Näitä kahta asemiestä yhdistää yksi vähemmän puhuttu tekijä.
Heillä kummallakin oli mielenterydellisiä ongelmia ja he kävivät tästä syystä lääkärillä.
Kummatkin saivat lääkäreiltään mielialalääkkeet.
Kumpaankaan eivät lääkkeet tehonneet.
Ovat voineet jopa pahentaa oireita. Sillä niin voi sopimattomat lääkkeet tehdä. Lääkkeet ovat siis voineet tilannetta pahentaa tai parantaa.
Oliko kontrollia näillä henkilöillä, eli tiedettiinkö kuinka lääkkeet heihin tehosivat?
Kysymys; Miksi lääkärit voivat liian helposti ohittaa potilaan kirjoittamallaan lääkereseptillä? Toki se on kannattavaa taloudellisesti ja nopeaa. Reseptin kirjoittamiseen ei kaua mene, mutta puhuminen vaatisi jo vähintään puoli tuntia ja useamman kerran. Mutta ketä se palvelee?
Miksi mielenlääkkeitä määrätään ilman samanaikaista kuntouttavaa ohjelmaa?
Eihän muitakaan pitkäaikaissairauksia hoideta vain reseptillä? Esim. verenpainepotilas käy säännöllisesti kontrollissa, mutta mielensairas jää kotiin yksin tabujensa kanssa. Voi olla että häntä on ohjastettu terapiaan, mutta saako _liian_ sairas mieleltään sitä aikaiseksi? Tavallaan tässä on kyse jonkinmoisesta sairaan ihmisen heitteillejätöstä. Toisaalta myöskään terapiaan jonotus ei palvele yhtäkään mieleltään sairastunutta.
Tälle on tehtävä jotain.
Heillä kummallakin oli mielenterydellisiä ongelmia ja he kävivät tästä syystä lääkärillä.
Kummatkin saivat lääkäreiltään mielialalääkkeet.
Kumpaankaan eivät lääkkeet tehonneet.
Ovat voineet jopa pahentaa oireita. Sillä niin voi sopimattomat lääkkeet tehdä. Lääkkeet ovat siis voineet tilannetta pahentaa tai parantaa.
Oliko kontrollia näillä henkilöillä, eli tiedettiinkö kuinka lääkkeet heihin tehosivat?
Kysymys; Miksi lääkärit voivat liian helposti ohittaa potilaan kirjoittamallaan lääkereseptillä? Toki se on kannattavaa taloudellisesti ja nopeaa. Reseptin kirjoittamiseen ei kaua mene, mutta puhuminen vaatisi jo vähintään puoli tuntia ja useamman kerran. Mutta ketä se palvelee?
Miksi mielenlääkkeitä määrätään ilman samanaikaista kuntouttavaa ohjelmaa?
Eihän muitakaan pitkäaikaissairauksia hoideta vain reseptillä? Esim. verenpainepotilas käy säännöllisesti kontrollissa, mutta mielensairas jää kotiin yksin tabujensa kanssa. Voi olla että häntä on ohjastettu terapiaan, mutta saako _liian_ sairas mieleltään sitä aikaiseksi? Tavallaan tässä on kyse jonkinmoisesta sairaan ihmisen heitteillejätöstä. Toisaalta myöskään terapiaan jonotus ei palvele yhtäkään mieleltään sairastunutta.
Tälle on tehtävä jotain.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ettei sairaat mene edes hoitoon.
Yksin SDP:läisyys voisi olla jo hoidon aloittamisen syy.
Sdp:tä äänestää heikon itsetunnonomaavat, sekä lusmuilijat.
Kaikki on suurelta osin demaripolitiikan aikaansaannosta.
Tämä vaatisikin nopeaa korjausta, mutta kun niin moni asia on demareiden jäljiltä päin persettä, ja edustajat pitävät tietenkin huolen, että omat edut turvataan ensin. Tämä viimeinen koskee kaikkia kansanedustajia.
Ottamaton lääke ei tehoa, ja jos on väärä lääkitys, niin sitä ei välttämättä itse huomaa, joten lääkitystä tarvitsevat pitäisi olla viikottaisessa kontrollissa. Ainakin kaksi kertaa kuukaudessa pitäisi käydä näyttäytymässä.
Demarit lopettivat mielisairaaloita, jotta heillä riittäisi äänestäjiä, ja se näkyy nyt kaikkialla, kansanedustuslaitosta myöten.
Silloin ei asiantuntijoita uskottu, kun sanottiin hoidon tarpeen tulevaisuudessa vain lisääntyvän.