Aseen hallussapitoluvan saamiseksi esitetään, että hakija esittää lääkärintodistuksen mielenterveydelisestä tilastaan.
Näin ollen terveyskeskuksille ja kunnallisveron rasitukseksi tuotetaan kokonaan uusi tarkastustyyppi. Elleivät terveyskeskukset kykene toteamaan tai hoitamaan niitä kymmeniätuhansia suomalaisia, myös työssäkäyvään aktiiviväestöön kuuluvia, muutoin kuin rauhoittavilla mielialalääkkeillä huumaamalla, ei ole tuskin uskottavaa, että 10 minuutin - 15 minuutin pikatarkastuksella kyetään seulomaan mahdolliset kouluampujat varmasti pois kaikkien lupaa hakevien joukosta.
Yleisessä huolestumisessa kannattaisi keskittyä ongelman kovaan ytimeen, siihen, että jollain voi olla melko huomaamattomasti kannettava ase, useita 10 patruunan lippaita ja noin 200 panosta eli neljä rasiallista panoksia mukanaan. Näin ollen yksi uhri voi saada osakseen 1-20 luotia lyhyessä ajassa.
Yleisistä kiristämisistä huolimatta pitäisi nyt pelastaa ampumataidon kova ydin: tarkka ampuminen kauas yksittäisin luodein kertaladattavalla aseella. Nopeaa tulta tarvitaan vain harvoissa ampumalajeissa ja sarjatulta pääasiassa vain sotilaskäytössä rynnäkkötilanteissa.
Pääosa sotilaskoulutuksestakin tähtää tarkkaan ammuntaan huolellisesti tähtätyin kertalaukauksin 150 metrin tai jopa 300 metrin päähän, jolloin rynnäkkökivääriä ei käytetä niinkään konepistoolina, vaan kertalaukeavana kiväärinä. Norjassa NATO-maanakin on sama henki kuin Suomessakin. Sielläkin ammutaan suurikokoisella luodilla, mutta 100 metrille.
Aselupien hakeminen kannattaisi harkita uudelleen ja olla vaikeuttamatta vain kerran laukeavien pienoiskiväärien hankintaa enempää kuin mitä ampuma-asedirektiivin muutettu versio edellyttää rinnakkaisluvin 15-, 16- ja 17-vuotiailta. Pekka Eric Auvisen ja Matti Saaren tapaukset tekee onnettomaksi puoliautomaattipistooli. Jos heillä olisi ollut lupa vain kerran laukeavaan tarkkuuspienoiskiväärin, esimerkiksi Valmetin tarkkuuspienoiskivääri Suomen Leijonaan, jollaisella aikanaan suojeluskuntavääpeli ja tasavallan presidentti P. E. Svinhuvudkin ampui ja jolla ammuttiin mestaruuksia, ei Jokelan tai Kauhajoen onnettomuuksia olisi tapahtunut.
Koulusurmien ongelma ei ole pelkästään ampujien mielenterveys ja kulttuurin materialististuminen, vaan nimenoamaan asetyyppi, joka mahdollistaa nopein laukauksian 200-300 panoksen ampumisen koululuokan tai joukkueen kokoiseen ihmisjoukkoon läheltä.
Kaupunkimainen pistoolimuoti, mitä on tarjolla yhdysvaltalaisista räiskimistelevisiosarjoista yllin kyllin uhkaa rajoittaa suomalaista kivääriampumista, joka on ollut aluepuolustuksen ja riistanhoidon perusta Suomessa vuosisatoja.
Suomessa pitäisi olla lisää, mielellään mahdollisesti kuntien tai valtion tukeminen 50 metrin pienoiskivääriratoja, jotta vain 25 metrin pistooliratoja hyödyntävä kaupunkikulttuuri ei muodostaisi aloittelijoiden harrastuksen pääsuuntaa.
Kertalaukauksin tapahtuva rauhalinen kivääriammunta on Suomelle yleishyödyllisempi harrastus kuin harvemmin tarvittava practical- tai pistooli- ja revolveriammunta.
