Vaneri runkomateriaalina

Oli minullakin vanerivene aikanaan, josta joku totesi, että onhan nätti noin uutena, mutta mitenkähän parin vuoden kuluttua. Pieni hämmästys, kun vastasi, että sillä on jo ikää yli 10 v. Toisaalta kun näin sen pari vuotta omistajan vaihdoksen jälkeen, oli näky hieman surullinen. Eikä kyse edes ollut siitä, että se olisi vain jätetty hoitamatta, vaan esim. telakoitu vähän nokalleen ja niin, että vettä pääsi hieman sisään. Hoito ei ole mahdottoman vaativaa, jos vain perusrakenne ja materiaalit ovat oikeat. Siis ei se tavallinen vesivaneri ja Miranol pinnassa. Jos nuo asiat on kunnossa, ei turvallisuudessa tai kestävyydessäkään ongelmia tule. Eli jos se on muutamaa vuotta vanhempi ja siistissä kunnossa sisältä ja päältä, saat sen myös sellaisena pysymään. Omani vaihtui melkein vaneriseen, eli ristiinlaminoituun. Ja siitä taas en vapaaehtoisesti luovu.

Minulla on ristiinlaminoitu Päijännefolkkari, joka on tehty 1976. Rungossa on sisäpuoli kuusiviilusta ja pinta tammea.
Kyljessä on pieniä törmäysjälkiä, mutta ne on helppo korjata. Kansi ja kyljet pitää tänätalvena hioa ja lakata uudelleen, mutta muuten vene on täysin kunnossa.
Ristiinlaminointi antaa rungolle keveyttä ja joustoa törmäyksissä, eikä viiluissa ole paksua reunaa, joka imisi vettä, kuten vaneriveneessä on.
Hyvin tehty ristiinlaminointi pysyy kunnossa eikä vuoda, kuten vanhat puuveneet.