missä vika kun paineet heittää?

itellä oli sama homma ku tupa ostettiin...paineet heitteli...tuli poltin korjaaja käymään,joka on vanhaa kansaa ja tiesi kuinka homma korjataan...ELI: Ruuvattihin kalvopaisunta astia irti ja tyhjäksi, siitä sitten venttiilin sielu irti ja sopivan kokoinen kuusiokolo avain reiästä sisään(ei saa olla terävä reunainen, siksi kuusiokolo), varovasti kun painoi niin sai kalvoa seinämiltä irtoamaan ja sen jälkeen ilmaa perään, ja kalvo oli toimiva... nyt jo kaks vuotta toiminu eikä oo vuotoja.

joutuu jatkuvasti lisäilemään vettä(painetta) niin kyllä sen veden täytyy jostain ulos tulla.Jos kalvopaisunta-astia on vastapaineeton niin mahdollisesti varoventtiilistä.Lämmityskattiloissa pienen vuodon paikallistaminen voi olla hankalaa jos vuoto sattuu olemaan kuumilla pinnoilla,silloin ei muodostu lammikkoa vaan vesi haihtuu ilmaan.Toki vuoto ajan kanssa lisääntyy että paikallistaminen on sitten helpompaa.

Et vaan nyt sekoita avopaisuntajärjestelmän ja suljetun järjestelmän, jossa on kalvopaisuntasäiliö? Avopasuntajärjestelmässä on ylivuotoputki ja tuo paisuntasäiliö sijaitsee korkeimmalla koko järjestelmässä eli usein jossain ullakolla, josta tuo ylivuotoputki tulee alakertaan lattiakaivolliseen tilaan.

...... kirjoitti:

Et vaan nyt sekoita avopaisuntajärjestelmän ja suljetun järjestelmän, jossa on kalvopaisuntasäiliö? Avopasuntajärjestelmässä on ylivuotoputki ja tuo paisuntasäiliö sijaitsee korkeimmalla koko järjestelmässä eli usein jossain ullakolla, josta tuo ylivuotoputki tulee alakertaan lattiakaivolliseen tilaan.

Lue lisää

järjestelmässä on ulospuhallusputki tai ylivuotoputki. Se on varoventtiilistä lähtevä putki joka johdetaan viemäriin. Se pitäisi asentaa siten, että mahdollinen vuoto näkyisi. Yleensä putken pää kuitenkin viedään niin syvälle viemäriin tai kaivoon, että vuotoa ei huomaa.

suljetussakin kirjoitti:

järjestelmässä on ulospuhallusputki tai ylivuotoputki. Se on varoventtiilistä lähtevä putki joka johdetaan viemäriin. Se pitäisi asentaa siten, että mahdollinen vuoto näkyisi. Yleensä putken pää kuitenkin viedään niin syvälle viemäriin tai kaivoon, että vuotoa ei huomaa.

Lue lisää

Itselläni on juuri mainitsemasi suljettu järjestelmä,
jonka varoventtiilistä lähtevä ylivuotoputki ( puhallusputki )
menee viereisen pesuhuoneen lattiakaivoon,
kylläkin hajulukon yläpuolelle josta on hyvä tarkistaa toiminta.

Tarkistan aika ajoin varoventtiilin toiminnan
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF251#Mikä on varoventtiili?

Itselläni, silloin joskus kun opettelin hoitamaan Ö-lämmitysjärjestelmää
on myös vulkanisoitunut kalvo pyttyyn kiinni.
Olin huolimaton!

Mo niin, tarkastelun tulos, vettä joutuu lisäileen vähän väliä, nyt huomaasin, että kun käyttää kuumaa vettä paine vahenee silmissä patteriverkossa, eli varmaan vuotaa tonne lämpimän käyttöveden puolelle paineet, (voiko olla mahdollista) kattila on högfors moduli 2000. Tahtoo varmaan sanoa, että pitää vaihtaa koko kattila??. Noh onneksi on tuo ilmalämpöpumppu, niin ei tartte palella heti

koti tollo kirjoitti:

Mo niin, tarkastelun tulos, vettä joutuu lisäileen vähän väliä, nyt huomaasin, että kun käyttää kuumaa vettä paine vahenee silmissä patteriverkossa, eli varmaan vuotaa tonne lämpimän käyttöveden puolelle paineet, (voiko olla mahdollista) kattila on högfors moduli 2000. Tahtoo varmaan sanoa, että pitää vaihtaa koko kattila??. Noh onneksi on tuo ilmalämpöpumppu, niin ei tartte palella heti

Lue lisää

Niin, olihan se paisarikin rikki kalvo pohjassa ja täynnä vettä. Mutta vielä tämäkin.

