Tässä Ylen kirjoitus Englannin verilöylyistä, jotka johtivat käsiaseiden täyskieltoon. Meillä on Suomessa nyt aivan sama tilanne.
http://yle.fi/uutiset/taustat/id102511.html
/* Britanniassa kiellettiin käsiaseet verilöylyn jälkeen
Julkaistu 24.09.2008, klo 15.15 (päivitetty 24.09.2008, klo 17.58)
Britanniassa on ollut runsaan kymmenen vuoden ajan erittäin tiukka aselaki, joka käytännössä kieltää käsiaseet. Vaikka aserikokset eivät ole loppuneet, niissä kuolee asukasmäärään nähden paljon vähemmän ihmisiä kuin Suomessa. Tällä hetkellä Britanniaa puhuttavat puukot, eivät pyssyt.
Jokelan viimesyksyisen kouluammuskelun jälkeen Suomen viranomaiset miettivät, kuinka monelle suomalaiselle kannattaisi vastedes antaa lupa aseen hallussapitoon. Riittivätkö sisäministeriön edellisessä kuussa antamat ohjeet, joiden tavoitteena oli tasoittaa eri poliisilaitosten vaihtelevia lupalinjoja?
Suomalaisilla tiedettiin olevan yli puolitoista miljoonaa laillista asetta. Viranomaiset olivat jo aiemmin myöntäneet, että niitä oli päätynyt myös elämänhallintansa menettäneille.
Kauhajoen ampumatapauksen jälkeen pääministeri Matti Vanhanen sanoi, että Suomen aselakia pitää tiukentaa huomattavasti. Hänen mielestään on aika harkita, voidaanko käsiaseita sallia yksityishenkilöille enää lainkaan muualla kuin ampumaradoilla.
Britannian hallitus päätyi sitäkin tiukemmalle linjalle skotlantilaisen koulun verilöylyn vuoksi yksitoista vuotta sitten. Jo ennestään aselaki oli Suomea tiukempi, mutta sitä kiristettiin niin, että jopa Lontoon vuoden 2012 olympialaisten ammuntalajit voidaan järjestää vain erityisluvalla.
Lumikello-vetoomus käänsi päättäjien päät
Tapaus, jonka vuoksi tiukat rajat säädettiin, sattui pikkulasten koulun voimistelusalissa Dunblanessa Skotlannissa maaliskuussa 1996. Ammuskelun 17 kuolonuhria olivat viisi- ja kuusivuotiaita koululaisia ja heidän opettajansa. Yksitoista koululaista ja kolme aikuista haavoittui. Lopuksi tekijä ampui itsensä.
Niin kuin tällaisissa tapauksissa yleensä käy, syy ei koskaan täysin auennut. Ampuja Thomas Hamilton oli 43-vuotias entinen kauppias, joka katsoi, että häntä vainottiin perusteettomasti pedofiliaepäilysten vuoksi. Hän oli kirjoittanut siitä valituskirjeitä aina kuningattarelle asti. Hamiltonilla oli lupa neljään käsiaseeseensa, joilla hän ampui Dunblanen koulussa yli sata kertaa.
Sisäministeriö puntaroi tapahtunutta ja päätteli, että käsiaseiden kieltäminen olisi pelkkä paniikkitoimi, jolla ei voitaisi estää vastaisia verilöylyjä. Kansalaisten paine oli kuitenkin suuri, etenkin kun muistissa oli toinenkin tragedia. Yhdeksän vuotta aiemmin 17 ihmistä oli kuollut, kun lukuisia aseita laillisesti hankkinut nuorehko mies ryhtyi ammuskelemaan kotikaupungissaan Hungerfordissa Englannissa.
Sen jälkeen aselakia oli jossakin määrin kiristetty, mutta Dunblanen jälkeen se ei enää riittänyt. Lapsensa menettäneiden perheiden ystävät aloittivat kampanjan, jossa vaadittiin täyskieltoa yksityishenkilöiden käsiaseille Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Skotlannissa verilöylyn aikaan kukkineiden lumikellojen mukaan nimetty vetoomus keräsi nopeasti satoja tuhansia nimikirjoituksia, ja sen jälkeen kansalaisadresseja tuli lisää.
