph tuon 10km?
Kuullostaa vaan jotenkin oudolta.

Vauhdilla ei todellakaan ole mitään väliä. Tehokkaammalla polkemisella kulutat itse harjoituksena aikana enemmin hiilihydraatteja ja proteiineja mutta rasva palaa harjoituksen jälkeen jälkipolttona. Hiljaa ajettaessa rasva alkaa palamaan heti harjoituksen alussa mutta sensijaan kokonaiskulutus jää hieman pienemmäksi. Itse suosin tehoharjoittelua mutta ei tätäkään liikaa ja joka päivä muuten on edessä ylirasitustila.

väliä kirjoitti:

Vauhdilla ei todellakaan ole mitään väliä. Tehokkaammalla polkemisella kulutat itse harjoituksena aikana enemmin hiilihydraatteja ja proteiineja mutta rasva palaa harjoituksen jälkeen jälkipolttona. Hiljaa ajettaessa rasva alkaa palamaan heti harjoituksen alussa mutta sensijaan kokonaiskulutus jää hieman pienemmäksi. Itse suosin tehoharjoittelua mutta ei tätäkään liikaa ja joka päivä muuten on edessä ylirasitustila.

Lue lisää

Jep, tämähän on näitä palstojen ikuisuuskysymyksiä josta aina jaksetaan vääntää kättä vaikka asia on sinänsä hyvin yksinkertainen. Lyhyesti kerrottuna juttu on siis näin:

Sama juostu KILOMETRIMÄÄRÄ kuluttaa saman määrän energiaa. Juoksuvauhti ei vaikuta niin paljoa että sitä tarvitsisi huomioida.

Matalatehoisessa rasituksessa elimistö käyttää RASITUKSEN AIKANA energialähteenä enimmäkseen rasvaa. Kun tehot kasvavat, rasvan sekä suhteellinen että absoluuttinen osuus vähenee ja hiilihydraatin nousee. Kokonaiskaloreidenkulutukseen tällä siis ei ole mitään merkitystä, kyse on vain elimistön erilaisesta toimintatavasta eri tilanteissa.

Matalatehoista ns. peruskestävyysharjoittelua on hyvä olla ohjelmassa riittävästi eli mielellään ainakin noin puolet. Liikunta aloitellessa voi hyvin tehdä pelkkää peekoota ensimmäiset viikot ja kuukaudet. Tämä antaa valmiuksia kovatehoisempaan harjoitteluun ja näin vältetään rasitus- ja muita vammoja (matalatehoista harjoittelua voi huoleti tehdä vaikka päivittäin).

Jos ajatellaan koko liikuntaharrastuksessa kulutettavaa energiamäärää, matalatehoinen harjoittelu on käytännössä tärkein tekijä. Syy on yksinkertaisesti se, ettei kovalla teholla jakseta liikkua kovin pitkään. Toisin sanoen: aloittelijakin jaksaa kävellä 20 km, mutta vasta tosi kovakuntoinen pystyy juoksemaan saman matkan anaerobisella kynnysteholla.

Summa summarum, tehkää riittävästi matalatehoista harjoittelua, sopivasti kovatehoisempaa siinä ohessa, ja pitäkää kaloreiden saanti kulutukseen nähden tasapainossa (tai miinuspuolella, jos on tarkoitus pudottaa painoa).

Siinäpä se. Ei mitään salatiedettä. Ja lisäravinteet ja ostoskanavan ihmevimpaimet voi unohtaa.

tere tere kirjoitti:

Jep, tämähän on näitä palstojen ikuisuuskysymyksiä josta aina jaksetaan vääntää kättä vaikka asia on sinänsä hyvin yksinkertainen. Lyhyesti kerrottuna juttu on siis näin:

Sama juostu KILOMETRIMÄÄRÄ kuluttaa saman määrän energiaa. Juoksuvauhti ei vaikuta niin paljoa että sitä tarvitsisi huomioida.

Matalatehoisessa rasituksessa elimistö käyttää RASITUKSEN AIKANA energialähteenä enimmäkseen rasvaa. Kun tehot kasvavat, rasvan sekä suhteellinen että absoluuttinen osuus vähenee ja hiilihydraatin nousee. Kokonaiskaloreidenkulutukseen tällä siis ei ole mitään merkitystä, kyse on vain elimistön erilaisesta toimintatavasta eri tilanteissa.

Matalatehoista ns. peruskestävyysharjoittelua on hyvä olla ohjelmassa riittävästi eli mielellään ainakin noin puolet. Liikunta aloitellessa voi hyvin tehdä pelkkää peekoota ensimmäiset viikot ja kuukaudet. Tämä antaa valmiuksia kovatehoisempaan harjoitteluun ja näin vältetään rasitus- ja muita vammoja (matalatehoista harjoittelua voi huoleti tehdä vaikka päivittäin).