koti tollo kirjoitti:

Mo niin, tarkastelun tulos, vettä joutuu lisäileen vähän väliä, nyt huomaasin, että kun käyttää kuumaa vettä paine vahenee silmissä patteriverkossa, eli varmaan vuotaa tonne lämpimän käyttöveden puolelle paineet, (voiko olla mahdollista) kattila on högfors moduli 2000. Tahtoo varmaan sanoa, että pitää vaihtaa koko kattila??. Noh onneksi on tuo ilmalämpöpumppu, niin ei tartte palella heti

Lue lisää

En usko että tuo on edes mahdollista, sillä käyttövesipuolella paineet ovat moninkertaiset verrattuna kattilan paineisiin, jos kierukassa olisi reikä, niin virtauksen suuntaa ei tarvitsisi paljon arvailla, se nimittäin vuotaisi kyllä aika varmasti kattilaveden puolelle, ja sen taudin oireena ei olisi paineiden heittely, vaan korkea paine ja jatkuva vuoto varoventtiilistä.

Huomattavasti todennäköisempi diagnoosi noille oireille on se, että kun otat kuumaa vettä, niin kattilavesi jäähtyy, jolloin sen tilavuus pyrkii pienenemään. Koska järjestelmässä ei ole toimivaa paisuntasäiliötä on paineenalenema nopeaa vaikka muutos kattilaveden ( patteriverkoston) keskilämpötilassa onkin melko pientä.

Itse ainakin lähtisin liikkeelle ihan vaan siitä paisuntasäiliöstä ja katsoisin sitten miten homma toimii. Ja miettisin muita vikoja vasta sitten.

koti tollo kirjoitti:

Niin, olihan se paisarikin rikki kalvo pohjassa ja täynnä vettä. Mutta vielä tämäkin.

Jos se paisuntasäiliö on edelleen korjaamatta niin noinhan siinä käy. Kun kuumaa vettä lasketaan jäähtyy kattilavesi. Vesi kutistuu jäähtyessään ja paine laskee. Sitten kun lisäät vettä niin ylimääräinen tulee ulos varoventtiilistä kun paine nousee 1,5 bar:iin(tai 2,5 riippuen varoventtiiilistä)

Jos kuumavesikierukka vuotaa niin ei tarvitse vettä lisäillä. Vesijohdon paine on 3-4bar ja vuototapauksessa paine ei laske vaan alkaa nousta. Sitten varoventtiili puskee ylimääräiset pihalle.

Kun paisuntasäiliö vaihdetaan niin pitää laittaa oikean kokoinen. Liian pienessä ei riitä paisuntavara vaan paine heittelee liikaa. Erityisen tärkeää tämä on puukattilan ja varaajan kanssa kun vesitilavuus ja lämpötilaerot on suuria.

Joku... kirjoitti:

En usko että tuo on edes mahdollista, sillä käyttövesipuolella paineet ovat moninkertaiset verrattuna kattilan paineisiin, jos kierukassa olisi reikä, niin virtauksen suuntaa ei tarvitsisi paljon arvailla, se nimittäin vuotaisi kyllä aika varmasti kattilaveden puolelle, ja sen taudin oireena ei olisi paineiden heittely, vaan korkea paine ja jatkuva vuoto varoventtiilistä.

Huomattavasti todennäköisempi diagnoosi noille oireille on se, että kun otat kuumaa vettä, niin kattilavesi jäähtyy, jolloin sen tilavuus pyrkii pienenemään. Koska järjestelmässä ei ole toimivaa paisuntasäiliötä on paineenalenema nopeaa vaikka muutos kattilaveden ( patteriverkoston) keskilämpötilassa onkin melko pientä.

Itse ainakin lähtisin liikkeelle ihan vaan siitä paisuntasäiliöstä ja katsoisin sitten miten homma toimii. Ja miettisin muita vikoja vasta sitten.

Lue lisää

Moi. Niin tuo on vaihdettu siis paisunta säiliö esi paine on noin 0.8-1,0. bar, koti mittarilla mitattuna. Miten ihmeessä se voi vaikuttaa tuohon verkoston paineeseen (patteri), jos päästän lämmintä vettä hanasta??

koti tollo kirjoitti:

Moi. Niin tuo on vaihdettu siis paisunta säiliö esi paine on noin 0.8-1,0. bar, koti mittarilla mitattuna. Miten ihmeessä se voi vaikuttaa tuohon verkoston paineeseen (patteri), jos päästän lämmintä vettä hanasta??

