Olen tässä kolmevuotta porskuttanut isänä, nyt parin lapsen vanhempana. Haluan olla lapsilleni läheinen, eli elämme elämää yhdessä. Huomasin _vihdoinkin_ että minulta puuttuu kunnon isi kontaktit. Tuntuu että naisilla on heti verkosto valmiina, olisi se naapurin äiti tms. heti löytyy yhteinen sävel. Naapurin isää/isiä en ole kertaakaan nähnyt leikkipaikalla. Aina naisia, ei se että niissä vikaa, mutta ei sitä aina jaksa naisten ajatuksia kuunnella. Niillä on kuitenkin omat juttunsa. Ja eivät he kohtaa esimerkiksi neuvolassa että suodaan muutama katse ja loput puhutaan sille "oikealle" vanhemmalle eli äidille.
Kaverieni isänä oleminen tuntuu enemmän olevan vain sellaista kerran kun on nyt tullut siitettyä niin elätetään nyt, mutta vapaa-aikaani se ei saa vaikuttaa. Olen turhaan pyytänyt monesti että lähdetäänkö ulos lasten kanssa, mutta ei. Muuhun tekemiseen kyllä voi lähteä kunhan se ei sisällä lapsia. Äidit hoitaa.
Mistä voisin löytää tekemistä jossa on myös isiä paikalla jotka välittää viettää aikaa lastensa kanssa? MLL:n sivujen isä-palsta ei näyttänyt kauhean tuoreelta. Jostain Turun ympäristöstä.
Kaverieni isänä oleminen tuntuu enemmän olevan vain sellaista kerran kun on nyt tullut siitettyä niin elätetään nyt, mutta vapaa-aikaani se ei saa vaikuttaa. Olen turhaan pyytänyt monesti että lähdetäänkö ulos lasten kanssa, mutta ei. Muuhun tekemiseen kyllä voi lähteä kunhan se ei sisällä lapsia. Äidit hoitaa.
Mistä voisin löytää tekemistä jossa on myös isiä paikalla jotka välittää viettää aikaa lastensa kanssa? MLL:n sivujen isä-palsta ei näyttänyt kauhean tuoreelta. Jostain Turun ympäristöstä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kupittaanlähteen leikkipaikalla, seikkailupuiston ja Kupittaan paviljongin vieressä käyn ainakin minä poikani kanssa leikkimässä ja siellä käy myös muita isiä. Ehkä sieltä löytyy kavereita!
ei ne äidit aina muksuista huolehdi ja leiki.
olen 23v oleva yh isi ja leikin poikani kanssa mah paljon ja käyn töissä samaan aikaan.
Olen poikani kanssa erittäin läheisiä ja huolehdin aina pojan tarpeista.Raskastahan se on mut lapsi on rakas ja hänen eteen teen kaikkeni.
en ole sieltä päin mut jos jutustelu seuraa kaipaat niin kirjoittele.
Itse olen äiti ja vasta nyt neljännen lapsen kohdalla minulla on verkosto heti alusta saakka, ts. yksi kaveri samaan aikaan äitiyslomalla. Toki olisin voinut nähdä toisia äitejä leikkipuiston hiekkalaatikolla, mutta kun en minäkään jaksa aina ihan vieraiden ihmisten juttuja. Ei pelkkä äitiys/vanhemmuus riitä yhdistäväksi tekijäksi. Helposti syntyy sellaisia fanaattisia piirejä, johon kelpaa vain kestovaippoja vauvalla käyttävä ja joka pöperön itse soseuttava, lasta synnytyslaitokselta saakka muskarissa juoksuttava superäiti!
Nyt on onneksi myös kolmannen lapsen päiväkotikavereiden vanhempien kanssa löytynyt yhteys. Sekin on vaatinut aika lailla omaa aktiivisuutta. Viestitellään ja lapset kyläilevät puolin ja toisin toistensa luona.
Hesasta päin olen ja kyllä meidän lähipuistossa näkyy näköjään niitä isiäkin lapsiaan ulkoiluttamassa.
Mainitsipa eräs häntäheikkieroisä, että lastensa kanssa liikkuvalla miehellä käy flaxi, että siitä vaan ulkoilemaan lasten kanssa, jos sillä mielellä on liikenteessä...
Tylsää, jos on tuollaisia neuvolakokemuksia. Minä olen ainakin niissä tilanteissa yrittänyt itse vaikuttaa siihen, että myös isä saa yhtäläisen osan huomiosta. Isän omakin aktiivisuus on auttanut asiassa.
Että "odotas kun isäs tulee kotiin" ja vain äiti on tärkeä. jotkut kai sen mukaan vieläkin elävät, mutra useat kai kumminkin vaan puhuvat.
Kun lapsesi on sen ikäinen, että voit hänen kanssaan keskustella ja tajuat, että sinulla on todellinen yhteys vaikkapa teini-ikäiseen lapseesi tiedät, että olet toiminut oikein, kun olet ollut osallistuva isä, jolle oma lapsi ei ole pelkkä kakara.