Suuntavakavuus

Kyseessä on vanha moottorivene, joka on kuulemma jossain insinööritoimistossa piirretty. Itselläni ko. laitos ei ole vielä pitkään ollut. Mielikuvaksi on muotoutunut rungon malli, koska samaa ongelmaa on ollut muissa samoilla kuvilla tehdyissä veneissä.

Eli on kait pitkäkölinen runkomalli. Vene on suht pullea pituuteensa nähden. Tämä kait se perusongelma tuossa ohjattavuudessa on ?

Peräsin on muutettu ongelman takia tunneliperäsimeksi, joka on auttanut asiaan, mutta ei poistanut sitä. Toiseen tämän mallin veneeseen oli hitsattu jotkut levypalat kylkiin pystyyn rungon suuntaisesti vesirajan alapuolelle. Huhut kertovat, että sekään ei kait poistanut ominaisuutta...:-(

Kuvia ja mittoja minulla ei ole. Paras ratkaisu kai olisikin pyytää joltain asiantuntijalta joku korjaus-suunnitelma kuvien perusteella, jos ne olisivat käsillä. Päätin kuitenkin kysäistä täältäkin, jos sattuisi jollain "vanhan liiton" henkilöllä olla näkemystä asiaan.

peltivene kirjoitti:

Kyseessä on vanha moottorivene, joka on kuulemma jossain insinööritoimistossa piirretty. Itselläni ko. laitos ei ole vielä pitkään ollut. Mielikuvaksi on muotoutunut rungon malli, koska samaa ongelmaa on ollut muissa samoilla kuvilla tehdyissä veneissä.

Eli on kait pitkäkölinen runkomalli. Vene on suht pullea pituuteensa nähden. Tämä kait se perusongelma tuossa ohjattavuudessa on ?

Peräsin on muutettu ongelman takia tunneliperäsimeksi, joka on auttanut asiaan, mutta ei poistanut sitä. Toiseen tämän mallin veneeseen oli hitsattu jotkut levypalat kylkiin pystyyn rungon suuntaisesti vesirajan alapuolelle. Huhut kertovat, että sekään ei kait poistanut ominaisuutta...:-(

Kuvia ja mittoja minulla ei ole. Paras ratkaisu kai olisikin pyytää joltain asiantuntijalta joku korjaus-suunnitelma kuvien perusteella, jos ne olisivat käsillä. Päätin kuitenkin kysäistä täältäkin, jos sattuisi jollain "vanhan liiton" henkilöllä olla näkemystä asiaan.

Lue lisää

kun kerroit kölin muodoista. Siksi vastasin. Moottoriveneistä en tiedä, mutta näyttäähän tasapohjaisetkin tottelevan peräsintä. Olisiko peräsimesi sittenkin tehoton?

tarkoittaneen purjevenettä, kirjoitti:

kun kerroit kölin muodoista. Siksi vastasin. Moottoriveneistä en tiedä, mutta näyttäähän tasapohjaisetkin tottelevan peräsintä. Olisiko peräsimesi sittenkin tehoton?

Jotta siitä tulee suuntavakaa niin köli pitää olla pitkä. Jos vene on 9m niin kölin on oltava vähintää 6 m pitkä ja taaksepäin syvenevä potkurin vaatimaan syvyyteen että kalarauta menee potkurin alta ja peräsimen tukipiste siihen kiinni. Tunneliperäsin joutaa romukoppaan ja profiiliperäsin sen tilalle ja niin korkea kuin mahtuu ja pohjaan ei saa väädä turhaa etäisyyttä peräsimen yläreunasta. Peräsimen pituus vähintään sama kuin potkurin halkaisia ja tasapainotettu 1:4

Stefann kirjoitti:

Jotta siitä tulee suuntavakaa niin köli pitää olla pitkä. Jos vene on 9m niin kölin on oltava vähintää 6 m pitkä ja taaksepäin syvenevä potkurin vaatimaan syvyyteen että kalarauta menee potkurin alta ja peräsimen tukipiste siihen kiinni. Tunneliperäsin joutaa romukoppaan ja profiiliperäsin sen tilalle ja niin korkea kuin mahtuu ja pohjaan ei saa väädä turhaa etäisyyttä peräsimen yläreunasta. Peräsimen pituus vähintään sama kuin potkurin halkaisia ja tasapainotettu 1:4

Lue lisää

että täällä käydään keskustelua uppoumarunkoisesta moottoriveneestä!

ruvennut selviämään, kirjoitti:

että täällä käydään keskustelua uppoumarunkoisesta moottoriveneestä!