Leikkiaseestakin voi saada vankeutta
Viimeistä vuottaan istunut konservatiivihallitus laati vuonna 1997 lain, joka kielsi isokaliiperiset käsiaseet. Samana vuonna vaalivoiton saanut työväenpuolue kuitenkin tiukensi aselakia edelleen. Enää 0.22-kaliiperisiakaan aseita ei pidetty suhteellisen vaarattomina harrastusaseina, vaan niistäkin tehtiin laittomia. Sekä Jokelan että Kauhajoen ampujalla oli tällainen ase.
Pari vuotta sitten rajoituksia tuli lisää, kun väkivaltarikosten vähentämiseen tarkoitettua lakia tiukennettiin. Oikean näköisten leikkiaseiden valmistamisesta, maahantuonnista tai myynnistä voi rapsahtaa vuosi vankeutta. Ilma-asetta puolestaan ei nykyään saa omistaa kuin vasta täysi-ikäisenä.
Niin kuin Suomessa nyt, myös Britanniassa ammunnan harrastajat vastustivat lakimuutoksia. Hallitus katsoi kuitenkin, että koska luvan myöntäjän on mahdoton tietää anojan ajatuksia saati ennustaa hänen tulevia mielenliikkeitään, on parempi olla antamatta asetta kenenkään käteen.
Ammunnan harrastajien vastustuksesta huolimatta hallitus päätti, että yhden ajanvietteen hiipuminen on pieni hinta ihmishengistä. Harrastus- ja kilpa-ammunta onkin loppunut Britanniasta käytännössä kokonaan. Innokkaimmat tekevät harjoittelumatkoja Pohjois-Irlantiin tai Kanaalisaarille, joita aselain tiukennukset eivät koske.
Laittomia aseita jopa satoja tuhansia
Miten laki on vaikuttanut? Kukaan ei tietenkään pysty sanomaan, onko Britanniassa jäänyt vuosikymmenen aikana verilöylyjä tekemättä aseen puutteessa. Ampuma-asemarikokset sinällään eivät ole loppuneet, ja maassa uskotaan liikkuvan jopa satoja tuhansia laittomia aseita. Isoissa kaupungeissa, etenkin Lontoossa ja Manchesterissa, ongelma on yhä ilmeinen.
Tuoreimman vuositilaston mukaan Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa kuoli henkirikoksen uhreina 765 ihmistä. Väestömäärään suhteutettuna se on noin puolet Suomen vastaavasta luvusta. Hengiltä ammuttiin 59 ihmistä. Suomessa asetta käytetään 14 prosentissa henkirikoksista.
Britannian ampuma-aserikosten synkimpiä vuosia olivat olleet 1980-luku ja 1990-luvun alku aina vuoden 1993 huippuun. Aseiden käyttö rikoksissa lisääntyi myös koko 2000-luvun aselain tiukennuksesta huolimatta, mutta uusimmat luvut ovat kaunistuneet vuodessa 14 prosenttia. Mukana on myös ilma-aseiden käyttö.
Nyt puhuttavat teräaseet
Sekä Suomessa että Britanniassa teräaseilla viedään enemmän ihmishenkiä kuin ampuma-aseilla. Kuolemaan johtaneet puukotukset ovat viime vuosina yleistyneet Britannian uutisotsikoissa mutta eivät tilastojen mukaan todellisuudessa. Viranomaiset ovat kuitenkin myöntäneet, ettei ongelman todellista laajuutta tiedetä.
Tilastoihin päätyvät vain kuolonuhrit ja vakavasti haavoittuneet. Kyselyjen perusteella arvellaan, että kymmenet tuhannet puukonhaavat - jopa 80 prosenttia - hoidetaan hiiskumatta kotona. Sekä uhrit että tekijät ovat yleensä nuoria miehiä ja tapahtumapaikka useimmiten öinen katu.
Britanniassa ovat yltyneet vaatimukset myös teräaselain kiristämisestä ampuma-aselain tavoin. Nykyinen laki rajoittaa muun muassa veitsien kantamista julkisilla paikoilla. Selvää kuitenkin on, että keinoja on haettava myös muualta, koska veitsien kaltaisille hyötyesineille ei voida säätää kattavaa kieltoa ampuma-aseiden tapaan. Toisaalta niillä on myös vaikea tappaa 11:tä ihmistä kerralla.