Jos ajatellaan koko liikuntaharrastuksessa kulutettavaa energiamäärää, matalatehoinen harjoittelu on käytännössä tärkein tekijä. Syy on yksinkertaisesti se, ettei kovalla teholla jakseta liikkua kovin pitkään. Toisin sanoen: aloittelijakin jaksaa kävellä 20 km, mutta vasta tosi kovakuntoinen pystyy juoksemaan saman matkan anaerobisella kynnysteholla.

Summa summarum, tehkää riittävästi matalatehoista harjoittelua, sopivasti kovatehoisempaa siinä ohessa, ja pitäkää kaloreiden saanti kulutukseen nähden tasapainossa (tai miinuspuolella, jos on tarkoitus pudottaa painoa).

Siinäpä se. Ei mitään salatiedettä. Ja lisäravinteet ja ostoskanavan ihmevimpaimet voi unohtaa.

Lue lisää

niin sitä olisin vaan kyselly et mikä määritettään matalateho harjotteluksi...? Pitääkö sykkeen olla esim. 70% maksimista?

Assi kirjoitti:

niin sitä olisin vaan kyselly et mikä määritettään matalateho harjotteluksi...? Pitääkö sykkeen olla esim. 70% maksimista?

"Tieteellinen" määritelmä: peruskestävyysharjoittelun pitää tapahtua alle aerobisen kynnyssykkeen. Aerobinen kynnyssyke puolestaan on n. 70% ns. Karvosen kaavalla eli lepo- ja maksimisykkeen välisestä vaihtelualueesta. Leposyke on parasta mitata aamulla ennen vuoteesta nousemista, maksimisyke on selvitettävä testaamalla tai voi käyttää (epävarmaa!) likiarvoa 220 miinus ikä vuosina. Etsi Googlella "karvosen kaava" jos haluat tarkempaa tietoa.

Käytännönläheinen määritelmä: pppp eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Peruskestävyysliikunta on leppoisaa hölkynkölkyttelyä eikä siinä saa tulla "veren maku suuhun". Varsinkin vasta-alkajan on vaikea uskoa kuinka hiljainen tuo aerobisen kynnyksen vauhti tosiaankin on, joten sykemittari on hyvä apuväline oikean tuntuman löytämiseen. Muuten ei normaalikuntoilijan liikunnassa sykearvoja mielestäni kannata turhan paljoa tuijottaa. Omat fiilikset ovat tärkein mittari, kello toiseksi tärkein.

tere tere kirjoitti:

"Tieteellinen" määritelmä: peruskestävyysharjoittelun pitää tapahtua alle aerobisen kynnyssykkeen. Aerobinen kynnyssyke puolestaan on n. 70% ns. Karvosen kaavalla eli lepo- ja maksimisykkeen välisestä vaihtelualueesta. Leposyke on parasta mitata aamulla ennen vuoteesta nousemista, maksimisyke on selvitettävä testaamalla tai voi käyttää (epävarmaa!) likiarvoa 220 miinus ikä vuosina. Etsi Googlella "karvosen kaava" jos haluat tarkempaa tietoa.

Käytännönläheinen määritelmä: pppp eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Peruskestävyysliikunta on leppoisaa hölkynkölkyttelyä eikä siinä saa tulla "veren maku suuhun". Varsinkin vasta-alkajan on vaikea uskoa kuinka hiljainen tuo aerobisen kynnyksen vauhti tosiaankin on, joten sykemittari on hyvä apuväline oikean tuntuman löytämiseen. Muuten ei normaalikuntoilijan liikunnassa sykearvoja mielestäni kannata turhan paljoa tuijottaa. Omat fiilikset ovat tärkein mittari, kello toiseksi tärkein.

Lue lisää

Lainaus Kuntotestauksen Perusteet -kansiosta:

"Aerobisen (AerK) kynnyksen määrittäminen perustuu Suomessa seuraaviin kriteereihin:

1. Laktaattipitoisuuden ensimmäinen nousukohta perustasosta (ei alin kohta)
2. Ventilaation ensimmäinen lineaarisuudesta poikkeava muutoskohta suhteessa hapenkulutukseen
3. Ventilaatioekvivalentin (VE / VO2) alin kohta

Jos kohdan 1. perusteella määritetty kynnys on eri kohdassa kuin kohtien 2. ja 3. perusteella määritetty kynnys, niin AerK määritetään em. kynnysten väliin kuitenkin niin, että kohta 1. on painotetussa asemassa. Apuna epäselvissä tilanteissa voidaan käyttää vielä La / VO2 -käyrän alinta kohtaa tai TrueO2 korkeinta kohtaa."

