Haluaako vasemmistoliitto kansanäänestyksen?
Kuka tai mikä estää kansanäänestyksen?
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemellä oli lauantaina 11.12.2003 Keski-Suomen KD:n piirikokouksessa kädessään EU:n tuleva perustuslaki ja Suomen nykyinen voimassaoleva perustuslaki.
Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.
Nyt laissa on Toimin mukaan mahdollisuus erota EU:sta.
Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.
Kankaanniemi sanoi, etteivät Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu - ainakaan etukäteen, että tiedettäisiin, mihin olemme menossa ja mitä päätösten jälkeen todella tapahtuu.
Toimi puhui kokemuksen vakaallla rintaäänellä, koska oli 1990-luvun alussa mukana hallituksen sisäpiireissä, joissa nämäkin asiat olivat esillä.
Olisikin hienoa, jos saisimme Toimin puheen piirikokouksesta hänen itsensä kirjoittamana tänne luettavaksi.
Tätäkö vähän yli puolet suomalaisista halusi, kun EU:iin liityttiin 1995?
EN USKO!
KANSANÄÄNESTYS EU:N PERUSTUSLAKISOPIMUKSESTA
Euroopan unioni laajenee 1.5.2004. Samanaikaisesti unionille laaditaan perustuslakia. Ehdotuksen mukaan perustuslaki laajentaa unionin toimivaltaa sekä oikeus- ja sisäasioitten että yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Päätöksenteossa siirrytään määräenemmistömenettelyyn. Toimielinjärjestelmä muuttaa unionin sisäisiä valtasuhteita ja siirtää päätösvaltaa jäsenmailta unionille. Unionin tuomioistuimen ylikansallinen tuomiovalta laajenee.
Keski-Suomen KD:n piirikokous katsoo, että Suomessa on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustuslaista ennen kuin eduskunta päättää asiasta.
Pidetään kiinni omasta perustuslaista niin kauan kuin se on mahdollista ja päätetään itse luovutaanko siitä eikä mikään sisäpiiri!
Tässäpä juttu SataSeudusta ennen markasta luopumista:
Kansanäänestys kruunuista ja markoista!
Tanska ei luovu kruunustaan kuten Suomi 15 kuukauden kuluttua hautaa Markan.
Enemmistö tanskalaisista äänesti kansanäänestyksessä rahaliitto Emuun liittymistä vastaan.
Meitä suomalaisia ei tunnu juuri huolestuttavan se, että EU on kaikista maamme valtaeliitin puheista huolimatta luisumassa kohti liittovaltiota, mitä asiaa ovat vähätelleet juhlapuheissa poliitikkomme, talouselämän edustajat ja ay-johtajat.
Tanskassa tavallinen kansa ei halua luovuttaa lisää päätäntävaltaa Brysseliin.
Mutta eivät kansalaiset meillä Suomessakaan ole tyhmiä.
Kaikki ei ole kunnossa, kun Euro on menettänyt neljänneksen arvostaan suhteessa dollariin puolitoistavuotisen olemassaolonsa aikana.
Kansalaiskeskustelumme taloudellemme tärkeistä asioista ei ole ollut riittävää.
Uskallan epäillä, että pääministeri Paavo Lipponen kommentoidessaan Tanskan kansanäänestystä kertoi puolitotuuden sanoessaan, että " meillä emu-jäsenyys on käsitelty hyvin perusteellisesti kansalaiskeskustelussa (aamutelevisio 29.9.00)".
Kun Suomessa toteutettiin vuonna 1994 EU- kansanäänestys, vakuuttivat päätöksentekijät kansalle, että Euroopan rahaliittoon liittymisestä päätetään myöhemmin.
Kuitenkin valtaeliittimme sitoutui Euroopan Unioniin liityttäessä luopumaan Suomen Markasta, vaikka asiasta ei oltu päätetty perustuslain säätämisjärjestyksessä eikä rehellisesti kerrottu kansalle.
Myöhemmin sitten asiaa on selitetty, että asiasta päätettiin jo EU:hun liityttäessä, joten asiasta ei tarvinnut uudestaan päättää, kun Suomi hyväksyi EU- liittymissopimuksessa asian.
