Yhteinen tekijä aina Myyrmäen pommista, Jokelan massamurhaan ja nyt Kauhajoen tragediaan on ollut koulukiusaaminen; maalaisliittolaisten ökytalojen nuorukaisten helmasynti. Tämä ilmiö ei ole vain nykypäivän ongelma, vaan se on vaivannut maaseudun lapsia aina kansamme itsenäisyydestä alkaen.
Mutta ennen maaseudulla oli vahva työväenliike, joka antoi jäsenilleen yhteisöllisyyttä, läsnäoloa ja kulttuuriharrastuksia, joiden avulla maaseudun nuoret pystyivät kasvamaan kunnon kansalaiseksi rakentamaan nykyistä hyvinvointia.
Tästä hyvä esimerkin antaa aito kertomus 1930-luvun koulukiusaamisesta. Kiusattuina olivat silloiset sonnimiesten äpärät, piikatyttöjen pojat ja tytöt. Kiusaajina olivat itseään vähän muita parempina pitäneet, omaisuuden perään ahnehtineet eli kepuloiset.
Tämä tarina on täyttä totta niiltä ajoilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000037760647#22000000037760647
Mutta ennen maaseudulla oli vahva työväenliike, joka antoi jäsenilleen yhteisöllisyyttä, läsnäoloa ja kulttuuriharrastuksia, joiden avulla maaseudun nuoret pystyivät kasvamaan kunnon kansalaiseksi rakentamaan nykyistä hyvinvointia.
Tästä hyvä esimerkin antaa aito kertomus 1930-luvun koulukiusaamisesta. Kiusattuina olivat silloiset sonnimiesten äpärät, piikatyttöjen pojat ja tytöt. Kiusaajina olivat itseään vähän muita parempina pitäneet, omaisuuden perään ahnehtineet eli kepuloiset.
Tämä tarina on täyttä totta niiltä ajoilta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000037760647#22000000037760647
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kiusaamisesta on riittävästi näyttöä ja kovimpana se ilmenee juuri syvällä Kepupandia sydänmessä:
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?threadID=10928
Kiusaamissuhteen osapuoliin kiusaajiin ja kiusattuihin voi so veltaa tyypillisimpiä poliittisen kulttuurin käyttäytymistuntomerkkejä:
Tutkittaessa, millaiset lapset todennäköisimmin päätyvät koulukiusaamisen uhreiksi tai kiusaajiksi, ei ole löydetty sellaisia yksilön ominaisuuksia, jotka yksiselitteisesti selittäisivät roolin muotoutumista. On havaittu, että esimerkiksi ulkoiset ominaisuudet, kuten punaiset hiukset, pienikokoisuus tai ylipaino, eivät ainakaan yksinään selitä kiusatuksi joutumista, ei myöskään koulumenestys. Tyypillisin uhri näyttää olevan hiljainen, varovainen, herkkä ja syrjäänvetäytyvä; hänellä on heikko itsetunto, hän on ahdistuneempi kuin oppilaat yleensä ja kiusatuksi tullessaan hän puolustautumisen sijasta vetäytyy. Huomattavasti pienempi osa uhreista on helposti ärsyyntyviä, räjähdysherkkiä yksilöitä, jotka saattavat myös itse kiusata muita. (Esim. Olweus 1992.) Kiusatuksi saattaa myös päätyä ihan tavallinen oppilas, jolla ei näytä olevan mitään erityistä toisista poikkeavaa piirrettä. Hänet vain jostain syystä valitaan uhriksi.
Kiusaajalle tyypillisin käyttäytymisessä näkyvä piirre näyttää puolestaan olevan aggressiivisuus ja impulsiivinen käytös sekä voimakas tarve dominoida muita (Olweus 1992). Kaikki kiusaajat eivät kuitenkaan käyttäydy näkyvän aggressiivisesti. Kiusaaja saattaa valikoida hyökkäystensä kohteen ja olla muita kohtaan hyvinkin ystävällinen, tai hän saattaa käyttää kiusaamisen keinona uhrin vuorovaikutussuhteiden manipuloimista, mikä ei välttämättä näy ulospäin minkäänlaisena hyökkäävänä käyttäytymisenä. Tällöin edes uhri ei aina tiedä, kuka hänen vaikutusvaltaisin kiusaajansa on.
