Tavoitteenani on aloittaa hammaslääketieteen opinnot 2009 Helsingissä.
Olisi hyvä hyvissä ajoin vaihtaa työpaikka ja asuinpaikka sellaisiksi, jotka sopivat mahdollisimman hyvin opintojen kanssa yhteen. Siispä:
- Työajat. Järkevään elintasoon tottuneena aion tehdä paljon töitä opintojen ohella.
Millaisina kellonaikoina voi ensimmäisinä vuosina tehdä töitä eli onko pakollisia läsnäoloja minkä verran? Ehtiikö ark. 8-16 työskentelemään miten paljon lukukausien aikana vai meneekö 100 % virka-ajan ulkopuoliseksi työksi? Paljonko töitä ahkerimmat teistä opiskelijoista tekee? Ja missä työskentelette, erityisesti te joilla on jo esim. kaupallinen tutkinto ja reilusti työkokemusta entuudestaan?
Koulun läheltä olisi kätevää duunia saada, mutta ei varmaan kaupallisella taustalla paljon tutkimusryhmiin ja Meilahdessa/keskustassa sijaitseviin lääkealan firmoihin (mitä kaikkia niitä on?) tms. pyydellä? =)
- Opintojen sijainti. Onko 99 % opinnoista Meilahdessa alueella Meilahden sairaala - Biomedicum, vai missä lähinnä opinnot parina ekana vuotena? (Ajattelin, että Pasila olisi sikäli hyvä asuinpaikka, että sieltä pääsee muuallekin, kuin koululle hyvin, mutta Meilahti olisi kai vielä lähempänä opintoja).
Olisi hyvä hyvissä ajoin vaihtaa työpaikka ja asuinpaikka sellaisiksi, jotka sopivat mahdollisimman hyvin opintojen kanssa yhteen. Siispä:
- Työajat. Järkevään elintasoon tottuneena aion tehdä paljon töitä opintojen ohella.
Millaisina kellonaikoina voi ensimmäisinä vuosina tehdä töitä eli onko pakollisia läsnäoloja minkä verran? Ehtiikö ark. 8-16 työskentelemään miten paljon lukukausien aikana vai meneekö 100 % virka-ajan ulkopuoliseksi työksi? Paljonko töitä ahkerimmat teistä opiskelijoista tekee? Ja missä työskentelette, erityisesti te joilla on jo esim. kaupallinen tutkinto ja reilusti työkokemusta entuudestaan?
Koulun läheltä olisi kätevää duunia saada, mutta ei varmaan kaupallisella taustalla paljon tutkimusryhmiin ja Meilahdessa/keskustassa sijaitseviin lääkealan firmoihin (mitä kaikkia niitä on?) tms. pyydellä? =)
- Opintojen sijainti. Onko 99 % opinnoista Meilahdessa alueella Meilahden sairaala - Biomedicum, vai missä lähinnä opinnot parina ekana vuotena? (Ajattelin, että Pasila olisi sikäli hyvä asuinpaikka, että sieltä pääsee muuallekin, kuin koululle hyvin, mutta Meilahti olisi kai vielä lähempänä opintoja).
Vastaukset 29
Vanhimmat
on viestiketju otsikolla "Lääkistä töiden ohella", ymmärtääkseni dippainssin aloittama. Lukaisepa, niin voit saada vinkkiä tuohon työssäkäyntikysymykseen. Itse olen IHAN eri tieteenalan harjoittaja, mutta mutu-käsitykseni on, että lääkis on harvinaisen "koulumainen" yliopistoala ja päivätöiden yhdistäminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Läsnäoloa vaativaa opetusta on paljon.
Tsemppiä kuitenkin pääsykokeisiin ja opiskeluun!
Pakollisia opintoja ei ole PALJON. Pakolliset vähät opinnot on vaan hankalasti ripoteltu pitkin päivää ja pitkin viikkoa. Säännöllisen päivätyön tekeminen on mahdotonta. Mutta. Jos työnantaja joustaa ajoissa tai töitä voi tehdä missä vaan, en näe suurta ongelmaa. Itse räpellän vielä täyttä työpäivää sillon kun ehdin opintojen ohessa, ennen ja jälkeen. Rankkaa on, ja en usko jaksavani vuotta kauempaa. Ja tietenkin, itseopiskelua ja tiedonhakua on paljon. Vie aikaa. Ekat vuodet eivät ole ehkä vaikeita, mutta vaativat silti sitä aikaa.