Jos kansalaiset olisivat Suomen Eu-äänestyksen yhteydessä tienneet, että Suomi luopuu Markastaan, niin kansa olisi äänestänyt meilläkin kumoon liittymisen Euroopan Unioniin tai edellyttäneet samanlaisia erityisehtoja, joita Eu myönsi Tanskalle.
Ruotsi ja Tanska eivät ole menestyneet yhtään Suomea huonommin, vaikka ne säilyttävät tässä vaiheessa omat valuuttansa.
Kaikkein ihmeellisimmältä tuntuu, että osa maamme hallituksen ministeriryhmien pöytäkirjoista ennen liittymispäätöstä on julistettu salaisiksi.
Liittyykö näihin hallituksen ministeriryhmän sen aikaisiin pöytäkirjoihin jotain sellaista tietoa, joka kertoisi kansalaisille, miten markasta luopumisesta päätettiin.
Korkein Hallinto-oikeuskaan ei ole kansalaisten tiedustelujen perusteella tehnyt minkäänlaista päätöstä, pitäisikö kyseiset asiakirjat julkistaa tai salata.
Miksi Korkein oikeuselin on jättänyt asian käsittelemättä.
Ovatko Eu-ministeriryhmän pöytäkirjat liian tulenarkoja julkaistavaksi. Presidentinvaalikierroksen tilaisuudessa Huittisissa viime
keväänä silloinen pääministeri Esko Aho totesi, että markasta luopumiseen liittyi perustuslaillista "kikkailua".
Pääministeri Lipposella on valta julkistaa nämä hallituksen ministeriryhmän kokouspöytäkirjat, jotta selviäisi millaisesta kikkailusta oli kysymys.
Tuskin kovin syvällisestä kansalaiskeskustelusta.
Ehkä kaikkien päätöksentekijöiden jauhot eivät ole puhtaat markan
hautauksessa.
Edelleen kaivataan todellista kansalaiskeskustelua rahaliiton toteutumisesta ennen kuin EU ottaa uusia jäsenmaita.
Viedäänkö meidät liittovaltioon Euroopan Unionissa samalla
tavalla kuin rahaliittoon eli kansa saa puhua mitä lystää, kyllä päätöksentekijät tietävät mikä on kansalle parasta.
Käyttäkää kansalaiset nyt kuitenkin markkoja niin kauan kuin voitte, sillä pian markka on historiaa.
Aikaa on vielä 435 päivää.
Kuka tai mikä estää kansanäänestyksen?
Kansanedustaja Toimi Kankaanniemellä oli lauantaina 11.12.2003 Keski-Suomen KD:n piirikokouksessa kädessään EU:n tuleva perustuslaki ja Suomen nykyinen voimassaoleva perustuslaki.
Hän sanoi, että EU:n perustuslaki tulee kaikessa kumoamaan Suomen perustuslain, jos se on ristiriidassa EU:n perustuslain kanssa.
Nyt laissa on Toimin mukaan mahdollisuus erota EU:sta.
Meille jää koiraveron määrääminen-tyyppisiä kansallisia tehtäviä, tuokin vero on kuntien päätettävissä.
Kankaanniemi sanoi, etteivät Vanhanen ja Lipponen anna asian mennä kansanäänestykseen, eivätkä he tule kertomaan kansalle, mistä nyt on kysymys, niinkuin ei ole kansalle aikaisemminkaan näistä EU-kuvioista puhuttu - ainakaan etukäteen, että tiedettäisiin, mihin olemme menossa ja mitä päätösten jälkeen todella tapahtuu.
Toimi puhui kokemuksen vakaallla rintaäänellä, koska oli 1990-luvun alussa mukana hallituksen sisäpiireissä, joissa nämäkin asiat olivat esillä.
Olisikin hienoa, jos saisimme Toimin puheen piirikokouksesta hänen itsensä kirjoittamana tänne luettavaksi.
Tätäkö vähän yli puolet suomalaisista halusi, kun EU:iin liityttiin 1995?