Lue lisää

Tämä kattila on sellainen niin sanottu moduli tyyppi en tiedä tarkkaan mitä se meinaa, olettaisin, että mitään ei ole vaihdettavissa, vaan koko homma pitää uusia. Mihin hittoon se lisätty vesi menee. On ollut kaikki venttiilit, sekä meno että paluu kiinni, paineet karkaa, niin ja samalla oli kiertovesi pumppu pois päältä. Silti paineet häipyi.!!!.

koti tollo kirjoitti:

Tämä kattila on sellainen niin sanottu moduli tyyppi en tiedä tarkkaan mitä se meinaa, olettaisin, että mitään ei ole vaihdettavissa, vaan koko homma pitää uusia. Mihin hittoon se lisätty vesi menee. On ollut kaikki venttiilit, sekä meno että paluu kiinni, paineet karkaa, niin ja samalla oli kiertovesi pumppu pois päältä. Silti paineet häipyi.!!!.

Lue lisää

SIIS tuon verkoston paine laskee kun päästää kuumaa vettä, kierukalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa,sehän on käyttövedelle.

koti tollo kirjoitti:

SIIS tuon verkoston paine laskee kun päästää kuumaa vettä, kierukalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa,sehän on käyttövedelle.

Esim jos säiliössä on 100 litaa vettä 20 asteista niin tuon kun läämmittää 100 asteiseksi niin vettä onkin n 115 litraa eli vesi laajenee lämmetssään.Suljetussa kalvopaisunta järjestelmässä toi aiheuttaa paineen nousua.Jos tuossa astiassa on kierukka jolla lämmität kylmän veden kuumaksi käyttövedeksi niin astian veden lämpötila laskee ja kun veden lämpö laskee niin veden tilavuus pienenee ja suljetussa järjestelmässä toi tilavuuden pieneneminen aiheuttaa paineen alenemisen

muuttuu lämpötilan mukaan kirjoitti:

Esim jos säiliössä on 100 litaa vettä 20 asteista niin tuon kun läämmittää 100 asteiseksi niin vettä onkin n 115 litraa eli vesi laajenee lämmetssään.Suljetussa kalvopaisunta järjestelmässä toi aiheuttaa paineen nousua.Jos tuossa astiassa on kierukka jolla lämmität kylmän veden kuumaksi käyttövedeksi niin astian veden lämpötila laskee ja kun veden lämpö laskee niin veden tilavuus pienenee ja suljetussa järjestelmässä toi tilavuuden pieneneminen aiheuttaa paineen alenemisen

Lue lisää

on? Jos verkostossa on n.1 bar paine, niin paisuntaan pitäisi silloin laittaa 0.5 bar. Kirjoitit, että vastapaine on 0.8-0.9. Jos verkoston paine pyörii siinä samassa, niin paisuntasäiliöstä ei ole mitään hyötyä.

verkoston paine kirjoitti:

on? Jos verkostossa on n.1 bar paine, niin paisuntaan pitäisi silloin laittaa 0.5 bar. Kirjoitit, että vastapaine on 0.8-0.9. Jos verkoston paine pyörii siinä samassa, niin paisuntasäiliöstä ei ole mitään hyötyä.

Lue lisää

Niin paljonko on verkoston paine, olisi hyvä tietää mitä mittari näyttää?

Nimim. ”koti tollo” kirjoitti:
Moi. Niin tuo on vaihdettu siis paisunta säiliö esi paine on noin 0.8-1,0. bar, koti mittarilla mitattuna. Miten ihmeessä se voi vaikuttaa tuohon verkoston paineeseen (patteri), jos päästän lämmintä vettä hanasta??

Vastaus:
0.8-1,0. bar, astian esipaine on liian korkea paine!
Paineastia pois paikoiltaan ( eli paineeton ) ja nyt tarkistetaan astian paine ja säädetään 0,5 bar
Astia paikoilleen ja päästetään järjestelmään vettä, ja paine noin 1,0 bar.
Lämpö tietysti päälle.
Ilmauksien jälkeen lisätään vettä järjestelmään ja huolehditaan siitä noin 1,0 baarin järjestelmän paineesta.

Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa. Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta. Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.
Paisunta-astian esipaine on tarkastettava säännöllisesti vuosittain ennen lämmityskauden alkua. Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytönvoi tehdä myös ilmalla

Jämä. kirjoitti:

Niin paljonko on verkoston paine, olisi hyvä tietää mitä mittari näyttää?

Nimim. ”koti tollo” kirjoitti:
Moi. Niin tuo on vaihdettu siis paisunta säiliö esi paine on noin 0.8-1,0. bar, koti mittarilla mitattuna. Miten ihmeessä se voi vaikuttaa tuohon verkoston paineeseen (patteri), jos päästän lämmintä vettä hanasta??

