... toteaa Tasavallan presitentti Tarja Halonen, hän jatkaa ulkomaan vierailu matkaansa tapahtuneesta huolimatta.
Jos svaltio todella käyttäisi tarpeksi rahaa terveydenhuoltoon ja koulu olojen parantamiseen niin tässä tilanteessa ei oltaisi. suomessa on vuoden 2002 jälkeen tapahtunut asioita joiden esimerkkinä oli Myyrmannin pommi-iskijä Petri Gerdt, iltalehti kertoo että Kauhjoen ampuja suunniteli tekoaan jo vuodesta 2002 lähtien, viimeinen sykäys teolle oli helmikuussa 2008 kokemansa ampumis uhkailu.
Jokelan ja Kauhajoen koulu surmissa on paljon samankaltaisuutta, pukeutuminen, uhakuksien esittäminen internetissä toutuben sivuilla sekä asunnosta löydetyt viestit joissa sanoma oli melko smanlainen: ihmikunnan vihaaminen.
Kun vertaa Myrmannin, jokelan, Kauhajoen ja 14vuotiaan tytö surmaa Saviolla, huomaa että miltein saman ikäiset miehet ovat olleet asialla.
Myyrmanni 17vuotias lukiolainen
Jokela 19vuotias lukiolainen
saviola 18 vuotias
Kauhajoki 22vuotias koulun oppilas
eli on nähtävissä että nyt alkaa näkymään mielenterveys ongelmien haitat kun niitä ei osata hoitaa eikä niihin panosteta tarpeeksi raha ja voimavaroja.
Kauhajoen surmaaja oli kotoisin Pyhäjärveltä jossa tänä aamuna koululaisia oli keskuskoululla vastassa poliisi joka käännytti oppilaat koteihin takaisin, saadun pommi uhan vuoksi. Tekijä on jo poliisin suojissa, eikä koulusta ole löydetty pommia.
Samoin kävi Joroisissa myös tänä aamuna.
Vapaaehtois sektori yrittää tehdä hyödyllistä työtä kunnissa, valtio ei vain anna tälle työlle arvoa lainkaan, vapaehtois työssä on mukana ammatti-ihmisiä eli mielnterveyshoitajia, sairaanhoitajia jne, eli osaamisesta siellä ei ole puutetta. Jos näille yhdistyksille valtio antaisi tukea niin kunnissa voitaisiin ehkäistä itsemurhia sekä koulusurmia paremmin.
Jos svaltio todella käyttäisi tarpeksi rahaa terveydenhuoltoon ja koulu olojen parantamiseen niin tässä tilanteessa ei oltaisi. suomessa on vuoden 2002 jälkeen tapahtunut asioita joiden esimerkkinä oli Myyrmannin pommi-iskijä Petri Gerdt, iltalehti kertoo että Kauhjoen ampuja suunniteli tekoaan jo vuodesta 2002 lähtien, viimeinen sykäys teolle oli helmikuussa 2008 kokemansa ampumis uhkailu.
Jokelan ja Kauhajoen koulu surmissa on paljon samankaltaisuutta, pukeutuminen, uhakuksien esittäminen internetissä toutuben sivuilla sekä asunnosta löydetyt viestit joissa sanoma oli melko smanlainen: ihmikunnan vihaaminen.
Kun vertaa Myrmannin, jokelan, Kauhajoen ja 14vuotiaan tytö surmaa Saviolla, huomaa että miltein saman ikäiset miehet ovat olleet asialla.
Myyrmanni 17vuotias lukiolainen
Jokela 19vuotias lukiolainen
saviola 18 vuotias
Kauhajoki 22vuotias koulun oppilas
eli on nähtävissä että nyt alkaa näkymään mielenterveys ongelmien haitat kun niitä ei osata hoitaa eikä niihin panosteta tarpeeksi raha ja voimavaroja.