Teoriassa peruskestävyyden harjoittaminen hölkällä / juoksulla edellyttää lähes 50 ml/kg/min maksimaalista hapenottoa, eli tuollaista 3000 metrin Cooper-tulosta

JMA kirjoitti:

Lainaus Kuntotestauksen Perusteet -kansiosta:

"Aerobisen (AerK) kynnyksen määrittäminen perustuu Suomessa seuraaviin kriteereihin:

1. Laktaattipitoisuuden ensimmäinen nousukohta perustasosta (ei alin kohta)
2. Ventilaation ensimmäinen lineaarisuudesta poikkeava muutoskohta suhteessa hapenkulutukseen
3. Ventilaatioekvivalentin (VE / VO2) alin kohta

Jos kohdan 1. perusteella määritetty kynnys on eri kohdassa kuin kohtien 2. ja 3. perusteella määritetty kynnys, niin AerK määritetään em. kynnysten väliin kuitenkin niin, että kohta 1. on painotetussa asemassa. Apuna epäselvissä tilanteissa voidaan käyttää vielä La / VO2 -käyrän alinta kohtaa tai TrueO2 korkeinta kohtaa."

Teoriassa peruskestävyyden harjoittaminen hölkällä / juoksulla edellyttää lähes 50 ml/kg/min maksimaalista hapenottoa, eli tuollaista 3000 metrin Cooper-tulosta

Lue lisää

Selittäisitkö mitä tarkoitat kirjoittaessasi:

"Teoriassa peruskestävyyden harjoittaminen hölkällä / juoksulla edellyttää lähes 50 ml/kg/min maksimaalista hapenottoa, eli tuollaista 3000 metrin Cooper-tulosta"

???

väliä kirjoitti:

Vauhdilla ei todellakaan ole mitään väliä. Tehokkaammalla polkemisella kulutat itse harjoituksena aikana enemmin hiilihydraatteja ja proteiineja mutta rasva palaa harjoituksen jälkeen jälkipolttona. Hiljaa ajettaessa rasva alkaa palamaan heti harjoituksen alussa mutta sensijaan kokonaiskulutus jää hieman pienemmäksi. Itse suosin tehoharjoittelua mutta ei tätäkään liikaa ja joka päivä muuten on edessä ylirasitustila.

Lue lisää

Niin kuinka välttää sitä että keho käyttää proteiineja liikunnassa.
Minun pitäisi välttää sitä koska kun nostelen painoja proteiinin määrä on tärkeää kaikkina päivinä lepo/treeni nytten syön jotain 200g päivässä mikä just ja just riittää siihen että pysytään kasvu puolella.

tere tere kirjoitti:

Selittäisitkö mitä tarkoitat kirjoittaessasi:

"Teoriassa peruskestävyyden harjoittaminen hölkällä / juoksulla edellyttää lähes 50 ml/kg/min maksimaalista hapenottoa, eli tuollaista 3000 metrin Cooper-tulosta"

???

Lue lisää

Jos juoksumaton nopeutta nostetaan vaikka 1 km/h portain 3 minuutin jaksoissa alkaen 5,0 km/h nopeudesta, muuttuu kävely hölkäksi / juoksuksi yleensä tuossa 7-8, jopa 9 km/h -nopeudessa. Teoriassa ja käytännössäkin happea kuluu noin 26 - 30 ml/kg/min, kun juoksu alkaa, nopeudesta riippuen.
Aerobinen kynnys on aktiivikuntoilijoilla noin 60% maksimaalisesta teoreettisesta työtehosta tai noin 65% maksimihapenotosta. Yleisimmin kuitenkin alle noiden prosenttien. Jos tuosta laskee teoreettisen tai todellisen maksimityötehon/hapenkulutuksen,päästään tuonne hieman alle 50 millin tasoille. Cooperin omalla kaavalla 50 ml/kg/min merkitsee noin 2800 metriä, samoin ACSM:n ja Londereen kaavoilla laskettuna tullaan samoille tasoille.
Eli optimitapauksessa ei ehkä ihan 3000 metriä tarvita, jos PK:ta on jotenkin harjoitettu tai pystytään juoksemaan alle 8 km/h -nopeuksia. Mutta käytännössä tuo 3000 metrin tulos mahdollistaisi aika varmasti PK:n harjoittamisen juoksunopeuksilla.