Mites ne ryhmätyöt vai mikähän nimitys nyt olikaan, joita niitäkin on luentojen lisäksi. Kuinka paljon niitä on viikossa?
Entäs jos niihin ei pääse, vaikkapa sairauden vuoksi, niin miten niitä korvataan?
on n. 2-3 kertaa viikossa. Jos on poissa, joutuu korvaamaan yleensä kirjallisella työllä. max 3 kertaa saa olla poissa, jos ylittyy joutuu keskustelemaan tilanteesta kurssin vastaavan kanssa, joka sitten päättää voiko kurssia ylipäätään läpäistä...
Pakolliset on siis hyvinkin pakollisia.
Yksinhuoltajalle sitten hieman vaikeaa, jos lapset sairastaa on vain yksi vanhempi heitä hoitamaan.....
Mikä tässä nykyajassa on, kun kaikkien pitäisi saada kaikki?
En nyt viittaa tällä tämän ketjun aloittajaan, joka sinänsä on tämän palstan kyselijöiden fiksummasta päästä, vaan kysyn yleisellä tasolle, että:
Pitääkö se oikein erikseen sanoa, että opintotukikuukautensa johonkin toissijaiseen hassanneen, luonnontiedetumpelon yksinhuoltajan on a) vaikea päästä lääkikseen ja b) hiton vaikea opiskella siellä?
Elämä on valintoja. Omanne olette jo tehneet kauan sitten, eläkää niiden kanssa.
Mikähän tässä nykyajassa on, kun ollaan niin ahneita, ettei muille haluttaisi antaa mahdollisuuksia, vaan kaikki pitäisi saada aina vain itselle?
Viittaan tässä lähinnä lääkäripulaan ja haluttomuuteen kouluttaa tarpeeksi lääkäreitä. Terveyskeskuksissa on ankara lääkäripula jolloin keikkalääkärit rahastavat köyhiä kuntia, sen sijaan että annettaisiin useammalle mahdollisuus työskennellä alalla. Sen sijaan pelätään kilpailua ja pyritään pitämään lääkäripula ennallaan.
Ehkä pitää oikein erikseen sanoa, että lääkäreiden koulutusmäärien vähäisyys johtaa a) resurssien järjettömään käyttöön (koulutetaan turhaan luonnontiedetumpeloita lääkäreiden sijaan) ja b) lääkäreiden palkkatason järjettömän kovaan nousemiseen.
Elämä on valintoja ja yhteiskunnan tulisi tehdä järkeviä valintoja huolimatta siitä, että jokin ammattiryhmä pyrkii törkeästi ajamaan vain omaa etuaan muiden kustannuksella.
Samat paikat kärsivät myös insinööri, juristi ja sairaanhoitaja pulasta. On vaan pikku hiljaa hyväksyttävä maailman muuttuvan. Kaikkiin pikkukyliin ei tulevaisuudessa tule enää jäämään lääkäreitä, sairaanhoitajia, juristeja eikä diplomi insinöörejä.
Miksi sitten lääkäreitä, dippejä, juristeja ja sairaanhoitajia ei kouluteta enemmän? Siksi, koska kaikkia mainittuja ammattiryhmiä on jo nyt enemmän kuin koskaan historiassa, ja koulutusmäärät ovat edelleen valtavia. Esim. lääkäriksi koulutetaan tällä hetkellä 1/100 ikäluokasta.
Kuinka monta lääkäriä per 100 suomalaista olisi sinun mielestäsi tarpeeksi?
Samat paikat eivät todellakaan kärsi insinööri-, juristi- ja sairaanhoitajapulasta. Sairaanhoitajista on pulaa lähinnä pääkaupunkiseudulla, muualla jopa ylitarjontaa. Insinööreistä ja juristeista ei juuri ole pulaa. Insinöörien ja juristien työttömyysprosentti on sentään parin prosentin luokkaa. Lääkäreitä ei ole työttömänä, vaan lääkäreistä on lähes 10 prosentin vajaus.
Lääkäreitä koulutetaan nyt 1/100 ikäluokasta, mutta sekään ei riitä koska eläkkeelle jää lähivuosina todella paljon lääkäreitä ja väestö vanhenee jatkuvasti jolloin tarve myös kasvaa.
Vertailun vuoksi insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja on lähes puolelle ikäluokasta!