Kauhajoen surmaaja oli kotoisin Pyhäjärveltä jossa tänä aamuna koululaisia oli keskuskoululla vastassa poliisi joka käännytti oppilaat koteihin takaisin, saadun pommi uhan vuoksi. Tekijä on jo poliisin suojissa, eikä koulusta ole löydetty pommia.
Samoin kävi Joroisissa myös tänä aamuna.
Vapaaehtois sektori yrittää tehdä hyödyllistä työtä kunnissa, valtio ei vain anna tälle työlle arvoa lainkaan, vapaehtois työssä on mukana ammatti-ihmisiä eli mielnterveyshoitajia, sairaanhoitajia jne, eli osaamisesta siellä ei ole puutetta. Jos näille yhdistyksille valtio antaisi tukea niin kunnissa voitaisiin ehkäistä itsemurhia sekä koulusurmia paremmin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Peruspalvelut, mm. terveydenhoito ja vanhustenhuolto ovat vakavassa kriisissä.
Kriisi johtuu erityisesti siitä, että valtiovalta on vetäytynyt vastuustaan
peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtänyt kunnille lisää tehtäviä. Tämä on
merkinnyt näkyvää eriarvoisuuden ja pahoinvoinnin kasvua.
Peruspalvelujen kriisi ei ole ratkaistavissa kuntien omin voimin.
Kuntaliitokset voivat joskus olla perusteltuja, mutta ne eivät ratkaise kuntien
taloudellisia ongelmia.
Ratkaisun avaimet ovat valtiollisella tasolla, eduskunnalla ja maan
hallituksella. Kunnille on maksettava niiden tarvitsemat riittävät
valtionosuudet. Tämän on poliittisen tahdon asia. Rahaa löytyy kyllä, vaikkapa
korottamalla suurten pääomatulojen verotusta nykyisestä 28 prosentista.
Rahoituksen lisäämisen lisäksi tarvitaan uutta otetta palvelujen
järjestämiseen. Sekä inhimillisyys että taloudelliset syyt puoltavat
siirtymistä laitoskeskeisyydestä ihmisten auttamiseen kotona. Erityisesti tämä
pätee vanhusväestöön. Laitoshoidon painottamisen sijasta on ryhdyttävä tukemaan
vanhusten selviytymistä kotona.
Terveydenhoidon rakenteita on järjestettävä uudelleen siten, että nykyinen
kilpailutilanne kuntien yksin ylläpitämien terveyskeskusten ja yhdessä muiden
kuntien kanssa ylläpitämien keskussairaaloiden kesken poistuu.
Kaikkien puolueiden vaaliteeseissä toistuvat peruspalvelut ja niiden
turvaaminen. Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet hallituksessa
viimeisten kymmenen vuoden aikana. Ne olisivat voineet korjata peruspalvelujen
ongelmat, jos olisivat halunneet. Nyt valtapuolueita on vaadittava kertomaan
miten ne korjaavat peruspalvelujen kriisin.
Nykyisten valtapuolueiden politiikka vie kohti peruspalvelujen
yksityistämistä ja samalla yhä suurempaa eriarvoisuutta. Tästä kertovat niin
kuntaliitospyrkimykset kuin sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän puheet
sairaalahotelleista. On surkuhupaisaa, että samaan aikaan kun maailmalla on
kiinnostusta pohjoismaista hyvinvointimallia kohtaan, meillä ajetaan sitä alas
ja kopioidaan sortumassa olevaa amerikkalaista mallia.
Yhteisvastuuseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta on mahdollinen
tulevaisuuden Suomessa. Sellaisella on suomalaisten suuren enemmistön tuki.
Taloudellisesti kysymys on kakun jakamisesta. Hyvinvointiyhteiskunta ei sovi
yhteen esim. sen kanssa, että valtio-enemmistöisen Fortum-yhtiön johtajalle
maksetaan 5500 euron (v. 2006) tuntipalkkaa.
Yhtiövallan johtamassa EU:ssa hyvinvointiyhteiskuntaa ei voida rakentaa.
Siinä yksi tärkeä syy irrottaa Suomi EU:sta.