Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) ennustaa, että Suomessa joudutaan parin kolmen vuoden päästä tuntuviin julkisten menojen leikkauksiin.
Suomessa on Sauli Niinistön mukaan lisätty julkisia menoja muutaman vuoden ajan samaan tapaan kuin 1990-luvun laman alla, mutta julkinen talous on paljon velkaantuneempi kuin tuolloin.
Niinistön ennusteen mukaan pahimmista lähiajoista selvitään, mutta taantuman aikana Suomessakin ajaudutaan velkavetoiseen julkiseen talouteen.
Se paikataan parin kolmen vuoden päästä tuntuvilla menoleikkauksilla. Niiden poliitikkojen, jotka toivovat tai unelmoivat olevansa silloin hallitusvastuussa kannattaisi jo nyt miettiä, vieläkö ennättäisi tehdä jotain tulevan taakan keventämiseksi, Niinistö kirjoittaa.
Keskustavetoinen porvarihallitus on ollut täysin holtiton rahan käytössä. Se kostautuu nyt.
Suomessa on Sauli Niinistön mukaan lisätty julkisia menoja muutaman vuoden ajan samaan tapaan kuin 1990-luvun laman alla, mutta julkinen talous on paljon velkaantuneempi kuin tuolloin.
Niinistön ennusteen mukaan pahimmista lähiajoista selvitään, mutta taantuman aikana Suomessakin ajaudutaan velkavetoiseen julkiseen talouteen.
Se paikataan parin kolmen vuoden päästä tuntuvilla menoleikkauksilla. Niiden poliitikkojen, jotka toivovat tai unelmoivat olevansa silloin hallitusvastuussa kannattaisi jo nyt miettiä, vieläkö ennättäisi tehdä jotain tulevan taakan keventämiseksi, Niinistö kirjoittaa.
Keskustavetoinen porvarihallitus on ollut täysin holtiton rahan käytössä. Se kostautuu nyt.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Velkaaon maksettu pois ja paljon. On vara ottaa taas lainaakin, jos lama syvenee.
Toisin teki Lippoesen hirmuhallitus. Leikkasi, leikkasi ja leikkasi. Silti velka kasvoi,eikä mikään asia ollut kunnossa.
Vanhanen ja Keskusta ovat saattaneet Suomen taas kukoistukseen, tuon Lipposen töppäilyjen jälkeen.
Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995
Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa
Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.
Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:
- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa "indeksikorotusta" (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.
Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.
- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.
Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.
Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.
Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.
Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.
Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.
--------------------------------------------------------------------------------
Esko Ahon hallituksen jättämä perintö oli hirvittävä. Maassamme oli massatyöttömyys ja valtiolla velkaa enemmän kuin koskaan itsenäisen Suomen historian aikana.
Jälleen kerran keskustavetoinen porvarihallitus on tekemässä saman, jonka Esko Aho teki 1991-1995.
Sauli Niinistö tietää ja tuntee asiat. Näitä ei Keskustan propagandalla voi vääristää.
Jos tilanne menee pahaksi, on kutsuttava reservistä maamme parhaat voimat riviin.
Paavo Lipponen pääministeriksi ja Sauli Niinistö valtiovarainministeriksi. Tämä kaksikko nosti Suomen 90-luvun alun lamasta ja se pystyy nostamaan myös tästä nyt alkavasta lamasta.
hoh hoh hoh hooooooooooo
Vielä voit hohotella sydämesi kyllyydestä. Talvella tilanne on jo toinen ja silloin ei paljon naurata. Kiitos keskustavetoisen porvarihallituksen.
ottamaan esiin tämän kuvion. Heti kun Ahon hallitus astui virkaan käyrä alkoi nousta Holkerin hallituksen jäljiltä, jonka vv-ministereinä olivat Liikanen ja Louekoski. Molemmat ovat nyt sossupresidentin nimittäminä Suomen pankin johtajia.
Louekoski valtiovarainministerinä teki säästöbudjetin, mutta se revittiin eduskunnassa auki. Tragikoomisinta on se, että Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana oli tuolloin Iiro Viinanen ja nimenomaan hän halusi löysää budjettia. Homma lensi sitten Iiron silmille seuraavassa hallituksessa.
Ei Holkerin hallitusta voi syyttää lamasta. Holkerin hallituksen lopettaessa vuonna 1991 Suomessa vallitsi käytännössä täystyöllisyys ja valtio oli lähes velaton. Esko Ahon hallituksen lopettaessa Suomessa oli yli 700 000 työtöntä ja valtion velka oli kaikkien aikojen ennätyksellisin.