JMA kirjoitti:

Jos juoksumaton nopeutta nostetaan vaikka 1 km/h portain 3 minuutin jaksoissa alkaen 5,0 km/h nopeudesta, muuttuu kävely hölkäksi / juoksuksi yleensä tuossa 7-8, jopa 9 km/h -nopeudessa. Teoriassa ja käytännössäkin happea kuluu noin 26 - 30 ml/kg/min, kun juoksu alkaa, nopeudesta riippuen.
Aerobinen kynnys on aktiivikuntoilijoilla noin 60% maksimaalisesta teoreettisesta työtehosta tai noin 65% maksimihapenotosta. Yleisimmin kuitenkin alle noiden prosenttien. Jos tuosta laskee teoreettisen tai todellisen maksimityötehon/hapenkulutuksen,päästään tuonne hieman alle 50 millin tasoille. Cooperin omalla kaavalla 50 ml/kg/min merkitsee noin 2800 metriä, samoin ACSM:n ja Londereen kaavoilla laskettuna tullaan samoille tasoille.
Eli optimitapauksessa ei ehkä ihan 3000 metriä tarvita, jos PK:ta on jotenkin harjoitettu tai pystytään juoksemaan alle 8 km/h -nopeuksia. Mutta käytännössä tuo 3000 metrin tulos mahdollistaisi aika varmasti PK:n harjoittamisen juoksunopeuksilla.

Lue lisää

Ahaa, no nyt tajusin. Kirjoitin aikaisemmin jotenkin niin, että "tieteellinen" määritelmä pk-harjoittelulle on harjoittelu alle aerobisen kynnyksen. Sana "tieteellinen" oli ihan tarkoituksellisesti lainausmerkeissä, kun en aivan eksaktisti osannut asiaa ilmaista. Toivottavasti riittävällä tarkkuudella kuitenkin!

Toisaalta ei kynnysarvojen täsmällinen tietäminen niin nokonnuukaa olekaan, sillä vaikka ne voidaankin määritellä tarkkaan, ei niiden kohdalla käytännössä tapahdu mitään mullistavaa muutosta elimistön toiminnassa. Olisi ehkä parempi puhua eri tehoALUEISTA, jotka kynnysarvojen paikkeilla vähitellen liukuvasti vaihtuvat toisiinsa. Syke on helpoimmin mitattava asiaa kuvaava muuttuja, joten sitä kannattaa käyttää tehoalueiden määrittelyyn käytännössä.

Ne, jotka ovat jaksaneet lukea koko tämän viestiketjun, ovatkin jo huomanneet että peruskestävyysharjoittelun ei todellakaan tarvitse eikä se saakaan tapahtua järin kovalla teholla! Vanhat mestarit á la Paavo Nurmi käyttivät harjoittelussaan runsaasti kävelyä, mutta nykyajan kiireiselle kuntoilijalle kevyttä hölkkää vastaava teho lienee optimaalisin.

Eli ohjenuoraksi siis se pppp, pitää pystyä puhumaan puuskutamatta.

Nää tiedot on suoraan 70-luvulta. Nykyaikana on tehty juuri päinvastaisia tutkimuksia. Kova teho polttaa rasvaa enemmin kokonaisuutena eli siis liikunnan jälkeen palaa rasvaa enemmin. Rasva-aineenvaihdunta käynnistyy kyllä heti liikunnan kestolla EI OLE merkitystä tähän, eli rasva alkaa palamaan heti. Jos alusta alkaen liikutaan kovalla teholla rasvaa ei pala niin paljoa kuin matalatehoisessa liikunassa mutta liikuntasuorituksen jälkeen pallaa sitäkin enemmin. Toki huomattavasti helpompi on liikkua kevyemmin ja useammin. Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että kovalla teholla 10 km on tehokaampi. TÄMÄ ON UUUSINTA TIETOA mm juoksija-lehdessä ollutta.

petsu kirjoitti:

Nää tiedot on suoraan 70-luvulta. Nykyaikana on tehty juuri päinvastaisia tutkimuksia. Kova teho polttaa rasvaa enemmin kokonaisuutena eli siis liikunnan jälkeen palaa rasvaa enemmin. Rasva-aineenvaihdunta käynnistyy kyllä heti liikunnan kestolla EI OLE merkitystä tähän, eli rasva alkaa palamaan heti. Jos alusta alkaen liikutaan kovalla teholla rasvaa ei pala niin paljoa kuin matalatehoisessa liikunassa mutta liikuntasuorituksen jälkeen pallaa sitäkin enemmin. Toki huomattavasti helpompi on liikkua kevyemmin ja useammin. Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että kovalla teholla 10 km on tehokaampi. TÄMÄ ON UUUSINTA TIETOA mm juoksija-lehdessä ollutta.

Lue lisää

Tutkimuksiin kannattaa aina suhtautua tietyllä skeptisyydellä, ei nimittäin ole tosiaankaan ollenkaan harvinaista että samasta asiasta on eri aikakausina vallalla täysin päinvastaisia käsityksiä! Tämä pätee muuten useimmilla elämänalueilla...