Anniina Wallius, YLE Uutiset */
http://yle.fi/uutiset/taustat/id102511.html
/* Britanniassa kiellettiin käsiaseet verilöylyn jälkeen
Julkaistu 24.09.2008, klo 15.15 (päivitetty 24.09.2008, klo 17.58)
Britanniassa on ollut runsaan kymmenen vuoden ajan erittäin tiukka aselaki, joka käytännössä kieltää käsiaseet. Vaikka aserikokset eivät ole loppuneet, niissä kuolee asukasmäärään nähden paljon vähemmän ihmisiä kuin Suomessa. Tällä hetkellä Britanniaa puhuttavat puukot, eivät pyssyt.
Jokelan viimesyksyisen kouluammuskelun jälkeen Suomen viranomaiset miettivät, kuinka monelle suomalaiselle kannattaisi vastedes antaa lupa aseen hallussapitoon. Riittivätkö sisäministeriön edellisessä kuussa antamat ohjeet, joiden tavoitteena oli tasoittaa eri poliisilaitosten vaihtelevia lupalinjoja?
Suomalaisilla tiedettiin olevan yli puolitoista miljoonaa laillista asetta. Viranomaiset olivat jo aiemmin myöntäneet, että niitä oli päätynyt myös elämänhallintansa menettäneille.
Kauhajoen ampumatapauksen jälkeen pääministeri Matti Vanhanen sanoi, että Suomen aselakia pitää tiukentaa huomattavasti. Hänen mielestään on aika harkita, voidaanko käsiaseita sallia yksityishenkilöille enää lainkaan muualla kuin ampumaradoilla.
Britannian hallitus päätyi sitäkin tiukemmalle linjalle skotlantilaisen koulun verilöylyn vuoksi yksitoista vuotta sitten. Jo ennestään aselaki oli Suomea tiukempi, mutta sitä kiristettiin niin, että jopa Lontoon vuoden 2012 olympialaisten ammuntalajit voidaan järjestää vain erityisluvalla.
Lumikello-vetoomus käänsi päättäjien päät
Tapaus, jonka vuoksi tiukat rajat säädettiin, sattui pikkulasten koulun voimistelusalissa Dunblanessa Skotlannissa maaliskuussa 1996. Ammuskelun 17 kuolonuhria olivat viisi- ja kuusivuotiaita koululaisia ja heidän opettajansa. Yksitoista koululaista ja kolme aikuista haavoittui. Lopuksi tekijä ampui itsensä.
Niin kuin tällaisissa tapauksissa yleensä käy, syy ei koskaan täysin auennut. Ampuja Thomas Hamilton oli 43-vuotias entinen kauppias, joka katsoi, että häntä vainottiin perusteettomasti pedofiliaepäilysten vuoksi. Hän oli kirjoittanut siitä valituskirjeitä aina kuningattarelle asti. Hamiltonilla oli lupa neljään käsiaseeseensa, joilla hän ampui Dunblanen koulussa yli sata kertaa.
Sisäministeriö puntaroi tapahtunutta ja päätteli, että käsiaseiden kieltäminen olisi pelkkä paniikkitoimi, jolla ei voitaisi estää vastaisia verilöylyjä. Kansalaisten paine oli kuitenkin suuri, etenkin kun muistissa oli toinenkin tragedia. Yhdeksän vuotta aiemmin 17 ihmistä oli kuollut, kun lukuisia aseita laillisesti hankkinut nuorehko mies ryhtyi ammuskelemaan kotikaupungissaan Hungerfordissa Englannissa.
Sen jälkeen aselakia oli jossakin määrin kiristetty, mutta Dunblanen jälkeen se ei enää riittänyt. Lapsensa menettäneiden perheiden ystävät aloittivat kampanjan, jossa vaadittiin täyskieltoa yksityishenkilöiden käsiaseille Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Skotlannissa verilöylyn aikaan kukkineiden lumikellojen mukaan nimetty vetoomus keräsi nopeasti satoja tuhansia nimikirjoituksia, ja sen jälkeen kansalaisadresseja tuli lisää.
Leikkiaseestakin voi saada vankeutta
Viimeistä vuottaan istunut konservatiivihallitus laati vuonna 1997 lain, joka kielsi isokaliiperiset käsiaseet. Samana vuonna vaalivoiton saanut työväenpuolue kuitenkin tiukensi aselakia edelleen. Enää 0.22-kaliiperisiakaan aseita ei pidetty suhteellisen vaarattomina harrastusaseina, vaan niistäkin tehtiin laittomia. Sekä Jokelan että Kauhajoen ampujalla oli tällainen ase.
