Kannattaa lukea huolella tämän päivän ajankohtainen ilmaisu: Ei-toivottu raskaus.
Ei-toivottu raskaus. Se ei tietenkään tarkoita että lapsi itsessään olisi ei-toivottu.
Uskovainen voi hyvällä omalla tunnolla ajatella raskautta ei-toivottuna, siis sellaisena kuin se monelle suurperheen äidille on. Suotta hakea skritsofrenista tunnetta, siis että itselleen ja muilleen vakuuttaa iloksi sellaisen jonka sisimmässään tuntee päinvastoin.
Ei-toivottu raskaus. Se ei tietenkään tarkoita että lapsi itsessään olisi ei-toivottu.
Uskovainen voi hyvällä omalla tunnolla ajatella raskautta ei-toivottuna, siis sellaisena kuin se monelle suurperheen äidille on. Suotta hakea skritsofrenista tunnetta, siis että itselleen ja muilleen vakuuttaa iloksi sellaisen jonka sisimmässään tuntee päinvastoin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minäkin aloin toivomaan heti uutta lasta kun vaimo pääsi laitokselta.
Minä naisena ymmärrän, mitä tarkoitat.
Vl-piireissä saisi reilusti puhua ei-toivotuista raskauksista, mutta toivotuista/hyväksytyistä lapsista!
Varmasti usein elämäntilanne on sellainen, ettei siihen haluaisi raskautta. Mutta koska sitä ei voi estää, niin raskauden tapahduttua kuitenkin vähitellen ajatukset kääntyvät myöteisiksi syntyvälleä lapselle. Tavallisesti. Ei varmaan ihan aina kuitenkaan?
Esimerkkinä voisi olla ihan tavallinen ns. vahinkoraskaus ennen aamenta. Lapsi on kuitenkin odotettu ja toivottu! Tuskin tuollainen raskaus oli harkittu ja toivottu tuossa vaiheessa.
Entä raskaus, joka on raiskauksen seurausta? Se jos mikä on ei-toivottu raskaus. Mutta mahdollinen lapsi voi olla silti rakas ja hyväksytty. Eikä häntäkään kukaan antaisi pois!
Kuten ei sitä vl-perheessä syntynyttäkään lasta, vaikka raskaus olisi ollut erittäin ei-toivottu? Ja ties kuinka mones ja äitikin sairas?
Naisena en kuitenkaan hyväksy sitä, että tietoisesti valitaan mahdollinen ei-toivottu raskaus ja yritetään 'epätoivoisesti' selvitä arjen kaaoksesta.