Yhtä asiaa voi kuitenkin pitää melko varmana, nimittäin sitä, ettei ikiliikkuja ole mahdollinen koska energiaa ei synny tyhjästä. Kun elimistö tekee työtä, se kuluttaa energiaa. Ellei kulutettua energiaa korvata syömällä, se otetaan varastoista eli käytännössä rasvasta. Siis jos kuluttaa enemmän kuin syö, niin päivän päätteeksi rasvat vähitellen hupenevat. Eikä meidän oikeastaan tarvitse tietää, minkälaisia kemiallisia prosesseja elimistössämme tuolloin tapahtuu.

Mainitsemaasi kovatehoisen liikunnan jälkeen tapahtuvaan rasvojen "jälkipolttoon" liittyy kuitenkin käytännössä pieni ongelma. Jos olet kovalla treenillä kuluttanut hiilihydraatteina olevat energiavarastosi kovin vähiin, sinulla on huono ja heikko olo ja lisäksi vielä nälkäkin. Useimmat meistä eivät viitsi olla nälissään, vaan menevät jääkaapille... tämä ongelma on pitkälti psykologinen, mutta ihan todellinen.

tere tere kirjoitti:

Tutkimuksiin kannattaa aina suhtautua tietyllä skeptisyydellä, ei nimittäin ole tosiaankaan ollenkaan harvinaista että samasta asiasta on eri aikakausina vallalla täysin päinvastaisia käsityksiä! Tämä pätee muuten useimmilla elämänalueilla...

Yhtä asiaa voi kuitenkin pitää melko varmana, nimittäin sitä, ettei ikiliikkuja ole mahdollinen koska energiaa ei synny tyhjästä. Kun elimistö tekee työtä, se kuluttaa energiaa. Ellei kulutettua energiaa korvata syömällä, se otetaan varastoista eli käytännössä rasvasta. Siis jos kuluttaa enemmän kuin syö, niin päivän päätteeksi rasvat vähitellen hupenevat. Eikä meidän oikeastaan tarvitse tietää, minkälaisia kemiallisia prosesseja elimistössämme tuolloin tapahtuu.

Mainitsemaasi kovatehoisen liikunnan jälkeen tapahtuvaan rasvojen "jälkipolttoon" liittyy kuitenkin käytännössä pieni ongelma. Jos olet kovalla treenillä kuluttanut hiilihydraatteina olevat energiavarastosi kovin vähiin, sinulla on huono ja heikko olo ja lisäksi vielä nälkäkin. Useimmat meistä eivät viitsi olla nälissään, vaan menevät jääkaapille... tämä ongelma on pitkälti psykologinen, mutta ihan todellinen.

Lue lisää

Minä en ehkä oikein voi suhtautua skeptisesti tutkimukssin koska olen ollut mukana yhdessä tähän aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa. Siinä ainakin todettiin juuri se että kovatehoinen treeni on tehokkainta myös rasvanpolton/laihdutuksen kannalta mutta samalla TODELLA kuluttavaa muuten.

Parasta ja tärkeintä on muistaa se säännöllinen liikkuminen. Mitä useammin olet urheilemassa sitä parempi - järki käteen ihmiset....

jeppe kirjoitti:

Minä en ehkä oikein voi suhtautua skeptisesti tutkimukssin koska olen ollut mukana yhdessä tähän aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa. Siinä ainakin todettiin juuri se että kovatehoinen treeni on tehokkainta myös rasvanpolton/laihdutuksen kannalta mutta samalla TODELLA kuluttavaa muuten.

Parasta ja tärkeintä on muistaa se säännöllinen liikkuminen. Mitä useammin olet urheilemassa sitä parempi - järki käteen ihmiset....

Lue lisää

Just niin kuin sanoit eli järki käteen. Tieteellisillä tutkimuksilla saadaan kyllä hyvää tietoa tarkoin rajatun kysymyksenasettelun puitteissa mutta elävässä elämässä ei eletä laboratorio-olosuhteissa. Eli karrikoiden: mitäs iloa siitä on jos rasva palaakin huippuunsa optimoidussa treenissä 0,05 % tehokkaammin jos sitten saat rasitusvamman ja makaat kaksi kuukautta sohvaperunana ja joka päivä syöt suruusi kuusi munkkipossua kermavaahdon kanssa... ;o)

Kun liikunta on elämäntapa ja kun nautit liikunnan ilosta elät luultavasti pitempään. Ja vaikket pitempään eläisikään, niin ainakin nautit elämästä.