Pari vuotta sitten rajoituksia tuli lisää, kun väkivaltarikosten vähentämiseen tarkoitettua lakia tiukennettiin. Oikean näköisten leikkiaseiden valmistamisesta, maahantuonnista tai myynnistä voi rapsahtaa vuosi vankeutta. Ilma-asetta puolestaan ei nykyään saa omistaa kuin vasta täysi-ikäisenä.
Niin kuin Suomessa nyt, myös Britanniassa ammunnan harrastajat vastustivat lakimuutoksia. Hallitus katsoi kuitenkin, että koska luvan myöntäjän on mahdoton tietää anojan ajatuksia saati ennustaa hänen tulevia mielenliikkeitään, on parempi olla antamatta asetta kenenkään käteen.
Ammunnan harrastajien vastustuksesta huolimatta hallitus päätti, että yhden ajanvietteen hiipuminen on pieni hinta ihmishengistä. Harrastus- ja kilpa-ammunta onkin loppunut Britanniasta käytännössä kokonaan. Innokkaimmat tekevät harjoittelumatkoja Pohjois-Irlantiin tai Kanaalisaarille, joita aselain tiukennukset eivät koske.
Laittomia aseita jopa satoja tuhansia
Miten laki on vaikuttanut? Kukaan ei tietenkään pysty sanomaan, onko Britanniassa jäänyt vuosikymmenen aikana verilöylyjä tekemättä aseen puutteessa. Ampuma-asemarikokset sinällään eivät ole loppuneet, ja maassa uskotaan liikkuvan jopa satoja tuhansia laittomia aseita. Isoissa kaupungeissa, etenkin Lontoossa ja Manchesterissa, ongelma on yhä ilmeinen.
Tuoreimman vuositilaston mukaan Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa kuoli henkirikoksen uhreina 765 ihmistä. Väestömäärään suhteutettuna se on noin puolet Suomen vastaavasta luvusta. Hengiltä ammuttiin 59 ihmistä. Suomessa asetta käytetään 14 prosentissa henkirikoksista.
Britannian ampuma-aserikosten synkimpiä vuosia olivat olleet 1980-luku ja 1990-luvun alku aina vuoden 1993 huippuun. Aseiden käyttö rikoksissa lisääntyi myös koko 2000-luvun aselain tiukennuksesta huolimatta, mutta uusimmat luvut ovat kaunistuneet vuodessa 14 prosenttia. Mukana on myös ilma-aseiden käyttö.
Nyt puhuttavat teräaseet
Sekä Suomessa että Britanniassa teräaseilla viedään enemmän ihmishenkiä kuin ampuma-aseilla. Kuolemaan johtaneet puukotukset ovat viime vuosina yleistyneet Britannian uutisotsikoissa mutta eivät tilastojen mukaan todellisuudessa. Viranomaiset ovat kuitenkin myöntäneet, ettei ongelman todellista laajuutta tiedetä.
Tilastoihin päätyvät vain kuolonuhrit ja vakavasti haavoittuneet. Kyselyjen perusteella arvellaan, että kymmenet tuhannet puukonhaavat - jopa 80 prosenttia - hoidetaan hiiskumatta kotona. Sekä uhrit että tekijät ovat yleensä nuoria miehiä ja tapahtumapaikka useimmiten öinen katu.
Britanniassa ovat yltyneet vaatimukset myös teräaselain kiristämisestä ampuma-aselain tavoin. Nykyinen laki rajoittaa muun muassa veitsien kantamista julkisilla paikoilla. Selvää kuitenkin on, että keinoja on haettava myös muualta, koska veitsien kaltaisille hyötyesineille ei voida säätää kattavaa kieltoa ampuma-aseiden tapaan. Toisaalta niillä on myös vaikea tappaa 11:tä ihmistä kerralla.
Anniina Wallius, YLE Uutiset */
Vastaukset 1
Vanhimmat
kokonaisvaltaisesti eikä tehdä halpaa tarkoitushakuista uutisointia. Jos uutisoinnin nykytapa jatkuu, ei YLE:n uutisia kohta enää arvosteta.
Suomessa on kokoajan kuollut ihmisiä väkivaltaisesti enemmän kuin Britanniassa, ennen ja jälkeen heidän aselakinsa.
Miksi tämä tieto jätettiin pois ? Oli uutisessa tarkoitushakuisuutta ? Mitä ?