Olin tuossa hetki sitten vatsalaukun tähystyksessä.
Oksentelin koko toimenpiteen ajan, yritin repiä letkua itse irti suusta tai heilutella käsiä että lääkäri irrottaisi letkun kun tunsin tukehtuvani omaan oksennukseen.
Ei silti keskeytetty. Olin saanut jonkin sortin puudutuksen, mutta siitä ei ollut mitään apua.
15minuuttia kesti homma ja oksensin koko ajan.
Siinä ne lekurit sitten vain ihmettelee kun sillälailla oksentelen ja kertoilee ohjeita, miten olla, mutta ei auta. Oksennusrefleksiä toisen perään ja oksennus jokaisen jälkeen..
Järkyttävä kokemus!
Miten muilla mennyt?
Oksentelin koko toimenpiteen ajan, yritin repiä letkua itse irti suusta tai heilutella käsiä että lääkäri irrottaisi letkun kun tunsin tukehtuvani omaan oksennukseen.
Ei silti keskeytetty. Olin saanut jonkin sortin puudutuksen, mutta siitä ei ollut mitään apua.
15minuuttia kesti homma ja oksensin koko ajan.
Siinä ne lekurit sitten vain ihmettelee kun sillälailla oksentelen ja kertoilee ohjeita, miten olla, mutta ei auta. Oksennusrefleksiä toisen perään ja oksennus jokaisen jälkeen..
Järkyttävä kokemus!
Miten muilla mennyt?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Yksi niistä piti päästäni kiinni ja pyytelee hengittelemään rauhassa ja olla oksentamatta.. huh huh!
Pyysin rauhottavaa ennen tähystystä ja kerroin kuinka helposti oksentelen, mutta ei.
Mielenkiintoinen kokemus, ei siinä mittää..
kokemus ... toisilla käy noin.
Ihme kun eivät antaneet rauhoittavaa.
Kysypä asiaa kirjallisesti miksi et sitä
saanut vaikka pyysit.
Kannattaa ilman muuta tehdä selvityspyyntö,voi olla mahdollista etteivät anna julkisella puolella mielellään rauhoittavia koska pelkäävät että tieto kulkee.... ja joka toinen on kohta pyytämässä rauhoittavia tai nukutusta.
Minulle tehtiin aikanaan toimenpide Jorvissa, sain rauhoittavan lääkityksen ennen toimenpidettä (suppo peräsuoleen). Nielu puudutettiin ja letku työnnettiin kurkkuun ja hetkessä olin sen nielaissut (en tiedä miten)
Kokemus oli aika järkyttävä, kun oksennusrefleksi pukkasi päälle, mutta en kuitenkaan oksentanut mitään kun vatsa oli tyhjä. Toimenpiteen jälkeen kurkkuni oli sairaan kipeä.
Kuulin että myös julkisella puolella voivat antaa sellaisen humautuksen ettei potilas tiedä tutkimuksesta mitään, se olisi kyllä ihan inhimillistä. Miksi pitää aina kärsiä kamalista toimenpiteistä, minä en enää suostu gastroskopiaan ilman humautusta, sitten saa jäädä tekemättä.
Eka päättyi keskeytykseen, koska mulla iski niin paha paniikkikohtaus, että lääkäri katsoi parhaimmaksi viedä kalliit vempaimet mun käsien ulottumattomiin. Puudutus oli ok, mutta mä en vaan pystynyt sitä nielemisreaktiota tekemään.
Samantien varattiin uusi aika rauhoittavien (joku pilleri kait) kera, mutta kun paniikki alkoi heti nousta ja yöt menivät valvomiseksi, niin peruin sillä kertaa koko homman. Tää joskus vuosituhannen vaihteessa ja Helsingin kaupungin sisätautien konsultaatiopolilla.
Sitten tuli eteen uusi kerta, nyt Meilahdessa. Soitin erikseen ennen tutkimusta ja kerroin tuosta aiemmasta kokemuksestani sekä pyysin rauhoittavaa - mahdollisimman tehokasta, en sen tarkempaa yksilöinyt. No sainkin sitten ns. humautuksen eli suoraan suoneen jotain ja olin unten mailla koko tutkimuksen ajan (niin kevyesti, että heti tutkimuksen jälkeen minut havahdutettiin ylös ja siirryin toiseen vuoteeseen ns. "pakkolepoo". Yllätyin jälkeenpäin siitä, että kurkku ei ollut yhtään kipeä, vaan sen pakollisen pienen lepotuokion (1-2h kuulemma riippuen henkilöstä, mulla meni vajaa tunti) jälkeen menin suoraan Meikun kahvioon sämpylälle ja kahville.
Säästäähän tuo humautus tutkimukseen käytettävää aikaa, eihän panikoivaa potilasta voi tutkia kunnolla. Kannatta todellakin etukäteen ottaa yhteyttä polille jossa toimenpide tehdään, ja kertoa paniikkihäiriöstä ja sen että haluaa ehdottomasti humauksen.