Kuinka paha lääkäripulan tulisi sinun mielestäsi olla? Pitäisikö lääkäreiden viroista puolet olla täyttämättä? Nyt vajaus on 10% luokkaa.
Virkoja on täyttämättä, mutta oikeaa pulaa lääkäreistä ei ole. Syy tähän on surkeissa työoloissa.
Vielä 5 vuotta sitten Oulussa oli kaikki virat täytetty, mutta nyt virkoja on vapaana useita, kun taas Oulun lähikunnissa lääkäreistä ei ole pulaa. Syynä tähän on surkeat työolot/sopimukset. Lääkäreitä kyllä on, mutta tarjotut virat ovat niin surkeita, ettei kukaan täysipäinen sellaista ota vastaan. Paljon järkevämpää tulla samaan hommaan vuokrafirman kautta.
Lääkäreitä on muuten myös työttömänä, jopa yliopistokaupungeissa. Ajatuksesi ilmeisesti olikin se, että kunhan tarpeeksi lääkäreitä koulutetaan kortistoon, alkaa surkeimmatkin työt suolakaivoksissa maistua?
Jos virkoja on vapaana jopa 10% kaikista viroista, ja samalla työttömyys on nolla, niin mitä muuta se voi tarkoittaa kuin lääkäripulaa? Edes ostopalveluna ei saada täytettyä paikkoja, joten vuokralääkäritoiminta ei myöskään selitä tilannetta. Millainen tilanteen pitäisi sitten olla, että lääkäreistä olisi "oikeaa pulaa"?
Vuokrafirmat toimivat tällaisessa tilanteessa lähinnä välineenä kiristää lisää palkkaa lääkäripulan ansiosta. Samalla voidaan kiertää kätevästi veroja.
Maaliskuussa 2007 oli lääkäreitä työttömänä yhteensä peräti 21 kappaletta. Ehkä osa näistä työttömistä asuu "jopa" yliopistokaupungissa. Vertailun vuoksi 1.1.2008 oli Suomessa työikäisiä lääkäreitä 17 609. Kun avoimia työpaikkoja on lääkäreille joka puolella, niin kyseiset 21 henkilöä ovat olleet täysin omasta tahdostaan työttömänä. Työttömyyskorvausta ei ainakaan pitäisi irrota.
Tämän päivän Helsingin Sanomissa oli juttu lääkäripulasta kärsivästä Mäntyharjun kunnasta. Kunnan neljästä virasta yksi on täytetty, yksi hoituu ostopalveluna ja yhteen on löydetty määräaikainen työntekijä. Eli yksi virka on kokonaan täyttämättä, eikä työntekijää ole löydetty edes ostopalveluna. Mitenköhän tämä vaikuttaa kunnan asukkaiden terveyspalveluihin? Palkkaa tarjotaan yli 6000 euroa kuukaudessa, ja työoloja kehuttiin jutussa. Eikä silti ole löydetty työntekijöitä, vaikka kyseessä ei ole mikään käsivarren lapissa tai itäisessä Suomessa sijaitseva paikkakunta.
Missä suolakaivoksessa työntekijöille maksetaan palkkaa yli 6000 euroa kuukaudessa? Tuskin lääkäreitä missään vaiheessa suolakaivokseen on töihin menossa. Onko koulutusta vastaava työ erittäin hyvällä palkalla "surkeaa"? Monella muulla alalla näin tuskin ajatellaan.
Ajatukseni on lähinnä se, että ei varmaankaan ole järkevää kouluttaa ihmisiä työttömiksi muilla aloilla, kun jollakin toisella alalla on paha työvoimapula ja hakijoita koulutukseen olisi tulossa 10-kertaisesti yli tarpeen.
Työttömyys ei ole 0%, ja ostopalveluina saadaan kyllä paikkoja täytettyjä.
Lääkärit tosiaan kiertävät putkimiesten ja siivojien tavoin veroja työskentelemällä omissä yrityksissään, entä sitten?
Oikea pula olisi silloin, jos lääkäreitä olisi vähemmän kuin työpaikkoja. Näinhän ei nyt ole, vaan ainoastaan osa työpaikoista on niin huonoja, että ne eivät kelpaa. Kuten totesitkin, lääkäreitä on tälläkin hetkellä työttöminä.
Mäntyharjun neljättä virkaa ei ole edes haluttu täyttää ostopalveluna. En tiedä onko ymmärryksessäi vikaa vai valehteletko tietoisesti.