Juu, anteeksi vaan, olisi pitänyt alussa olla tarkempi. Eli 10 tonninen 9*3 m uppoamarunkoinenhan pellivene kyseessä oli.

Vanha omistaja on tapellut jo tuon peräsimen kanssa, eli siellä on ollut kait aika montaa versiota tarjolla. Olen vain kuullut, että tässä koko luokassa liika leveys voisi olla se varsinainen vaiva. Lisäksi itse epäilen tuon kölin pituuden olevan toinen mahdollisuus. vunkomalli on tosiaan kumpaankiin päähän suippeneva ja loivakulma keulassa jäissä ajon mahdollistamiseksi...

Lähinnä kiinnostaisi tietää niitä mahdollisia kikkoja, joita tälläisen vaivan korjamiseen on käytetty. Paatti menee halliin ensi talveksi, joten isompikin modifointi olisi puitteiden puolesta mahdollinen...Mutta isot kiitokset jo tähän astisista kommenteista !

Peltivene kirjoitti:

Juu, anteeksi vaan, olisi pitänyt alussa olla tarkempi. Eli 10 tonninen 9*3 m uppoamarunkoinenhan pellivene kyseessä oli.

Vanha omistaja on tapellut jo tuon peräsimen kanssa, eli siellä on ollut kait aika montaa versiota tarjolla. Olen vain kuullut, että tässä koko luokassa liika leveys voisi olla se varsinainen vaiva. Lisäksi itse epäilen tuon kölin pituuden olevan toinen mahdollisuus. vunkomalli on tosiaan kumpaankiin päähän suippeneva ja loivakulma keulassa jäissä ajon mahdollistamiseksi...

Lähinnä kiinnostaisi tietää niitä mahdollisia kikkoja, joita tälläisen vaivan korjamiseen on käytetty. Paatti menee halliin ensi talveksi, joten isompikin modifointi olisi puitteiden puolesta mahdollinen...Mutta isot kiitokset jo tähän astisista kommenteista !

Lue lisää

Koita ensin painon siirtoa taaksepäin. Esim. kavereita perään painoksi, miten tämä vaikuttaa?

Vaikuttaako kallistelu suunnan muutoksiin miten voimakkaasti?

Painopiste kirjoitti:

Koita ensin painon siirtoa taaksepäin. Esim. kavereita perään painoksi, miten tämä vaikuttaa?

Vaikuttaako kallistelu suunnan muutoksiin miten voimakkaasti?

Paatti ei paljoa kallistele ja suoraan ajettaessa kulkee suoraan, kun päästää ruorista irti. Kääntäessä ruoria käännökset ovat siten rajusti yliohjautuvia ja keskittäminen takaisin halutulle kurssille aiheuttaa kokemattomalle monta s-mutkaa.

Eli aina ruoria kääntäessä alkaa ohjailukalabaliikki. Ruorin kääntöä ei tarvita, kuin muutama aste, niin vastaliikettä tarvitaan välittömästi. Kokenut kaveri pystyy pienillä ohjausliikkeillä ja totuttelulla pitämään veneen kurssissa...Kokemattomalla paatti on todella vikuri. Olen veneillyt 4 vuotta, eli muitakin paatteja on tullut kuitenkin kokeiltua...

Mutta koitamme tuota painopistehommaa heti tilaisuuden tullen.

pellivene kirjoitti:

Paatti ei paljoa kallistele ja suoraan ajettaessa kulkee suoraan, kun päästää ruorista irti. Kääntäessä ruoria käännökset ovat siten rajusti yliohjautuvia ja keskittäminen takaisin halutulle kurssille aiheuttaa kokemattomalle monta s-mutkaa.

Eli aina ruoria kääntäessä alkaa ohjailukalabaliikki. Ruorin kääntöä ei tarvita, kuin muutama aste, niin vastaliikettä tarvitaan välittömästi. Kokenut kaveri pystyy pienillä ohjausliikkeillä ja totuttelulla pitämään veneen kurssissa...Kokemattomalla paatti on todella vikuri. Olen veneillyt 4 vuotta, eli muitakin paatteja on tullut kuitenkin kokeiltua...