Eikä mikään ole niin hyvä hyvälle fyysiselle kunnolle kuin hyvät fiilikset!

petsu kirjoitti:

Nää tiedot on suoraan 70-luvulta. Nykyaikana on tehty juuri päinvastaisia tutkimuksia. Kova teho polttaa rasvaa enemmin kokonaisuutena eli siis liikunnan jälkeen palaa rasvaa enemmin. Rasva-aineenvaihdunta käynnistyy kyllä heti liikunnan kestolla EI OLE merkitystä tähän, eli rasva alkaa palamaan heti. Jos alusta alkaen liikutaan kovalla teholla rasvaa ei pala niin paljoa kuin matalatehoisessa liikunassa mutta liikuntasuorituksen jälkeen pallaa sitäkin enemmin. Toki huomattavasti helpompi on liikkua kevyemmin ja useammin. Alkuperäiseen kysymykseen vastaus on että kovalla teholla 10 km on tehokaampi. TÄMÄ ON UUUSINTA TIETOA mm juoksija-lehdessä ollutta.

Lue lisää

Mistähän ihmeestä olet tietosi repinyt, vai luitko Juoksija-lehdestä pelkän kannen? Seuraavassa pieni pätkä Juoksija-lehdestä 7/03 (sivulta 66):

"Liikunnan tehon ollessa 25% maksimaalisesta hapenottokyvystä (vastaa erittäin kevyttä hölkkää), koko energiankulutus koostuu rasvanpoltosta. Tehon ollessa 65% (reipas peruskestävyysvauhti) lihasten sisäisen rasvan käyttö lisääntyy. 85% teholla liikuttaessa (kilpailusuoritus) rasvojen käyttö vähenee".

Äskeinen oli suora lainaus uusimmasta Juoksijasta, ja sivulla on myös selkeä diagrammi josta näkee selvästi että rasvaa palaa enemmän 65% teholla kuin 85% teholla, vaikka 85% kuluttaakin enemmän energiaa. Ero on juuri siinä että palaako rasva vai glykogeenit. Lukemasi Juoksijalehti taitaa siis olla "piraattikopio", heh... ehkä jopa 70-luvulta(?)

Lisää lainauksia uusimmasta Juoksija-lehdestä:

"Rasvan suhteellinen osuus polttoainesekoituksesta on suurin kun liikunnan teho on kevyttä tai keskiraskasta" (s. 64)

"Liikunnan tehon noustessa lihasten sisäisten rasvahappojen käyttö energiaksi kiihtyy, mutta rasvan suhteellinen osuus pienenee hiilihydraattien hapettumisen lisääntyessä. Kovatehoinen liikunta vähentää rasvahappojen vapautumista rasvakudoksesta ja hiilihydraatit muodostavat entistä tärkeämmän energialähteen."

Suosittelen siis lukemaan artikkelit joihin viittaa... ja tajuamaan ne. Ottaa päähän nämä "keinonerot" jotka heittävät faktaa "mutu"-tuntumalta tietämättä asiasta mitään.

Maratoonari kirjoitti:

Mistähän ihmeestä olet tietosi repinyt, vai luitko Juoksija-lehdestä pelkän kannen? Seuraavassa pieni pätkä Juoksija-lehdestä 7/03 (sivulta 66):

"Liikunnan tehon ollessa 25% maksimaalisesta hapenottokyvystä (vastaa erittäin kevyttä hölkkää), koko energiankulutus koostuu rasvanpoltosta. Tehon ollessa 65% (reipas peruskestävyysvauhti) lihasten sisäisen rasvan käyttö lisääntyy. 85% teholla liikuttaessa (kilpailusuoritus) rasvojen käyttö vähenee".

Äskeinen oli suora lainaus uusimmasta Juoksijasta, ja sivulla on myös selkeä diagrammi josta näkee selvästi että rasvaa palaa enemmän 65% teholla kuin 85% teholla, vaikka 85% kuluttaakin enemmän energiaa. Ero on juuri siinä että palaako rasva vai glykogeenit. Lukemasi Juoksijalehti taitaa siis olla "piraattikopio", heh... ehkä jopa 70-luvulta(?)

Lisää lainauksia uusimmasta Juoksija-lehdestä:

"Rasvan suhteellinen osuus polttoainesekoituksesta on suurin kun liikunnan teho on kevyttä tai keskiraskasta" (s. 64)

"Liikunnan tehon noustessa lihasten sisäisten rasvahappojen käyttö energiaksi kiihtyy, mutta rasvan suhteellinen osuus pienenee hiilihydraattien hapettumisen lisääntyessä. Kovatehoinen liikunta vähentää rasvahappojen vapautumista rasvakudoksesta ja hiilihydraatit muodostavat entistä tärkeämmän energialähteen."

Suosittelen siis lukemaan artikkelit joihin viittaa... ja tajuamaan ne. Ottaa päähän nämä "keinonerot" jotka heittävät faktaa "mutu"-tuntumalta tietämättä asiasta mitään.

Lue lisää

Jälleen kerran takerruttiin rasvan palamisessa vain suhteellisiin arvoihin.

Ensinnäkin 25% teho maksimihapenotosta vastaa aika harvalla juoksua. Jos juoksu edellyttää noin 20 - 25 ml/kg/min hapenottoa minimissään, olisi tuolla kaavalla VO2max 80 - 100 ml/kg/min.