Ja kyllä, todennäköisesti tuo tarjottu työ on surkeaa. Miksi luulet lääkärien jonottavan vuosikausia sairaalaan 2700€/kk palkalle pääsyä, vaikka samaan aikaan olisi "koulutusta vastaava työ erittäin hyvällä palkalla" tarjolla? Voisiko olla mitenkään mahdollista että työoloissa olisi korjattavaa? Muualla viesteissäsi annat ymmärtää lääkärien olevan ahneita. Miten siis selität lääkärien ylitsepursuavan innon päästä tekemään työtänsä yli puolet pienemmällä palkalla muualle?
Mistähän lääkärin todennäköisesti akateemiselle puolisolle mahtaa löytyä koulutusta vastaavaa työtä Mäntyharjulta? Löytyykö myös lapsille mieleiset koulut? Ei ole realistinen ajatus odottaa lääkärien yksin muuttavan muuttoliikettä vastaan.
Lääkäreiden työttömyys on noin 0,1%, kuten edellä tuli jo ilmi. Eli työttömyyttä ei käytännössä ole jos työttömiä on 21 henkilöä yli 17 000 joukosta. Mille tahansa muulle akateemiselle ammattiryhmälle tuo merkitsisi täystyöllisyyttä. Mistä syystä lääkärit tekisivät tässä poikkeuksen? Kyseiset henkilöt myös pääsisivät töihin heti jos vain haluaisivat. Eli työttömyyttä ei ole.
Työskenteleekö siivoojia kunnallisissa tehtävissä keikkafirman kautta samalla nostaen osan palkastaan verottomina osinkoina? Ei taida työskennellä. Myöskään putkimiehet eivät taida tehdä samoin. Siivoojia ja putkimiehiä on turha syyttää kyseisenlaisesta veronkierrosta.
Mitähän siitä seuraisi, jos vaikkapa luokanopettajat irtisanoutuisivat ja perustaisivat keikkafirmoja joiden kautta he voisivat työskennellä opettajina samoissa tehtävissä kuin ennenkin, mutta nostaen osan palkastaan verottomana?
Lääkäreitä on vähemmän kuin työpaikkoja. Lääkärit ilmeisesti ovat "primadonnia" kuten professori Lillrank äskettäin ilmaisi, kun työpaikat eivät kelpaa. Usealla paikkakunnalla lääkärien virkoja ei ole saatu täytettyä edes ostopalvelulla. Mäntyharjulla ei välttämättä haluta maksaa vuokrafirmojen jättipalkkioita, vaan toistaiseksi vielä yritetään löytää jostain vakituinen työntekijä joka myös sitoutuisi työhönsä. Kuten jo totesin, lääkäreitä ei käytännössä ole työttöminä. Samalla suuri määrä työpaikkoja on täyttämättä. Jos tämä ei ole työvoimapulan merkki, niin mikä sitten on?
Pitäisikö pääsykoetta uudistaa siten, että tulevat opiskelijat ymmärtäisivät paremmin mihin ovat opiskelemassa? Hakijoita koulutukseen on valtavasti, ja innokkaiden hakijoiden kannalta on varsin murheellista se, että koulutusmäärät eivät vastaa kysyntää. Moni rannalle jääneistä olisi varmasti valmis työskentelemään myös terveyskeskuksessa.
Sairaalassa työskentelevän lääkärin säännöllisen työajan keskipalkka oli vuonna 2005 lääkäriliiton mukaan 4350 euroa. Eiköhän sekin ole jo ehtinyt nousta tällä välillä. Hieman enemmän kuin 2700 euroa/kk...
Itsehän väitit edellä, että "samat paikat kärsivät myös insinööri, juristi ja sairaanhoitaja pulasta." Tältä pohjalta luulisi myös Mäntyharjulta löytyvän puolisolle töitä. Usein tilanne on sellainen, että pääkaupunkiseudulle muutetaan työn perässä. Muualla asuttaisiin mieluusti, jos vain töitä olisi. Lääkäreiden kohdalla asia taitaa olla toisin päin.
Minusta tuntuu täsmälleen samalta, en nimittäin myöskään tiedä onko omassa ymmärryksessäsi vikaa vai valehteletko tietoisesti. Ehkä kyseessä voisi vain härski edunvalvonta.