Mutta koitamme tuota painopistehommaa heti tilaisuuden tullen.

Lue lisää

peräsin tasapainoitettu liiaksi? Akselin etupuolelta tavaraa vähemmäksi.

Peltivene kirjoitti:

Juu, anteeksi vaan, olisi pitänyt alussa olla tarkempi. Eli 10 tonninen 9*3 m uppoamarunkoinenhan pellivene kyseessä oli.

Vanha omistaja on tapellut jo tuon peräsimen kanssa, eli siellä on ollut kait aika montaa versiota tarjolla. Olen vain kuullut, että tässä koko luokassa liika leveys voisi olla se varsinainen vaiva. Lisäksi itse epäilen tuon kölin pituuden olevan toinen mahdollisuus. vunkomalli on tosiaan kumpaankiin päähän suippeneva ja loivakulma keulassa jäissä ajon mahdollistamiseksi...

Lähinnä kiinnostaisi tietää niitä mahdollisia kikkoja, joita tälläisen vaivan korjamiseen on käytetty. Paatti menee halliin ensi talveksi, joten isompikin modifointi olisi puitteiden puolesta mahdollinen...Mutta isot kiitokset jo tähän astisista kommenteista !

Lue lisää

Tuo 10 tonnia noihin mittoihin, olkoonkin peltiä. Paljon rautaa myös kannella, raskas ja korkea kajuuttarakenne myös? Silloin osasyy voisi olla vakavuudessa. Kallistuuko kurvatessa, jos niin runkomuoto vielä tehostaa käännöstä. Tunneliperäsin varmaan osaltaan tekee tuota yliherkkyyttä.

Köliä veneen takaosaan kuten tuolla jo ehdotettiin ja normaali plootu peräsimeksi. Jättäisin tällä kertaa tuon tehostusosan aluksi nollille. Siis ei mitään peräsinakselin etupuolelle niin eiköhän kulku rauhoitu:-)

Ikäseilori kirjoitti:

peräsin tasapainoitettu liiaksi? Akselin etupuolelta tavaraa vähemmäksi.

Peräsin otetaan tarkkailun ja suunnittelun alle :-)

Tosi raskaalta kirjoitti:

Tuo 10 tonnia noihin mittoihin, olkoonkin peltiä. Paljon rautaa myös kannella, raskas ja korkea kajuuttarakenne myös? Silloin osasyy voisi olla vakavuudessa. Kallistuuko kurvatessa, jos niin runkomuoto vielä tehostaa käännöstä. Tunneliperäsin varmaan osaltaan tekee tuota yliherkkyyttä.

Köliä veneen takaosaan kuten tuolla jo ehdotettiin ja normaali plootu peräsimeksi. Jättäisin tällä kertaa tuon tehostusosan aluksi nollille. Siis ei mitään peräsinakselin etupuolelle niin eiköhän kulku rauhoitu:-)

Lue lisää

Jeps, painoa on yllättävän paljon. Veneessä on korkea ja leveä runko suhteessa pituuteen. Kansirakenteet ovat kuitenkin maltilliset.

Vesirajan yläpuoli on 4 mm ja vesirajan alapuoli 6-12 mm laivaterästä. Lisäksi massaa lisää vielä erikseen laitettu ylimääräinen kölipaino.

Veneen käytös on muuten vakaan olloista, eli kallistelut jäävät aika pieniksi. Kokemusta on myös kallistuksen vaikutuksesta veneen kääntymiseen. Nykyinen ongelma on huomattavasti suurempi, kuin kallisteluiden vaikutuksen pitäisi olla.

Itselle on tämän kyselyn aikana vahvistunut sellainen mielikuva, että köli ja peräsin syyniin. Muita virityksiä ei tule kellään mieleen ?

pellivene kirjoitti:

Jeps, painoa on yllättävän paljon. Veneessä on korkea ja leveä runko suhteessa pituuteen. Kansirakenteet ovat kuitenkin maltilliset.

Vesirajan yläpuoli on 4 mm ja vesirajan alapuoli 6-12 mm laivaterästä. Lisäksi massaa lisää vielä erikseen laitettu ylimääräinen kölipaino.