EN USKO!
KANSANÄÄNESTYS EU:N PERUSTUSLAKISOPIMUKSESTA
Euroopan unioni laajenee 1.5.2004. Samanaikaisesti unionille laaditaan perustuslakia. Ehdotuksen mukaan perustuslaki laajentaa unionin toimivaltaa sekä oikeus- ja sisäasioitten että yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Päätöksenteossa siirrytään määräenemmistömenettelyyn. Toimielinjärjestelmä muuttaa unionin sisäisiä valtasuhteita ja siirtää päätösvaltaa jäsenmailta unionille. Unionin tuomioistuimen ylikansallinen tuomiovalta laajenee.
Keski-Suomen KD:n piirikokous katsoo, että Suomessa on järjestettävä neuvoa-antava kansanäänestys EU:n perustuslaista ennen kuin eduskunta päättää asiasta.
Pidetään kiinni omasta perustuslaista niin kauan kuin se on mahdollista ja päätetään itse luovutaanko siitä eikä mikään sisäpiiri!
Tässäpä juttu SataSeudusta ennen markasta luopumista:
Kansanäänestys kruunuista ja markoista!
Tanska ei luovu kruunustaan kuten Suomi 15 kuukauden kuluttua hautaa Markan.
Enemmistö tanskalaisista äänesti kansanäänestyksessä rahaliitto Emuun liittymistä vastaan.
Meitä suomalaisia ei tunnu juuri huolestuttavan se, että EU on kaikista maamme valtaeliitin puheista huolimatta luisumassa kohti liittovaltiota, mitä asiaa ovat vähätelleet juhlapuheissa poliitikkomme, talouselämän edustajat ja ay-johtajat.
Tanskassa tavallinen kansa ei halua luovuttaa lisää päätäntävaltaa Brysseliin.
Mutta eivät kansalaiset meillä Suomessakaan ole tyhmiä.
Kaikki ei ole kunnossa, kun Euro on menettänyt neljänneksen arvostaan suhteessa dollariin puolitoistavuotisen olemassaolonsa aikana.
Kansalaiskeskustelumme taloudellemme tärkeistä asioista ei ole ollut riittävää.
Uskallan epäillä, että pääministeri Paavo Lipponen kommentoidessaan Tanskan kansanäänestystä kertoi puolitotuuden sanoessaan, että " meillä emu-jäsenyys on käsitelty hyvin perusteellisesti kansalaiskeskustelussa (aamutelevisio 29.9.00)".
Kun Suomessa toteutettiin vuonna 1994 EU- kansanäänestys, vakuuttivat päätöksentekijät kansalle, että Euroopan rahaliittoon liittymisestä päätetään myöhemmin.
Kuitenkin valtaeliittimme sitoutui Euroopan Unioniin liityttäessä luopumaan Suomen Markasta, vaikka asiasta ei oltu päätetty perustuslain säätämisjärjestyksessä eikä rehellisesti kerrottu kansalle.
Myöhemmin sitten asiaa on selitetty, että asiasta päätettiin jo EU:hun liityttäessä, joten asiasta ei tarvinnut uudestaan päättää, kun Suomi hyväksyi EU- liittymissopimuksessa asian.
Jos kansalaiset olisivat Suomen Eu-äänestyksen yhteydessä tienneet, että Suomi luopuu Markastaan, niin kansa olisi äänestänyt meilläkin kumoon liittymisen Euroopan Unioniin tai edellyttäneet samanlaisia erityisehtoja, joita Eu myönsi Tanskalle.
Ruotsi ja Tanska eivät ole menestyneet yhtään Suomea huonommin, vaikka ne säilyttävät tässä vaiheessa omat valuuttansa.
Kaikkein ihmeellisimmältä tuntuu, että osa maamme hallituksen ministeriryhmien pöytäkirjoista ennen liittymispäätöstä on julistettu salaisiksi.
Liittyykö näihin hallituksen ministeriryhmän sen aikaisiin pöytäkirjoihin jotain sellaista tietoa, joka kertoisi kansalaisille, miten markasta luopumisesta päätettiin.