Mimmonen se on?
suoneen - joillakin ei mitään
muistikuvia ajalta, toiset muistaa jotakin
hämärästi. Yksityisellä saa ihan ilman
hirveitä selityksiä ja rukoiluja.
Kyllä mä sain yksityiselläkin puolella perustella ja suurin piirtein rukoilla noita apuja, mutta kun suostuin mukisematta pulittamaan omasta pussistani yli tonnin, lekurikin tajus että tuo taitaa olla tosissaan... Mitään humautusta en kyllä saanut, leikkaussali varattiin ja narkoosissa tehtiin koko homma, epäselväksi jäi kyllä, että miksi näin.
Eihän sitä pitäisi pystyä oksentamaan mitään jos olet ollut syömättä tarpeeksi kauan aikaa ja sinulle on tehty tarvittava vatsahuuhtelu eli olet joutunut ottamaan sitä "ainetta" tarpeeksi kauan aikaa...
Olisiko ollut puutteellisesti hoidettu operaatio? Tai söitkö liian aikaisin... tai joitko tarpeeksi sitä nestettä?
Oksennusreflekti lienee ihan normaali tuossa koska työnnetään se letku sisään.. mutta jos on vatsa kokonaan tyhjä niin mitään ei pitäisi tulla ylös.
Vittumainen toimenpide, mutta ei se ketään tapa.. (tai ei ainakaan pitäisi).
nielu voi mennä sellaiseen kramppiin
mutta niitähän tapahtuu maailmassa niin vähän että se on tilastollisesti lähes mahdottomuus :)
Nyt hieman toistakin näkökulmaa asiaan. Olin vasta gastroskopiassa. Aluksi jännitin tilannetta valtavasti. Hoitaja ja lääkäri rauhoittelivat ja kertoivat koko ajan tekemisistään. Kurkkuni puudutettiin ja letkun nielaisemisen jälkeen ainoa, mitä suustani tuli ulos oli röyhtäisy. Ei siis minkäämoista kakomista koko 10 minuuttisen session aikana. Näytepalojakin otettiin 9 kappaletta. Minulle toimenpide oli siis helppo. Ei miellyttävä, mutta ehdottomasti helppo.
Juttelin mielestäni taitavan lääkäri/hoitaja kaksikon kanssa homman jälkeen. He myönsivät, että sellaisille, joilla yökkimisrefleksi on herkkä, voi toimenpide olla vaikea, mutta ilmeisesti isolle osalle se ei ole ollenkaan niin vaikea, kuin mitä näillä blogeilla yleisesti annetaan ymmärtää.
Vielä, ei kannata lukea näitä palstoja juuri ennen tähystykseen menoa. Tuotat itsellesi vain turhaa stressiä asian takia. Tutkimus kuitenkin tod.näk. rauhoittaa mieltäsi, kun kuulet sen tulokset, vaikka vähän yökkäilisitkin.
Pitää vain keskittyä syvään hengittämiseen eikä mihinkään muuhun. Sanoivat että olen mallioppilas. Kaltaisiesi ihmisten takia sain kai pulittaa siitäkin operaatiosta yli 300 euroa...
Enpä todella lukisi näitä palstoja ennen operaatiota.
Operaatio ei kyllä omalla kohdallani tai varmaan yleisesti ole läheskään niin kammottava, kun mitä täällä maalaillaan.
Itselläni oksennusrefleksi tuli vasta lopussa pari kertaa, kun letkua oltiin jo vetämässä pois. Lääkäri pysäytti letkun pois vetämisen siinä vaiheessa, kunnes oksennusrefleksi lakkasi. Itse letkun nieleminen ei ollut itseni mielestä paha. Mutta se odottelu, kun lääkäri tutki mahaa ja ohutsuolen alkuosaa systeemillä oli hieman ahdistavaa. Kyllä siis henki kulki jne. Mutta teki koko ajan mieli purra hampaat yhteen. Ja sylkeä/limaa tuli suuhun koko ajan, jota ei voinut oikein niellä kun letku oli suussa :) Muuten ei tuo tutkimus itsellä ollut paha. Tutkimuksen jälkeen itsellä oli kurkku kipeähkö 2-3 päivää. Mutta se on kuulemma normaalia.
Mulle on tehty toi tutkimus 2 kertaa ja joka hiton kerralla se on epämiellyttävä kokemus. Ekan kerran tehtiin Peijaksessa.
Se oli ihan kauhee..... istuin tutkimuksen ajan ja yrjösin ja rä´in.
Älkää vaan menkö tutkimukseen meikit ja parhaat vaatteet päällä!!!
Toinen kerta tehtiin Myrtsin terveysasemalla. Nyt olin jo saanut ensimakua toimenpiteestä ja rukoilin Jumalaa aulassa ennen toimenpidettä. Ammattitaitoinen työpari hoiti homman mutta ei voi mitään yrjösin, rä´in ja sitä räkää valui pitkin kaulaa. Hoitaja antoi paperia jota kului monta metriä. Kyllä se oli niin kauheeta mutta pakkohan se on tehdä jos meinaa selvittä vatsavaivansa.
Tää gastroskopiahan ei ole ainoa kopia mitä mulle on tehty.