Lisää:
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1529,51754,51756
Kepulaisten kiusaamat lapset kertoivat tilanteestaan useimmiten kaverille. Kiusatuista 65 prosenttia kertoi kiusaamisesta kaverilleen, 55 prosenttia vanhemmilleen ja 45 prosenttia opettajille. Muille koulun aikuisille kerrottiin huomattavasti harvemmin.
Kiusaamisesta kertominen ei kuitenkaan välttämättä parantanut kiusatun tilannetta. Noin 46 prosenttia niistä, jotka olivat kertoneet kiusaamisesta, tunsivat, että tilanne pysyi ennallaan. Kiusaamisesta kertoneista 22 prosenttia sanoi tilanteen jopa vaikeutuneen. Vain 32 prosenttia kertoi kiusaamisesta kertomisen helpottaneen tilannetta.
Tästä havaitsemme kepulaisuuden piirteen ikävimmällään, kun se kohdistuu viattomiin herkkiin lapsiin:
http://www.mll.fi/ajankohtaista/tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=139832
Kiusaaminen eli negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen jakautuu kolmeen päälohkoon:
osa yksi:
käydään statuskamppailua kohottaen itseä ja alistaen toisia
osa kaksi:
voi ilmetä häirintää, joka pahemmassa muodossa muuttuu aktiiviseksi kiusaamiseksi; pahimmillaan häirintä ja kiusaaminen muuttuvat vainomaanisuudeksi
osa kolme:
on täysin mahdollista, että negatiivinen sosiaalinen vaikuttaminen muuttuu fyysiseksi väkivallaksi, ja jopa pyrkimykseksi tappaa toinen tai tämän rinnakkaisversioksi – pyrkimykseksi ajaa toinen itsemurhaan
Kiusaaminen tuottaa kiusaajalle sisäisiä, emotionaalisia palkkioita. Hän kokee nautinnon ja tyydytyksen tunteita. Niiden kesto on lyhyt, joten pitääkseen yllä haluamaansa tunnetilaa hänen täytyy toistaa toimintaansa. Kiusaaja ja kiusattu kokevat kiusaamisen eri tavoin. Kiusaajalle kiusaaminen esittäytyy hetkellisenä, samalla, kun kiusattu kokee sen jatkuvana.
Näistä tuntomerkeistä näemme, miksi juuri kepulaisten lapset ovat altteimpia tällaiselle negatiiviselle sosiaaliselle vaikuttamiselle. Kepuloisuus on puhdas materiapuolue; sen arvomaailmassa on iän kaiken ihmisten arvo mitattu manttaaleina, peltohehtaareina ja muilla maallisilla materia-arvoilla:
http://personal.inet.fi/koti/vexom/kius.htm
Kiusaamisen pahimpia puolia on se, että sitä on vaikea havaita. Kauhajoen tapauksessa opettajat olivat täysin ulalla:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rehtori Saari oli parhaita oppilaitamme mutta ei kiusattu/1135239702057
Koulukiusaaminen on rangaistava teko. Siihen ei puheet yleensä auta. Vanhemmat joiden lapset ovat niitä kiusaajia eivät todellisuudessa usko, että omat lapset kykenevät niinkin julmiin tekoihin/sanoihin, mitä heille kerrotaan.
Pitäsi ottaa tiukalla otteella kiusaajat kuriin. Rangaistus tyylisesti; erotetaan koulusta väliaikaisesti jne.
Serkku poikaa kiusattiin koulussa, hänen vanhempansa yrittivät kaikkensa auttaakseen lastaan. Puhuivat koulussa, kiusaajan vanhemmille ja mitä, mutta mikään ei lopettanut kiusaamista. Sitten he opittavat lapsensa lyömään "turpaan" kiusaajaa ja niinhän se lapsi sitten teki ja löi kiusaajaa "turpaan". Siitäkö kiusaajan vanhemmat sitten "älähtivät" vihdoinkin ja kiusaaminen kas kummaa loppui siihen.
Tähänkin tarvittiin ikävä kyllä tällainen "teko", että asia meni perille. Voiko siis välttyä kepulaisvaurioilta vain opettelemalla väkivallantekoja?
Vieläkään en mitenkään muista ala-asteaikaani maaseudulla lämmöllä. Vihaan siellä entistä luokkatoveriani eräästä maatalosta ikuisesti.