Suomen myönteinen maine ja olympiamitalitkin on hankittu nimenomaan harvoin kertalaukauksin haulikolla ja kiväärillä.
Pienoiskiväärit, joissa ei ole lipasta, pitäisi nostaa aloittelevan nuorison pääaseeksi. Alussa on tärkeämpää oppia ampumaan tarkasti 50 metriltä kuin nopeasti 25 metriltä tai luvatta jopa lähempää. Raskaspiippuisen tarkkuuspienoiskiväärin piippu opettaa oikeita asenteita ja pitkäjännitteisyyttä.
Ampuma-asetyyppien erilaiset kriteerit on jo aikaa sitten tunnustettu. Tämän vuoksi sarjatuliaseisiin ja taskuaseisiin on kohdistunut suurempia rajoituksia kuin muihin niiden oletetun tyyppivaarallisuuden vuoksi.
Ilmeisesti vaarattomin ampuma-ase on vain kertalaukeava pienoiskivääri.
Näin ollen terveyskeskuksille ja kunnallisveron rasitukseksi tuotetaan kokonaan uusi tarkastustyyppi. Elleivät terveyskeskukset kykene toteamaan tai hoitamaan niitä kymmeniätuhansia suomalaisia, myös työssäkäyvään aktiiviväestöön kuuluvia, muutoin kuin rauhoittavilla mielialalääkkeillä huumaamalla, ei ole tuskin uskottavaa, että 10 minuutin - 15 minuutin pikatarkastuksella kyetään seulomaan mahdolliset kouluampujat varmasti pois kaikkien lupaa hakevien joukosta.
Yleisessä huolestumisessa kannattaisi keskittyä ongelman kovaan ytimeen, siihen, että jollain voi olla melko huomaamattomasti kannettava ase, useita 10 patruunan lippaita ja noin 200 panosta eli neljä rasiallista panoksia mukanaan. Näin ollen yksi uhri voi saada osakseen 1-20 luotia lyhyessä ajassa.
Yleisistä kiristämisistä huolimatta pitäisi nyt pelastaa ampumataidon kova ydin: tarkka ampuminen kauas yksittäisin luodein kertaladattavalla aseella. Nopeaa tulta tarvitaan vain harvoissa ampumalajeissa ja sarjatulta pääasiassa vain sotilaskäytössä rynnäkkötilanteissa.
Pääosa sotilaskoulutuksestakin tähtää tarkkaan ammuntaan huolellisesti tähtätyin kertalaukauksin 150 metrin tai jopa 300 metrin päähän, jolloin rynnäkkökivääriä ei käytetä niinkään konepistoolina, vaan kertalaukeavana kiväärinä. Norjassa NATO-maanakin on sama henki kuin Suomessakin. Sielläkin ammutaan suurikokoisella luodilla, mutta 100 metrille.
Aselupien hakeminen kannattaisi harkita uudelleen ja olla vaikeuttamatta vain kerran laukeavien pienoiskiväärien hankintaa enempää kuin mitä ampuma-asedirektiivin muutettu versio edellyttää rinnakkaisluvin 15-, 16- ja 17-vuotiailta. Pekka Eric Auvisen ja Matti Saaren tapaukset tekee onnettomaksi puoliautomaattipistooli. Jos heillä olisi ollut lupa vain kerran laukeavaan tarkkuuspienoiskiväärin, esimerkiksi Valmetin tarkkuuspienoiskivääri Suomen Leijonaan, jollaisella aikanaan suojeluskuntavääpeli ja tasavallan presidentti P. E. Svinhuvudkin ampui ja jolla ammuttiin mestaruuksia, ei Jokelan tai Kauhajoen onnettomuuksia olisi tapahtunut.
Koulusurmien ongelma ei ole pelkästään ampujien mielenterveys ja kulttuurin materialististuminen, vaan nimenoamaan asetyyppi, joka mahdollistaa nopein laukauksian 200-300 panoksen ampumisen koululuokan tai joukkueen kokoiseen ihmisjoukkoon läheltä.