On totta, että matalilla tehoilla rasvoja käytetään suhteellisesti eniten. Jos kokonaisenergiankulutus on 300 kcal/h ja 66% kulutuksesta tulee rasvoista, tarkoittaa se 200 kcal/h rasvoista. Nostetaan tehoa siten, että kokonaiskulutus on 400 kcal/h, jossa rasvoista tulee 50%. Tai 600 kcal/h, rasvoista 33%. Tai 800 kcal/h, rasvoista 25%. Eli totuus paljastuu vasta, kun arvot lasketaan absoluuttisina.

Maratoonari kirjoitti:

Mistähän ihmeestä olet tietosi repinyt, vai luitko Juoksija-lehdestä pelkän kannen? Seuraavassa pieni pätkä Juoksija-lehdestä 7/03 (sivulta 66):

"Liikunnan tehon ollessa 25% maksimaalisesta hapenottokyvystä (vastaa erittäin kevyttä hölkkää), koko energiankulutus koostuu rasvanpoltosta. Tehon ollessa 65% (reipas peruskestävyysvauhti) lihasten sisäisen rasvan käyttö lisääntyy. 85% teholla liikuttaessa (kilpailusuoritus) rasvojen käyttö vähenee".

Äskeinen oli suora lainaus uusimmasta Juoksijasta, ja sivulla on myös selkeä diagrammi josta näkee selvästi että rasvaa palaa enemmän 65% teholla kuin 85% teholla, vaikka 85% kuluttaakin enemmän energiaa. Ero on juuri siinä että palaako rasva vai glykogeenit. Lukemasi Juoksijalehti taitaa siis olla "piraattikopio", heh... ehkä jopa 70-luvulta(?)

Lisää lainauksia uusimmasta Juoksija-lehdestä:

"Rasvan suhteellinen osuus polttoainesekoituksesta on suurin kun liikunnan teho on kevyttä tai keskiraskasta" (s. 64)

"Liikunnan tehon noustessa lihasten sisäisten rasvahappojen käyttö energiaksi kiihtyy, mutta rasvan suhteellinen osuus pienenee hiilihydraattien hapettumisen lisääntyessä. Kovatehoinen liikunta vähentää rasvahappojen vapautumista rasvakudoksesta ja hiilihydraatit muodostavat entistä tärkeämmän energialähteen."

Suosittelen siis lukemaan artikkelit joihin viittaa... ja tajuamaan ne. Ottaa päähän nämä "keinonerot" jotka heittävät faktaa "mutu"-tuntumalta tietämättä asiasta mitään.

Lue lisää

juoksija-lehti 5/03 sivulla 15 lukee: rauhallisella liikkumisella n. 60 % tehoilla valtaosa energiasta saadaan rasvasta. Kovaa eli yli 85 % tehoilla liikuttaessa kulutetaan hiilihydraattia ja vasta lenkin jälkeen rasvaa.

Aikayksikköä kohden raskas liikunta polttaa kuitenkin hiilihydraattien ohella myös rasvaa enemmän kuin rauhallinen rasvanpolttolenkki.

Lisäksi näitä samoja tutkimuksia on muitakin. Mutta kuten jokainen ymmärtää nin ei voi tehokkaita harjoituksia tehdä joka päivä ja siksi niitä kevyitä lenkkejä suositellaan.

Voit myös lukaista keho.netin artikkelin rasvanpoltosta.

lueppa kirjoitti:

juoksija-lehti 5/03 sivulla 15 lukee: rauhallisella liikkumisella n. 60 % tehoilla valtaosa energiasta saadaan rasvasta. Kovaa eli yli 85 % tehoilla liikuttaessa kulutetaan hiilihydraattia ja vasta lenkin jälkeen rasvaa.

Aikayksikköä kohden raskas liikunta polttaa kuitenkin hiilihydraattien ohella myös rasvaa enemmän kuin rauhallinen rasvanpolttolenkki.

Lisäksi näitä samoja tutkimuksia on muitakin. Mutta kuten jokainen ymmärtää nin ei voi tehokkaita harjoituksia tehdä joka päivä ja siksi niitä kevyitä lenkkejä suositellaan.

Voit myös lukaista keho.netin artikkelin rasvanpoltosta.

Lue lisää

Suosittelen myös Sinua lukaisemaan uusimmasta Juoksija-lehdestä rasvaa käsittelevän artikkelin. Sivulla 66 on selkeä diagrammi josta ilmenee että 65% teholla rasvaa palaa määrällisesti enemmän, ei siis ainoastaan suhteellisesti! Kyse on elimistön kyvystä hyödyntää rasvakudosta energiaksi, eikä elimistö "ehdi" käyttää rasvaa kovassa rasituksessa optimaalisesti.

