Nyt se sitten on todistettu ihan tutkimuksen voimin, että työttömyysturvan porrastuksen vaikutuksesta työllistymiseen ei ole mitään takeita. Sellaisia ei myöskään ole voinut olla idean ylipapeilla (Niinistö & Sailas), joten herrojen motiivien on täytynyt olla muualla:
a) luulo vastoin parempaa tietoa
b) porrastuksen alivirittämisestä saatava
(kuvitteellinen) säästö
c) yhteiskunnallisen nokkimisjärjestyksen
alleviivaus
d) muu, mikä?
a) luulo vastoin parempaa tietoa
b) porrastuksen alivirittämisestä saatava
(kuvitteellinen) säästö
c) yhteiskunnallisen nokkimisjärjestyksen
alleviivaus
d) muu, mikä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tekijänä Palkansaajien tutkimuslaitos (SAK).
Tutkimuksessa ei liene ylletty sille tasolle, jolla tutkimuksen tekijää käytetään sen argumenttien uskottavuuden mittana.
Siis totuus onkin aivan päinvastainen.
SAK on suurin valheiden levittäjä tässä maassa.
Tottakai "tutkimustyön" tekijä vaikuttaa sen uskottavuuteen. Se, että nimeää jonkin mielipiteen/tekeleen tms. "tutkimukseen perustuvaksi tiedoksi" ei takaa ko. tekeleen tieteellistä pätevyyttä.
Tutkimuksen tuloksia ei voi kumota sanomalla, että tekijä on väärä. Kritiikin kohde pitää löytyä tutkimuksen metodista, logiikasta jne. Muussa tapauksessa tulos jää voimaan.
Porrastuksen alivirittäminen antaa nimenomaan kuvitteellisen säästön ja nollavaikutuksen. Porrastus pitää olla normaaliviritteinen eli riittävän jyrkkä, jotta tuloksia syntyy.
Veroeuroilla kustannetut ansiosidonnaiset tuet on lakkautettava.
En ole mikään vasemmistoradikaali, mutta totean, että noin pääpiirteissään kaikki työpaikat on täytetty. Maksettiinpa työttömille vähän enemmän tai vähän vähemmän työttömyyskorvausta, ei se merkittävästi vaikuta työttömien määrään. Pitäisi olla lisää työpaikkoja. Kun puhutaan kannustavuudesta - tarkoitetaan käytännössä, että työttömille maksettavia korvauksia tulee alentaa, jotta työttömyyden hoidon kokonaismenot alenisivat. Työttömien määrään se ei juurikaan vaikuta. Kun kuultelin TV:stä tässä yhteydessä mainittavan "kannustavuus" selkäpiitä karmi. Puhujat kyllä itse ovat niin viisaita, että tämän hyvin tietävät, mutta silti puhuvat "kannustavuudesta" kun alentavat pienintä korvausta saavien työttömyyskorvauksia. Jos ei ole työpaikkoja, ei niihin voi mennä työhön. Tietysti pienehkö kitkatyöttömyys on aina olemassa, mutta ei sillä pidä selittää suuria linjoja.
Ongelma on se paljon puhuttu tuloloukku. Askel työttömyydestä työllisyyteen on liian pitkä, kun palkan vastapainoksi lasketaan menetetyt korvaukset ja vapaa-aika. Tämä ilmenee etenkin ns. matalapalkkaisissa tehtävissä.
Tämä ongelma ratkeaa siinä kohtaa, kun maahan saadaan kaikille yhtäläinen ja yksinkertainen perustulojärjestelmä.
Veikkaat siis, että Niinistöä ja Sailasta motivoisi "liian loivan" porrastuksen tekeminen? Itse en kuitenkaan tuota tarkoittanut alivirittämisellä, vaan sitä että tuen määrää kokonaisuudessaan pyritään hinaamaan alaspäin, minkä säästövaikutus on kyseenalaista epävarmempi.
Jos työttömyyden "eduiksi" lasketaan korvausten lisäksi vapaa-aika yms. henkimaailma, niin sitten pitää työnteonkin etuihin laskea paljon muutakin kuin palkka: eläke, ansioturva, työterveydenhuolto, sosiaalinen arvonnousu ja ennen kaikkea se, että pääsee työpaikalle nauttimaan kaltaistesi piällysmiesten leppoisasta seurasta. Sen arvo on mittaamattoman loistelias.
Työnteon etuihin kuuluukin paljon muuta kuin palkka, mutta työntekijät ja työttömät eivät vain osaa sitä arvostaa.
Kaltaisteni piällysmiesten leppoisa seura on muuten mittaamattoman arvokas.
Tukien määrää on pyrittävä saamaan alaspäin niin rahallisesti kuin määrällisestikin. Etenkin tukien suunnaton sekasotku on saatava selvitettyä eli koko turvaverkko on yksinkertaistettava.
Tukien alentamisella ei voi olla mitään itseisarvoa. Sillä pitäisi olla jokin näyttöön perustuva hyöty. Juuri sellaisen olemassaolosta ei tämäkään mainittu tutkimus anna mitään lupausta.
No siinä tapauksessa pitää valistaa arvostamaan etuja eikä karsia niitä entisestään. Muutenhan niitä olisi entistä vaikeampi arvostaa.
Veroeuroilla maksetun edun ja itse ansaitun edun välillä on merkittävä ero.
Valtion kassan kautta virtaavan rahamäärän vähentämisellä on itseisarvo.
Rahan kulutusmääräysvalta pitää saada lähemmäs ihmistä.
Paitsi että etujen leikkaaminen ei millään varmuudella vähennä valtion kassavirtaa. Eikä se voi edes olla mikään itseisarvo, vaan itseisarvo on paras mahdollinen laatu.
"Omaa on vain se, minkä on antanut pois tai syönyt."
- intialainen sananlasku
Laatuarvion tekee jokainen kohdallaan henkilökohtaisesti. Mitä suurempi valtion kassavirta on, sitä vähemmän yksittäinen ihminen pystyy laatuun vaikuttamaan.
Ennenkuin jotain voi pois antaa tai syödä, on se ensin ansaittava.
Siksi sitä sanotaankin ANSIOturvaksi.
Ei pidä paikkaansa. Valtion kassavirran hinta/laatu -suhdetta voi arvioida mm. neljän vuoden välein uurnilla. Näin on jopa tehtykin.
Niinhän sitä sanotaan.
Neljän vuoden toleranssilla aamupalan paremmaksi vaihtaminen on kohtalaisen jäykkää. On siinä monella kestämistä.
Valtion budjetin vaihtaminen joka aamu se vasta laadukasta olisikin.
Miksi valtion budjetti pitäisi joka aamu vaihtaa?