Kaupunkimainen pistoolimuoti, mitä on tarjolla yhdysvaltalaisista räiskimistelevisiosarjoista yllin kyllin uhkaa rajoittaa suomalaista kivääriampumista, joka on ollut aluepuolustuksen ja riistanhoidon perusta Suomessa vuosisatoja.
Suomessa pitäisi olla lisää, mielellään mahdollisesti kuntien tai valtion tukeminen 50 metrin pienoiskivääriratoja, jotta vain 25 metrin pistooliratoja hyödyntävä kaupunkikulttuuri ei muodostaisi aloittelijoiden harrastuksen pääsuuntaa.
Kertalaukauksin tapahtuva rauhalinen kivääriammunta on Suomelle yleishyödyllisempi harrastus kuin harvemmin tarvittava practical- tai pistooli- ja revolveriammunta.
Suomen myönteinen maine ja olympiamitalitkin on hankittu nimenomaan harvoin kertalaukauksin haulikolla ja kiväärillä.
Pienoiskiväärit, joissa ei ole lipasta, pitäisi nostaa aloittelevan nuorison pääaseeksi. Alussa on tärkeämpää oppia ampumaan tarkasti 50 metriltä kuin nopeasti 25 metriltä tai luvatta jopa lähempää. Raskaspiippuisen tarkkuuspienoiskiväärin piippu opettaa oikeita asenteita ja pitkäjännitteisyyttä.
Ampuma-asetyyppien erilaiset kriteerit on jo aikaa sitten tunnustettu. Tämän vuoksi sarjatuliaseisiin ja taskuaseisiin on kohdistunut suurempia rajoituksia kuin muihin niiden oletetun tyyppivaarallisuuden vuoksi.
Ilmeisesti vaarattomin ampuma-ase on vain kertalaukeava pienoiskivääri.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...
asenne kasvatuksesta. Mikäli luvallista asetta ei vastaavasta sairaudesta kärsivä henkilö saa niin hän hakee luvattoman sellaisen. Ja voi olla että tuon 22 sijasta löytyykin jokin järeämpi reikärauta ja kukaties sarjatulella varustettu? Mutta ketä syyttää? Syyllinen löytyy yhteiskunnasta ei vanhemmista tai kaveripiiristä. Nykyinen elämän rytmi on sellainen ettei vanhemmilla riitä näille ongelmanuorille tarpeeksi huomiota. Tämä johtaa jo nuorena eristäytymiseen ja kohtalo tovereita haetaan mistäpä muualta kuin netistä. Ja kun lyödään useampi tyhmä pää yhteen niin seuraukset ovat sen mukaiset. Ennen heiluttiin kauhavan teräksen kanssa ja nyt on modernimmat työvälineet. Perheellisiä pitäisi valtion tukea silloin kun toinen vanhemmista jäisikin kotiin huolehtimaan kasvatuksesta eikä lähtisi työelämään. Työn sarka kotona on vaativaa työtä ja sitä ei todellakaan pitäisi väheksyä. Terveellisillä asenteilla kasvaa terveitä ihmisiä.
keksiä ratkaisuksi. Terveyskekskuksen juuri valmistunut yleislääkäri - keikka sellainen, joka näkee luultavasti "potilaansa" ensimmäistä ja viimeistä kertaa, kirjoittamaan "lääkärintodistusta" luonteesta ja riskeistä. Voi vittu sentään, ei voi kuin nauraa ;) kuinka saatanan tupeloita tuo porukka oikein on !
Kyllä tämä venäläinen Galasnikovi on myös aika paha peli väärän miehen käsissä, vallankin jos väärä mies on viilannut luodin päätä tasapäiseksi, että takuuvarmasti tulee isoa reikää. Tätä luodinpään viilausta on nähty näiden hallituksemme suojeluksessa olevien metsästäjiemme tekevän. Mihin muuten metsästäjä tarvitsee isoa reikää, on aina mietityttänyt?