Korkein Hallinto-oikeuskaan ei ole kansalaisten tiedustelujen perusteella tehnyt minkäänlaista päätöstä, pitäisikö kyseiset asiakirjat julkistaa tai salata.
Miksi Korkein oikeuselin on jättänyt asian käsittelemättä.
Ovatko Eu-ministeriryhmän pöytäkirjat liian tulenarkoja julkaistavaksi. Presidentinvaalikierroksen tilaisuudessa Huittisissa viime
keväänä silloinen pääministeri Esko Aho totesi, että markasta luopumiseen liittyi perustuslaillista "kikkailua".
Pääministeri Lipposella on valta julkistaa nämä hallituksen ministeriryhmän kokouspöytäkirjat, jotta selviäisi millaisesta kikkailusta oli kysymys.
Tuskin kovin syvällisestä kansalaiskeskustelusta.
Ehkä kaikkien päätöksentekijöiden jauhot eivät ole puhtaat markan
hautauksessa.
Edelleen kaivataan todellista kansalaiskeskustelua rahaliiton toteutumisesta ennen kuin EU ottaa uusia jäsenmaita.
Viedäänkö meidät liittovaltioon Euroopan Unionissa samalla
tavalla kuin rahaliittoon eli kansa saa puhua mitä lystää, kyllä päätöksentekijät tietävät mikä on kansalle parasta.
Käyttäkää kansalaiset nyt kuitenkin markkoja niin kauan kuin voitte, sillä pian markka on historiaa.
Aikaa on vielä 435 päivää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oli, eduskuntapuolueista ainakin Vasurit halusivat aiheesta kansanäänestystä, isot puolueet eivät, ei edes keskusta joka sai kylmää kyytiä 141 tuen tiimoilta. Hauskaa muisteltavaa, EMU:uun liittymistä edeltävältä ajalta;)
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/16.toukokuu/TAL.HTM
Kun ollaan vain maakunta, niin osataanko olla tarpeeksi nöyriä?!
Pääkirjoitus I Keskiuomalainen 14.10.2003
Kun EU nöyryyttää, se menettää uskottavuuttaan
Euroopan unioni EU on nöyryyttämässä suomalaisia poliitikkoja ja diplomaatteja, kun se suhtautuu nihkeästi kansallisen tuen maksamisen jatkamiseen eteläsuomalaisille viljelijöille. Unioni suosittaa panostamisia investointeihin, joihin rahaa löytyy. Se ei tunne Suomen maatalouden pohjoisia olosuhteita, jotka eivät muutu keski- tai eteläeurooppalaisiksi seiniin ja kalustoihin panostamisen ansiosta.
Maatalouskomissaari Franz Fischler vieraili viikonvaihteessa maassamme. Seinäjoella hän kuuli maataloustuottajien näkemyksiä ja kuvaili unionin linjaa. Vaikka jonkinasteista lähentymistä tapahtui, ratkaisujen laadusta ei vielä esiinny varmuutta.
Omavaraisuus maataloustuotannossa on kansallinen henkivakuutus. Yksikään itsenäisyyttään vartioiva valtio ei voi heittäytyä ulkomaisen elintarviketuotannon varaan. Suomi hyvin muistaa jatkosodan 1940-luvulla, jolloin Saksan Adolf Hitler kykeni kiristämään maatamme. Valtioiden väliset jännitteet eivät maailmasta katoa edes EU:n ansiosta. Vaikka Eurooppa on paljolti rauhoittunut, kielteiset käänteet ovat aina mahdollisia. Ne ilmaantuvat yllätyksinä.
Maatalous on lisäksi suuri kulttuurimaisemakysymys. Juuri tämän ammatin ansiosta maaseutumme on niin hyvin hoidettu kuin se kaupunkilaisen silmiin miellyttävänä siintelee. Maatalouden alasajo romuttaisi elintarvikehuollon perusteet ja murskaisi maaseutumaiseman kauneuden.