Olin hyvä koulussa ja tämä kiusaaja ei ollut, hän mm. sotki minun kuvaamataidon työni. Kun kerroin asiasta opettajalleni, hän vain nauroi, kepulainen kun oli.
Mutta sen koen vieläkin opettajan saamattomuudeksi ja minun loukkaukseksi. Opettaja ei halunnut puhua asiasta tämän tytön kotiväelle, koska heillä on kotonaan varmasti "ongelmia aivan tarpeeksi". Mutta sen verran sanon etten vielä kolmikymppisenäkään voi antaa anteeksi.
Yläaste suuremmassa taajamassa oli minulle lottovoitto, kun luokka vaihtui... Mutta tuo ala-aste on jäänyt mieleeni pitkänä kärsimysaikana.
suosivat muodollista kristillisyyttä aivan samoin kuin esimerkiksi orjuuden puolustajat, Ku Klux Klanin jäsenet Yhdysvalloissa turvautuivat voimakkaasti murharituaaleissaan kristillisiin symboleihin.
Jeesusta voi pitää suurimpana kiusattuna Raamatun kertomuksissa.
Mutta jeesus itse varoitti erityisesti Raamatun mukaan kiusaamasta Jumalaa(?). Sen sijaan ihmisen kiusaamisesta ei jeesus juurikaan varoittanut, vaikka hän puheissaan korotti ihmisen jumalan kuvaksi?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ku_Klux_Klan
Etnisesti suurimpana kiusattuna ryhmän voidaan pitää Venäjän suomalaisia eli inkeriläisiä. Heistä tehtiin kansan vihollisia ja heidän elämänsä tehtiin todelliseksi helvetiksi.
Lyyli Ronkosen runo kuvaa ehkä koskettavimmin heidän kiusattua kärsimystietään meidän suomalaisten sulkiessa silmämme oman heimomme jäsenten tuskalta:
http://koti.mbnet.fi/atlas/filmi/vihollinen.htm
Bolshevikkien inkeriläisille aiheuttamaa tuskaa voisi luonnehtia totaaliseksi kiusaamiseksi
Etnisistä suomalaisista eniten kiusatuksi joutuneet ovat inkeriläiset, vuoden 1920 Tarton rauhassa Venäjän puolelle rajaa jääneet suomalaiset. Heidän tuskastaan kertoo koskettavasti Lyyli Ronkonen, monen mutkan kautta professoriksi edennyt kiusattu.
Inkeriläisistä tehtiin kansan vihollisia, joiden kiusaaminen koettiin kansalaisvelvollisuudeksi teidän suomalaisten sulkiessa silmämme meidän, oman heimonne jäsenten tuskien taipaleelta.
Lyyli Ronkosen runo kumpuaa niistä kyynelistä, joita me jouduimme vuodattamaan elämämme muodostuessa yhdeksi helvetiksi. Kuitenkaan kukaan meistä ei tarttunut aseeseen kostaaksemme tuskien taipaleemme:
http://koti.mbnet.fi/atlas/filmi/vihollinen.htm
Viluväreet puistattavat minua aina lukiessani tuota Lyylin lyyristä tunnustusta yhtiseltä taipaleeltamme, jossa toivoa ei ollut minuuttiakaan.
Juutalaisten vainoaminen ei ole meidän päivämme asia, vaikka ne saavuttivat kliimaksinsa omalla vuosisadalla Puolassa.
Vainoamisesta ja kiusaamisesta huolimatta eivät juutalaiset ole osoittautuneet mitenkään väkivaltaiseksi ollessaan muiden yhteisöjen jäseniä.
Sen sijaan omasta maastaan he ovat tehneet omille seemiläissukulaisilleen eli arabeille helvetin. Sionistinen liike, joka alun perin oli puhdas sosialidemokraattinen työväenliike kibbutseineen, antoi juutalaisille toivoa. Mutta koettuaan omassa maassaan muista vapaana elämän realiteetit ehkä pahuus pääsi sieltäkin yllättämään.
Kansojen suhteissa juutalaisuuteen näemme ehkä sen pahuuden mittasuhteet, joka riivaa suomalaistakin yhteiskuntaa, kun sen suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi äänestetään ahneiden agraaripuoluetta-
http://www.mustekala.info/node/509
niin poliisikin on ponneton.