Kyllä, monet siivoojat ja putkimiehet todellakin toimivat omassa yrityksessään. Varsinkin putkimiesten kohdalla tämä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Nordic Healtcare Groupin Lillrank, joka siis konsultoi omassa firmassaan terveydenhuollon yksityistämisen puolesta, antaa tosiaan myös professorina konsultti-Lillrankkia tukevia lausuntoja. Mitäs mieltä olet tällaisesta törkeästä oman edunajamisesta ja kahdella pallilla istumisesta, vai onko se ok, kunhan sen tekijä ei ole lääkäri?
Sama surullinen tilanne vaivaa myös ekonomeja, insinöörejä, sairaanhoitajia, juristeja jne. Työpaikkoja on avoinna, ja hakijoita enemmän kuin kouluihin otetaan sisään.
Ehdottamaasi on jo kokeiltu. Muuntokoulutuksessa otettiin muita heikompia hakijoita epäreilusti jonon ohi sillä perusteella, että he muka menisivät töihin syrjäseuduille. Kokeilu oli surkea fiasko, ja ne jotka ovat ylipäätänsä edes valmistuneet, eivät ole olleet yhtään sen valmiimpia muuttamaan metsiin, kuin muutkaan lääkärit.
Minä olen myös sitä mieltä että välttämättä lääkäreiden sisäänottoa ei tarvitse lisätä. Julkinen terveydenhuolto on tosiaan todella tehotonta yksityiseen verrattuna, joten yksityistämisestä tulisi kyllä tiettyjä etuja. Lääkärien määrä ei tosiaan poista tätä tehottomuutta.
Tuosta palkasta vielä, esim. Keski-Suomen keskussairaalassa aloittavan erikoistuvan palkkahan on jotain 2500-2700€/kk päivystyskorvaukset. Ei nuo keskipalkat kerro mitään todellisista palkoista. Itse olen suorassa työsuhteessa kuntaan terkkarilääkärinä. Teen 60 tunnin työviikkoa ja palkka on 12 000€/kk.
Siivoojat eivät taida työskennellä juuri keikkafirmojen kautta julkisella sektorilla ja nostaa palkkaansa pääomatuloina kohdennettujen osinkojen avulla. Tällaisesta veronkierrosta eivät siivoojat pääse hyötymään.
Kieltämättä Lillrankin toiminta on kummallista, kuten myös mainittujen kahdella pallilla istuvien lääkärien toiminta. Kyseiset lääkärit saattavat tehdä lyhyttä päivää julkisella puolella ja rekrytoida sieltä potilaita rahakkaalle yksityiselle puolelle. Tätä on tapahtunut paljon.
Sairaanhoitajista on pulaa, mutta ekonomeja, insinöörejä ja juristeja on huomattavasti enemmän työttömänä kuin mitä avoimia työpaikkoja on. Tekniikan alan koulutukseen otetaan keskimäärin noin puolet kaikista hakijoista. Kauppatieteellisen on paikoitellen todella helppo päästä.
Insinööreistä on työttömänä noin 3 prosenttia ja Diplomi-insinööreistä noin 2 prosenttia. Nämä ovat normaaleja lukuja, sillä työvoimasta on aina työttömänä muutama prosentti kitkatyöttömyyden takia. Avoimia työpaikkoja on myös vähemmän kuin työttömiä insinöörejä. Sama pätee ekonomeihin ja juristeihin. Lääkäreitä ei sen sijaan ole käytännössä lainkaan työttömänä, mikä ei ole normaali tilanne. Samalla avoimia lääkärin virkoja on satoja.
Lääkäripulan kieltäminen on melkoista valehtelua tässä tilanteessa.
Jotta yksityistämisestä todella olisi etuja, pitäisi alalla olla myös jonkinlaista kilpailua. Nyt sitä ei ole, vaan kyseessä on Fortum -tyyppinen kartelli. Kun tarjontaa ei ole tarpeeksi, voidaan hinta asettaa lähes mihin tahansa, eikä rahan tulolla ole rajoja. Tämän voi havaita esimerkiksi edellisestä viestistä. 12 000 euroa kuukaudessa on samaa luokkaa kuin pääministerillä.
Yksityistäminen ei siis kannata kaikissa tapauksissa. Tehostamista voidaan hakea myös tuomalla yksityisen puolen menetelmiä julkiselle puolelle.
Kyllä tilastoidut keskipalkat ovat aivan todellisia, ei niitä mistään hatusta ole vedetty. Niistä tosin puuttuu joitakin lisiä, joten todelliset palkat ovat suurempia.