Suomen hallituksen on oltava ehdottoman tiukka maatalouden tuen jatkamisessa. Kansalaiset tukevat sitä. Periksi antamiseen ei ole nyt varaa. Suomi ei saa olla nöyrä unionin mallioppilas, joka nyökyttää hyväksyvänä niskaansa kaikille suurvaltojen suosituksille. Oman isänmaan edun on mentävä muiden pyyteitten ylitse.
Suomalaiset olivat kovin laupiasuskoisia neuvottelijoita unionin jäsenyyssopimusta sorvattaessa. Varsinkin EU-suurlähettiläs Erkki Liikanen tyynnytteli Esko Ahon hallitusta ja kehotti sen uskomaan asiat parhain päin. Nyt tiedetään Liikasen esiintyneen epärealistisesti, vähän samaan tapaan kuin hän toimi aiemmin valtiovarainministerinä. Sosiaalinen lahjakkuus ja notkea huumorintaju eivät takaa asioiden hallintaa ja ihanteellista tulosta.
Suomi hieronee EU:n kanssa tyydyttävän ratkaisun. Muuta on vaikea kuvitella. EU:n halu pompotella pieniä valtioita etäännyttää ihmisiä unionista, joka muutoinkin elää heikon uskottavuuden ongelmassa. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi EU:n tahdosta riippuvat kansalliset tuet ja lukuisat muut asiat, joiden kuuluisi olla tasavallan sisäisessä päätännässä.
Kun ollaan vain maakunta, niin osataanko olla tarpeeksi nöyriä?!
Vai otetaanko sitten loputkin luulot pois?
Kyysessähän on tietynlainen NEUVOA-antava kansanäänestys,jonka toteutumista Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä huomautti
että se voidaan järjestää jos päätös aloite äänestyksestä tehdään tämän vuoden puolella.
Lopultahan eduskunta tekee lopullisen päätöksen jos äänestystulos tulevasta perustulaista olisi
kielteinen.
Pelkäänpä että yhteinen EU:n puolustusmalli
doktriineineen on sementoitu perustulaiin rivien
väliin niin huolellisesti,että tavalliset rivi-
kansalaiset ja useimmat poliitikot hoksaavat
löytää ne ja aloittaa väittelyä tämän vuoden
puolella.Tai niin että se voisi mahdollistaa paineen kansanäänestyksen piolesta.
Myös perustulain sivumäärä on kunnioitusta
herättävä MELKEIN 300 sivua kun lopulliset sivut
lasketaan yhteen.
YLEENSÄ vähemmällä sivumäärällä on yleisesti
perustuslait toteutettu.(normaalisti 10% tästä
sivumäärästä).
Perustulain normaali muoto on jotenkin tähän
suuntaan Suomessa toistaiseksi:
Suomi-tasavalta-kansanvalta-edustuksena eduskunta.
EU:n uuden perustuslain myötä kansanvalta
siirtyy ulkomaan valllaksi,KOSKA YLI 50%
lainsäädännöstä tulee ulkomailta ja sen kautta
toimeenpanovalta VAIKKA tulkinta Suomen oman
nykyisen lainsäädännön toimeenpanosta katsottaisiin omaksi oikeudeksi olisi se ulkomai-
den päätäntävallan käsissä.
Eli todellisuudessa EU:lait ajaisivat Suomen nykyisten lakien edelle.
Kokoomuksen linjana olisi jokin selkeyttävä
yleiseurooppalainen hierarkinen normisto,
jota oppsitio puolueen kärkihahmona on kuluttanut
enemmän aikaa riidan haastamiseen kuin todella
EU:n perustuslain tarkkaan tutkimiseen.
Väyrysestä sanon vain sen ,että Paavo on aina ampunut välillä turusen pyssyllä saadakseen
epäröivien valtapuolue jäsenistön ääniä itselleen.Ja mitä tähän onnettomaan Sveitsin
malliin kaikkine kantoneineen tulee,pitää
huomata ,että Sveitsiä kun on vähän vaikea
rinnastaa Suomeen.