Jos asiaa ajatellaan kaloreina, palaa energiaa lineaarisesti rasitustason suhteen. Seuraavaksi Juoksijalehden diagrammi selkokielellä:

65%: energiankulutus n. 210 cal/kg/min, josta sisäisen rasvan ja rasvakudoksen osuus on n. 55% eli n. 116 cal/kg/min.

85%: energiankulutus n. 310 cal/kg/min, josta sisäisen rasvan ja rasvakudoksen osuus on n. 26% eli n. 80 cal/kg/min.

Esimerkiksi 1000 kcal polttavalla lenkillä 65%:n teholla palaa rasvaa 550 kcal ja lihasten glykogeenejä sekä plasman glukoosia 450 kcal.

85%:n teholla palaa rasvaa 260 kcal ja muita ed. mainittuja 740 kcal. Selvä ero!

Se, miten kokonaiskalorimäärä vaikuttaa lenkin jälkeiseen laihtumiseen tasoittaa eroa hieman. Tosiasia kuitenkin on että elimistö ei käytä rasvaa yhtä taloudellisesti hyväkseen kuin hiilihydraatteja, jolloin esim. kovan lenkin aiheuttama hiilarivajaus ei "paikkaannu" automaattisesti rasvalla, ainoastaan osittain. Tästä siis voimme helposti päätellä että optimaalisella teholla harjoitellessa myös rasva palaa järkevämmin eli henkilö laihtuu nopeammin. Simppeliä.

JMA kirjoitti:

Jälleen kerran takerruttiin rasvan palamisessa vain suhteellisiin arvoihin.

Ensinnäkin 25% teho maksimihapenotosta vastaa aika harvalla juoksua. Jos juoksu edellyttää noin 20 - 25 ml/kg/min hapenottoa minimissään, olisi tuolla kaavalla VO2max 80 - 100 ml/kg/min.

On totta, että matalilla tehoilla rasvoja käytetään suhteellisesti eniten. Jos kokonaisenergiankulutus on 300 kcal/h ja 66% kulutuksesta tulee rasvoista, tarkoittaa se 200 kcal/h rasvoista. Nostetaan tehoa siten, että kokonaiskulutus on 400 kcal/h, jossa rasvoista tulee 50%. Tai 600 kcal/h, rasvoista 33%. Tai 800 kcal/h, rasvoista 25%. Eli totuus paljastuu vasta, kun arvot lasketaan absoluuttisina.

Lue lisää

Ei mene noin lineaarisesti. Kovemmalla rasituksella elimistön kyky hyödyntää rasvaa rasituksen aikana heikkenee, mikä ilmenee seuraavasta vastauksestani... Myös esimerkkisi siitä että 300kcal/h kulutuksesta rasvan osuus olisi 200kcal/h on lähes naurettavaa. Reilustikin harjoitelleella "ammattilaisella" on rasvan suhteellinen osuus (optimaalisella vauhdilla) korkeintaan n. 60-65% kokonaiskulutuksesta.

Maratoonari kirjoitti:

Ei mene noin lineaarisesti. Kovemmalla rasituksella elimistön kyky hyödyntää rasvaa rasituksen aikana heikkenee, mikä ilmenee seuraavasta vastauksestani... Myös esimerkkisi siitä että 300kcal/h kulutuksesta rasvan osuus olisi 200kcal/h on lähes naurettavaa. Reilustikin harjoitelleella "ammattilaisella" on rasvan suhteellinen osuus (optimaalisella vauhdilla) korkeintaan n. 60-65% kokonaiskulutuksesta.

Lue lisää

Tarkoituksena olikin tuossa osoittaa, miten tilanne eroaa suhteellisilla ja absoluuttisilla arvoilla laskettaessa.

Alemmassa tekstissäsi puhut 65% energiankulutuksen vaativan noin 210 cal/kg/min ja vastaavasti 85% tason vaativan noin 310 cal/kg/min. Laskepa ihan huviksesi, minkätasoinen henkilö hapenotollisesti noihin arvoihin pääsee.

JMA kirjoitti:

Tarkoituksena olikin tuossa osoittaa, miten tilanne eroaa suhteellisilla ja absoluuttisilla arvoilla laskettaessa.

Alemmassa tekstissäsi puhut 65% energiankulutuksen vaativan noin 210 cal/kg/min ja vastaavasti 85% tason vaativan noin 310 cal/kg/min. Laskepa ihan huviksesi, minkätasoinen henkilö hapenotollisesti noihin arvoihin pääsee.

Lue lisää

Mikäli arvot sinua kaikessa viisaudessasi noin kovasti kummastuttavat, suosittelen ottamaan yhteyttä Juoksija-lehden toimitukseen, nappasin nimittäin arvot suoraan lehdestä.