Sentään ovat laittaneet tällaiset neuvontasivun www.poliisi.fi/nuoret/ sivulle. Mutta mitä se auttaa, jos opettaja vain nauraa, kun lapsi tulee ilmoittamaan hänelle riivaajistaan?
http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/nuoret/home.nsf/pages/FB02A283706FC5E0C225707300434C7F
Jos koulukiusaaminen on tyypillistä kepuloisten erityisesti maaseutuoloissa ja henkisistä tyhjissä lähiössä käyttäytymistä, niin mistä se johtuu?
Eihän tällaista ole ollut Helsingin maineiltaan kyseenalaisissa lähiöissä, kuten Kalliossa, Södikässä tai Rööperissä?
Mikä laskee liikkeelle riivaajat ihmisten mielissä tyypillisesti kepulaisten tai oikeammin maalaisliittolaisten tyyppialueilla? Joku mätä siinä pitää olla.
Esimerkkinä kaupunkikulttuurista löysin oheisen tarinan Rööperistä ja siinä ei minusta ole jälkeäkään kiusaamisesta, vaikka olosuhteet ovat olleet mitä arveluttavimpia. Päin vastoin, tämän esimerkin mukaan on Helsingin kaduilla kukkinut henkinen vahvuus:
http://www.youtube.com/watch?v=7ZCMdQps1gM
Toden totta, tuossa Huvin linkittämässä Rööperi-tilityksessä kiinnittää huomio kahteen asiaan. Pahaa edustaa ”maalta tullut talkkari” ja vaikka leipä oli kapeaa, niin ihmisten mielissä säilyi ”usko päivään parempaan”.
Se kertoo kaupunkikulttuurin vahvuudesta, jotka mitkään SF-elokuvien teennäinen aatelismaailma ei voi tuhota.
Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Kiusaaminen on tarkoituksellisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta.
Koulukiusaamista tapahtuu niin oppilaiden kuin opettajienkin keskuudessa. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”.
Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on
* tahallista
* toistuvaa
* kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen.
Kiusaajien luultiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien pätemisen tarpeesta.[3] Kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuksi. Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä. Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin.
Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomio koko ryhmään, niin että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä (ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä jne.) ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.
..tapahtuu työpaikoilla ja siellä se on todella törkeää jos ammattiyhdistys ei saa tahtoaan läpi ja joku työmies uskaltaa olla erimieltä luottamusmiehen kanssa ja puolustaa omia etujaan.
Näin puhuu nimimerkki "kokemusta on"
haluaisi hyötyä siitä, että toimii vastoin muita työläisiä työnantajan alistustektiikan puolesta.
Tämä on kuule ikiaikainen tarina. Näitä raukkoja, pikku Pihkalan (lakonmurtaja)kaartilaisia on ollut iät ja ajat, mutta siitä huolimatta ammatillinen liike on pystynyt turvaamaan siedettävät olot Suomen työpaikoille.
..ammattiyhdistysliike ajaa työnantajan etua jos yksinäinen työmies ajaa omaa ja ryhmänsä etuaan tämä on faktaa.
satuilee;-))
..ja liittyä puolueettomaan liittoon ja jäsenmaksu halpeni murto-osaan mutta edut pysyivät samana mutta politikointi loppui siinä sulle punasilmä paviaanille.
Sijoitan ne rahat mitkä säästyy lomailuun ja teen joka vuosi loistavan reissun aurinkorannalle.
yksinäisille omaa etua työnantajan suosiossa kärkkyjille. Heitä yhdistää näihin koulusurmaajiin juuri tuo omien mahdollisuuksien yliarviointi ja muiden tovereiden vähättely ja siitä alkava taival "Kauniin mielen" maailmaan.
Vaikka usein nämä suosion kärkkyjät ovat ay-liikkeen sijasta MTK:n jäseniä, niin silt heittosi oli aika ilkeä näille poloisille.
http://www.leffatykki.com/elokuva/kaunis-mieli
Tulihan se sieltä totuus. Sinussa asuukin pieni kepupiru, joka syö toisten eväät. Kaikki kyllä ilmaiseksi kelpaa, mutta mistään et ole valmis maksamaan, etkä mistään ota vastuuta. Tyypillistä kepulaisuutta tämä itsekäs ahneus, joka tekstistäsi kuvastuu. Mitä muita rikoksia suunnittelet toisten kustannuksella?
ei tiedä tämän päivän kiusaamisesta hevon herttaista kakkaa! Siinä kaikki.