ESIM.Sveitsin osuus maataloudesta on rupinen
n.6% sekä maantieteellinen sijainti, keski-
lämpötilat ja historia vähän eri sarjataulukkoa
kuin Suomen.
Esimerkiksi suomalaiset on ajettu 4_vuoden
projektiin,jossa viljelijä PAKOTETAAN mukamas
tietoiseksi kustannuksista,jotta investoinnit
kasvaisivat suomessa.
Tällöin tuet,jotka muuten nousisivat yli 50% varmaan laiskistuttaisivat maanviljelijöitä
niin pahasti,että verotettava ansiotulo putoaisi
radikaalisti.EU;n mielestä tuen jakamisessa
on ollut ongelmia.(tuen suuruus n.1,7 mrd euroa)
Koko EU:n tuleva kehitys on terävöittänyt
mieltäni ja aion valppaana kuullostella
tulevaa äänestystä.
Sinun RAID
Korjaus Sveitsin osuudesta maataloudesta leipäviljan suhteen on reippaasti alle prosentin.
Venäjään liittymisestä.
Kristillisdemokraatit vastustavat ilmiselvästi kansanvaltaa. Puolue ei ole tehnyt ensimmäistäkään aloitetta kansanäänestyksestä pakkoruotsi-kysymyksessä. Miksi kd vastustaa kansanäänestyksiä?
Finlandiasta jälleen Fantasia!?
Olen syyslomalla tämän viikon ja kävimme vaimon kanssa katsomassa säveltäjämestari Jean Sibeliuksesta kertovan elokuvan.
Elokuvaan oli saatu hyvin mukaan ne tunnelmat, jotka Suomessa olivat vuosisadan alussa Venäjän vallan ja itsenäisyyden alkuaikoina ja myöskin 1950-lukua ennen Sibeliuksen kuolemaa 1957.
http://www.sibelius.fi/suomi/elamankaari/index.html
Venäjän vallan aikana Finlandian esitys meinattiin kieltää jo etukäteen, kun sen nimenä oli Finlandia, mutta Sibelius ja Kajanus keksivät nokkelasti nimeksi Fantasia, jolla nimellä esitys saatiin läpi sensuurin.
Mielestäni sykähdyttävin kohtaus oli, kun Sibelius johti Finlandiaa ja venäläinen sotaväki oli aseineen paikalla, kun yleisö ryhtyi laulamaan Finlandiaa.
Sotaväki poistui salista hämmentyneenä, kun kaikki nousivat ja lauloivat Finlandiaa.
"Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,
kuin itse taivahan kansi sois.
yön vallat aamun kirkkaus jo voittaa,
sun päiväs koittaa oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle,
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle,
sä että karkoitit orjuuden,
ja ettet taipunut sä sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa."
Onko edessämme jälleen päivä, jolloin meidän täytyy sanoa Finlandia Fantasiaksi?
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_finlandia.htm
Suomi herää oli todellakin Finlandian varhaisversio. Koska silminnäkijä Klemetti sanoo musiikin alkaneen isoviha-kuvaelman aikana, Finlandian alkutahdit eivät voi kuvata höyryveturin puksutusta, kuten joskus on humoristisesti väitetty. Veturikin tosin esiintyi kuvaelmassa, mutta sitä ennen kuvattiin käsikirjoituksen mukaan mm. Aleksanteri II:n aikaa sekä Runebergin, Snellmanin ja Lönnrotin urotöitä.
Finlandiaa ei varmaankaan sävelletty kuvaamaan näitä kirjavia vaiheita. Sibelius halusi kuvata yleisemmin Suomen heräämistä ja taistelutahtoa. Myöhemmin Sibelius kertoi Jalmari Finnelle, että hänellä ei säveltäessään ollut käsitystä Finlandian erikoislaadusta. Vasta viedessään partituurin puhtaaksikirjoittaja Ernst Rölligille hänelle tuli mieleen, että sävellys taisi olla jotain tavallista huomattavampaa.
Tänään huomasin myös mielenkiintoisen seikan Sibeliuksen elämästä, kun luin löytämäni allaolevan linkin takana olevan tekstin:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/vapaamuurari.htm