Muuntokoulutuksesta ei tosiaan tainnut olla apua.
Kolutusmäärien lisääminen tulisikin tehdä ehkä niin, että aloituspaikkoja lisättäisiin huomattavasti Kuopiossa ja Oulussa. Näin lääkärit jäisivät ehkä paremmin pahimmasta lääkäripulasta kärsiville alueille. Tärkeintä olisi joka tapauksessa nostaa koulutusmääriä jotta pula helpottaisi.
Ihan varmaan joo. Minä taas olen vasta opiskelija, ja saan viikon loppupäivystyksistä 30 000€ per viikonloppu. Ihan kunnalla olen töissä.
Mikähän palkkaluokka toi 12 000 € /kk mahtaa olla kunnallisella? Satusetä A 29?
Siittä en tiedä onko kirjoittajan palkka 12 k€/kk niinkuin väittää. Mutta eihän työntekijän välttämättä tarvitse tehdä KVTES:en mukaista työsopimusta. Kyllä töihin saa mennä paremmalla sopimuksella kuin KVTES, jos sellaisen saa aikaiseksi.
Ehkäpä kovasta lääkäripulasta kärsivä paikkakunta haluaa solmia lääkärin kanssa KVTES:ta (työntekijän kannalta) paremman sopimuksen. Tulee halvemmaksi kunnalle (kuin reppufirma) ja lääkärikin saa parempaa palkkaa, kun jää välikäsi pois.
Kuopiossa ja Oulussa on jo nyt erittäin tiukkaa riittävien opetusresurssien kanssa ja koulutusmääriä pitäisi päin vastoin pienentää eikä lisätä, jos halutaan kouluttaa lääkäreitä. Yhtään lisää ei todellakaan voi ottaa, sillä opiskelijoille ei riitä opettajia eikä potilaita - näistä kummatkaan, varsinkaan potilaat, eivät mystisesti lisäänny rahallakaan.
Itsekin kannatin ennen lääkikseen pääsyäni tuota "koulutetaan lääkäreitä ihan sikana ja hyvähän se vaan on, jos niitä olis liikaa", mutta nyt nähtyäni asiaa toiseltakin puolelta olen sitä mieltä, että ainakaan lähivuosina ei todellakaan kannata edes harkita opiskelupaikkojen lisäämistä.
Maaseutu autioituu eikä sille mitään mahda. Itsekin olen myös ihmetellyt sitä, että ihmiset menevät mieluummin sairaalaan töihin tuolla 2500 e palkalla kuin terveyskeskukseen 6000-8000 e kuukausipalkoilla. Tästä voitaisiin kai päätellä, että lääkärit eivät olekaan rahanahneita paskoja, vaan arvostavat työssään sittenkin jotain muuta. Sairaalalääkäreiden virkoihin nimittäin ilmeisesti on paljon enemmän halukkaita kuin otetaan töihin, vaikka se palkka ei iso olekaan. Jos katsot keskiarvoja, muista että se ei todellakaan kerro todellisuutta sairaalassa aloittavan henkilön palkasta, sillä ylilääkärit ja jo erikoistuneet lääkärit (eli n. 6 vuotta "peruskoulun päälle) saavat huomattavasti suurempaa palkkaa kuin sairaalassa uraansa aloittava erikoistuva lääkäri.
Ja mitä tulee lääkäreiden syyllistämiseen siitä, miten "valtio maksaa koulutuksen ja sit ne ei mee Käpykylän perähikiälle töihin", niin sama, eli se että koulutus on maksettu verovaroilla, koskee kyllä IHAN KAIKKIA muitakin ammatteja Suomessa. Paitsi jotain yksityisen maskeerauskoulun käyneitä. Ja silti kukaan ei syyllistä heitä ulkomaille lähtemisestä tai työskentelystä vaan suurissa kaupungeissa. Saati sitten siitä, että saavat työstään palkkaa.
"Kuopiossa ja Oulussa on jo nyt erittäin tiukkaa riittävien opetusresurssien kanssa ja koulutusmääriä pitäisi päin vastoin pienentää eikä lisätä, jos halutaan kouluttaa lääkäreitä. Yhtään lisää ei todellakaan voi ottaa, sillä opiskelijoille ei riitä opettajia eikä potilaita - näistä kummatkaan, varsinkaan potilaat, eivät mystisesti lisäänny rahallakaan."
no ei ainakaan käsittääkseni Oulussa ole pulaa potilaista.