Veneen käytös on muuten vakaan olloista, eli kallistelut jäävät aika pieniksi. Kokemusta on myös kallistuksen vaikutuksesta veneen kääntymiseen. Nykyinen ongelma on huomattavasti suurempi, kuin kallisteluiden vaikutuksen pitäisi olla.

Itselle on tämän kyselyn aikana vahvistunut sellainen mielikuva, että köli ja peräsin syyniin. Muita virityksiä ei tule kellään mieleen ?

Lue lisää

Eikö tuttavapiirisi kautta löytyisi venesuunnittelijaa tai laivanrakennusinsinööriä, jolle voisit näyttää veneesi runkopiirrokset tai itse veneen? Kokeilun ja erehtymisen linja voi tulla harmittavaksi, jos tulee turhia työtunteja.

ammattilaiselta? kirjoitti:

Eikö tuttavapiirisi kautta löytyisi venesuunnittelijaa tai laivanrakennusinsinööriä, jolle voisit näyttää veneesi runkopiirrokset tai itse veneen? Kokeilun ja erehtymisen linja voi tulla harmittavaksi, jos tulee turhia työtunteja.

Lue lisää

Ihan hyvä idea, mutta täällä meillä päin saa helpommin ilmaisia neuvoja tietoliikenteen konffaamiseen...En siis asu lähelläkään alueita, joissa tutut olisivat elämän mittaisia valintoja tehdessään valinneet laivanrakennusalan.

Totta kai tuokin ajatus on käynyt mielessä. Koitan kuitenkin ensin saada oman käsityksen aiheeseen ja ongelmaan. Jos alkaa oikeasti tuntumaan siltä, että kokemuspohjainen suunnittelu/neuvonta, tai korjaustaito ei riitä, niin otetaan ammattilaiset asialle.

Perinteisesti näitä paistinpannuun mahtuvia paatteja korjaillaan kuitenkin kokeneempien neuvoja hyväksi käyttäen.

Onhan tässä kuitenkin laitettu yksi ihminenkin toisen sisään vähäksi aikaa kasvamaan ilman insinöörien apua...;-)Eli tavoite olisi saada tämä ongelma hallintaan kevyemmillä aseilla, kuin ulkoistaa se Masa Yardsille.

Pellivene kirjoitti:

Ihan hyvä idea, mutta täällä meillä päin saa helpommin ilmaisia neuvoja tietoliikenteen konffaamiseen...En siis asu lähelläkään alueita, joissa tutut olisivat elämän mittaisia valintoja tehdessään valinneet laivanrakennusalan.

Totta kai tuokin ajatus on käynyt mielessä. Koitan kuitenkin ensin saada oman käsityksen aiheeseen ja ongelmaan. Jos alkaa oikeasti tuntumaan siltä, että kokemuspohjainen suunnittelu/neuvonta, tai korjaustaito ei riitä, niin otetaan ammattilaiset asialle.

Perinteisesti näitä paistinpannuun mahtuvia paatteja korjaillaan kuitenkin kokeneempien neuvoja hyväksi käyttäen.

Onhan tässä kuitenkin laitettu yksi ihminenkin toisen sisään vähäksi aikaa kasvamaan ilman insinöörien apua...;-)Eli tavoite olisi saada tämä ongelma hallintaan kevyemmillä aseilla, kuin ulkoistaa se Masa Yardsille.

Lue lisää

Jep, muutama tonni paarlastia ja nuo pohjan ainevahvuudet niin saadaan kymppitonni kokoon. Pohja on tosi järeää tuonmittaiselle - on syöpymisvaraakin muutamalle vuodelle:-) Voi puskea jäihin ja vähän kivillekin. Satamahinuri tms työpeli alunperin?

Insinööritoimiston suunnitelmista luulisi saavan kuvat, lujuus ja vakavuuslaskelmat ym - kovaan hintaan. Mutta aika paljon piti suunnittelun jäljiltä viilata Suomenlinnan lauttaakin ennen kuin saatiin menemään edes osapuilleen ajateltuun suuntaan.

Siis peräsintä laittamaan edellä olevain tapaan ja jos puhkua ja peltiä riittää niin köliäkin. Ei ehkä niin lystiä puuhaa kun lasten asentaminen..