Vastaus:
0.8-1,0. bar, astian esipaine on liian korkea paine!
Paineastia pois paikoiltaan ( eli paineeton ) ja nyt tarkistetaan astian paine ja säädetään 0,5 bar
Astia paikoilleen ja päästetään järjestelmään vettä, ja paine noin 1,0 bar.
Lämpö tietysti päälle.
Ilmauksien jälkeen lisätään vettä järjestelmään ja huolehditaan siitä noin 1,0 baarin järjestelmän paineesta.

Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa. Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta. Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.
Paisunta-astian esipaine on tarkastettava säännöllisesti vuosittain ennen lämmityskauden alkua. Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytönvoi tehdä myös ilmalla

Lue lisää

Moro. Otinpa vielä kerran tuon uuden paisuntasäiliön irti, pudotin esipaineen 0,5 bar,täytin järjestelman ja avot paineet pysyy.!!. "Asiantuntija" paikallisessa lvi liikkeessä sanoi että anna paineen olla 1 bar, silloin ei pelannut. Eli ei aina kannata kuunnella ammattilaista, vaikkakin yleensä tietävät mistä puhuvat.No sama tuo, nyt kaikki hyvin ja omatkin paineet päässäni putosivat normaali tasolle. Kiitokset kaikille vastaajille ja hyviä jatkoja.

koti tollo kirjoitti:

Niin, olihan se paisarikin rikki kalvo pohjassa ja täynnä vettä. Mutta vielä tämäkin.

Toimii se paisuttavat-astiavaikka ei koko kalvoa olisi.
Edellytys että putki menee pohjasta sisään. Kalvo vain estää ettei pumpata ilmaa lämmitysjärjestelmään. Oli ilma kalvon sisällä tai ulkopuolella kalvon saman työn tekee kyseinen ilmatila. Saman ajaisi painesäiliö ilman kalvoa.
Itse olen laitellut Haato varaajan säiliötä josta lämpöelemetti pois ja säiliö pattereiden yläpuolelle , josta hukkaputki viemäriin. Myös huohotus pitää hoitaa.
Ei mene ikinä epäkuntoon kun on haponkestävä pytty ja höyryn kestävää muoviputkea messinkiliittimillä. Noiden kalvopaisunta-astioiden kanssa on aina ollut harmia.
Puulämmitteisessä järjestelmässä on aina käytettävä avointa järjestelmää.
Veden muuttuminen kaasuksi tarvitsee 11 000 kertaisen määrän tilaa mitä vesi tarvitsee.
Jokainen voi mielessään kuvitella mitä tapahtuu kun 300 L vettä kaasuuntuu.
Ottakaa akan ammattimies tekemään nämä hommat.

kieroliero kirjoitti:

Jos se paisuntasäiliö on edelleen korjaamatta niin noinhan siinä käy. Kun kuumaa vettä lasketaan jäähtyy kattilavesi. Vesi kutistuu jäähtyessään ja paine laskee. Sitten kun lisäät vettä niin ylimääräinen tulee ulos varoventtiilistä kun paine nousee 1,5 bar:iin(tai 2,5 riippuen varoventtiiilistä)

Jos kuumavesikierukka vuotaa niin ei tarvitse vettä lisäillä. Vesijohdon paine on 3-4bar ja vuototapauksessa paine ei laske vaan alkaa nousta. Sitten varoventtiili puskee ylimääräiset pihalle.

Kun paisuntasäiliö vaihdetaan niin pitää laittaa oikean kokoinen. Liian pienessä ei riitä paisuntavara vaan paine heittelee liikaa. Erityisen tärkeää tämä on puukattilan ja varaajan kanssa kun vesitilavuus ja lämpötilaerot on suuria.

Lue lisää

Näin juuri.

koti tollo kirjoitti:

SIIS tuon verkoston paine laskee kun päästää kuumaa vettä, kierukalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa,sehän on käyttövedelle.

Paitsi jos kierukka vuotaa käyttövettä patteriveden sekaan. Kun taas paine käyttövesiverkostossa laskee työntyy patterivesi vesijohtoverkostoon josta juo koko kylä vettä kyseisen talon pattereista. Takaiskuventtiilit joko puuttuu tai on epäkunnossa.

verkoston paine kirjoitti:

on? Jos verkostossa on n.1 bar paine, niin paisuntaan pitäisi silloin laittaa 0.5 bar. Kirjoitit, että vastapaine on 0.8-0.9. Jos verkoston paine pyörii siinä samassa, niin paisuntasäiliöstä ei ole mitään hyötyä.

Lue lisää

Paisuntasäiliön ilmatila on joustava jos on riittävästi ilmaa . Jos kumisäkki vuotaa pumpataan ilmaa helposti patterikiertoon ja vesi poistuu pattereista ylipaineventtiilistä.
.