Sairaita varmasti riittää Kuopiossa ja Oulussa opetustarkoituksiin, sillä nykyisiäkään ei ehditä hoitaa. Opettajien määrä on kiinni käytettävistä resursseista. Koulutuksen määrärahoja pitäisi lisätä samassa suhteessa aloituspaikkojen määrän lisäämisen kanssa.
Miksi opiskelupaikkoja ei kannata lisätä? Saattaisiko lääkäripula helpottaa? Onko se suurin kuviteltavissa oleva uhkakuva?
Maaseutu autioituu yhä, mutta lääkäreistä on pulaa kaikkialla. Myös pääkaupunkiseudulla on terveyskeskuslääkäreistä 10% vajaus. Lääkäripula ei koske enää vain syrjäseutuja.
Veronmaksajat haluavat varmasti myös vastinetta verorahoilleen. Terveyspalvelut ovat heikossa kunnossa lääkäripulan takia. Tehokasta verorahojen käyttöä olisi lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen. Tällä hetkellä lääkäreitä ei vain yksinkertaisesti riitä sinne perähikiälle, kun pääkaupunkiseudullakaan ei saada paikkoja täytettyä.
"Sairaita varmasti riittää Kuopiossa ja Oulussa opetustarkoituksiin, sillä nykyisiäkään ei ehditä hoitaa."
Opiskelijat eivät hoida potilaita, vaan tutkivat ja harjoittelevat heidän suostumuksellaan toimenpiteitä ja potilaan tutkimista ja muita asioita. Valmistuneet lääkärit hoitavat sairaita, eivät opiskelijat. Kuopiossa ainakin on pulaa sopivista potilastapauksista ja koska Kuopiossa on vaatimuksena harjoitella hyvin paljon tuota potilaan tutkimista ja muuta, on potilaita varsin vähän opiskelijoihin nähden.
Lääkäripula on kyllä siitä outo juttu, että lääkäreitä on jo nyt enemmän kuin koskaan ja Suomen lääkäritieheys on Eurooppalaisittainkin suuri (ellei suurin). Jossain muualla kuin lääkärien määrässä siis mättää. Hoitotiimien työtä voitaisiin varmasti jotenkin tehostaa niin, ettei lääkäriltä mene potilaisiin niin paljon aikaa ja potilaita ohjattaisiin alun perinkin oikeaan paikkaan, eikä vasta pompottelun jälkeen.
Monella perähikiällä on lääkäreiden vakanssit täytettynä, kun työolot on järjestetty sellaisiksi, että ne työntekijöitä houkuttelevat. Samoin ihan kaupunkien sisälläkin on eroja eri terveyskeskusten välillä, joten siitä ei ole kiinni, missä se terveyskeskus sijaitsee, vaan siitä millainen työpaikka se on.
Lääkärit voivat myös helposti lähteä ulkomaille, ellei kotimaasta löydy tyydyttävää työtä. Monet sairaanhoitajathan tätä optiota käyttävät myös. Kuntatyönantajalla olisikin siis petrattavaa työolojen järjestämisessä niin sairaanhoitajille kuin lääkäreillekin.
Sinullahan on hyvä duuni. Itsekin teen bulkkiduunia terkkarissa, mutta 80 tuntia viikossa loma-aikoja ( 7 viikoa vuodessa) lukuunottamatta ja keskimääräinen bruttoansio on vain 14 000. Pääseekö teille vielä töihin?
Lääkärit muuttavat pikemminkin Suomeen korkeiden palkkojen perässä kuin Suomesta ulkomaille. 6% työssä olevista lääkäreistä on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Kun lääkäreistä on Suomessa huutava pula, niin miksei haluta kouluttaa Suomalaisia lääkäreitä? Sen sijaan tuodaan ulkomailta lääkäreitä jotka eivät osaa Suomea.
Sairaanhoitajat muuttavat ulkomaille huonojen palkkojen takia. Lääkärin palkat ovat Suomessa noin kolminkertaiset hoitajiin nähden. Lääkärit eivät muuta pois Suomesta huonon palkan takia, vaan jostakin muista syistä.
mutta miten se vaikuttaa ensimmäisten vuosien opiskeluaikatauluun lääkiksessä?
Tais vähän aihe syrjähtää...