HSV2

oo joutunut vielä tilanteeseen, että herpeksestä olis pitänyt puhua. siis tartunnan jälkeen, en ole treffeillä käynyt enkä seksiä harrastanut. Tartunnasta nyt n.vuosi. Aion kyllä herpeksestä kertoa tietenkin, jos ja kun asia ajankohtaiseksi toisen osapuolen kanssa tulee. En tiedä, miten toinen siihen suhtautuu.Sen näkee sitten. Ajattelin kuitenkin mahd.varhaisessa vaiheessa asiasta kertoa, niin ei sitten kumpikaan haaskaa aikaa, jos herpes on toiselle este.

mulla ei oo kans seurustelujuttuja ollu sinä aikana, kun oon herpeksestä tiennyt, mut sit sellasia juttuja, ettei mitään vakavaa, vaan pari kertaa tapailtu ja seksin harrastamiseks mennyt. Mula ollut huonona tapana vaan se, et oon saanu suuni auki vasta sitten kun puuhaillaan jo jotaki sängyssä ja sit vaan oon ollut et "ennenkö mennään pitemmälle nii mulla on sit herpes" eka tyyppi oli vaan että jaa, jatkettiin hommia. toka tyyppi meni vähän hiljaiseks, ja lopetettiin touhut ja jotain rupateltiin siitä ja muusta. Samana päivänä hän myöhemmin vielä sit soitteli ja sitä seuraavana päivänä harrastettiin seksiä. Sen piti siis vaan sulatella hetki ja aatteli sitten varmaan et ei se nyt niin vakavaa oo, kun kortsu kumminkin antaa melko varman suojan. Sitten kolmas...hmm, en muista kunnolla, mitä se sano tai mitään, mut eipä ollut kovinkaan moksiskaan ja seksiä samana päivänä.

Jotkut kaverit joskus väläyttäneet, että "mitenkäs voit hankkia lapsia sit jos sun pitää käyttää kortsua aina" niin oon ollut vähän sitä mieltä, et jos joskus kersoja hankkii, niin sit ollaan kyllä sen verran vakavassa suhteessa et ei jotkut herpekset niin paljoo paina...

Oon joutunu kertomaan taudista muutamalle miekkoselle, yks oli vaan et ei siinä mitään ja toinen mietti päivän ja normaalisti jatkettiin sen jälkeen.. nää nyt jäi aika lyhyiks jutuiks muutenki...

Tällä hetkellä oon vakavammassa "suhteessa" ja kerroin heti alussa tälle miehelle et herpes on.
Suhtautu siihen niin et hengitys pysähty ja hyvä ettei pyörtyny siihen paikkaan. Käyttäyty ku ois kuolemasta kyse... annoin sille aikaa sulatella asiaa, ja se sen hyväksy jonka jälkee oltii yhen kerran sängyssä. meni täysin häsläämiseks koska se pelkäs niin paljon tartuntaa.. sen jälkeen ei oo seksiä harrastettu, koht 2kk menny. sen pitää taas miettiä kuulemma. ja edelleenki ku edes puhun seksistä ni se on ihan paniikissa. silti se mun kanssa haluu olla ja vaatii aikaa sulatella.
Ongelmana onki se nyt et kuin kauan tota "sulattelua" kestää.. mä oon ainaki jo henkisesti ihan loppu siihen et aina tulee torjutuks. painostaa ei sais mut mä en ainakaan tällasta kestä.. toisaalta välitän siitä hirveesti mut ei vaan enää jaksas odottaa ku ei tää mihinkää tunnu edistyvän.. :( pitäs varmaa viheltää peli poikki vaik vaikeelta tuntuu :(

Tulipahan vuodatus...

mut siis yleisesti ottaen miehet suhtautunu ihmeen kepeesti tohon herpekseen. mun harmiks nyt vaan tää ihanin tyyppi ajatteleeki noin.