Nähtävästi pidät palstan huumorista?
Minä? Kyllä pidän palstan huumorista, mutta luulen, että muiden ja omatkin yritelmät....
"huumori" haiku (=vaikeinta todennäköisesti mitä olen koettanut) :
Kävelin metsään
saatan jopa ymmärtää
puolukkaa siellä
Minä? Kyllä pidän palstan huumorista, mutta luulen, että muiden ja omatkin yritelmät....
"huumori" haiku (=vaikeinta todennäköisesti mitä olen koettanut) :
Kävelin metsään
saatan jopa ymmärtää
puolukkaa siellä
Vastaukset 51
Vanhimmat
pidän ja joskus bittihuumorista :)
... mitä voisi olla bittihuumori?
Huono arvaus: ystäväni on Guru alalla ja hän "viljelee" tuota tyyliin... kukaan ei ymmärrä tätä, jos ei osaa tulkita binäärikoodia... jes.
on se mitä näillä foorumeilla viljellään joskus paremmalla ja joskus huonommalla menestyksellä.
Laitoin tarkoituksella eka vastaukseni lyhyeksi koska olet tankafani :)
:)))
- ihan oikeesti sellaisesta joka ei loukkaa ketään.
"selittäminen" netissä aina jostain syystä kääntyy itseään vastaan.
Voisi tietysti ajatella, että kaikki ´kirjoitettu teksti kääntyy "itseään vastaan"... ehkä jotkut kirjoittajat jopa "pyrkivät" siihen? Minäkinkö?
Tokko sentään...
tietää, että "kukaan" ei loukkaannu?
ei kerrro sitä niin raakana, kevyt levite on terveellistä.
huumoria yksin neljän seinän sisällä ilman ulospääsyä, sitäkö tarkoitit?
Hyasintti mun mielestä koheltaa meidän kaikkien = sinun ja minun puolesta.
vanha... (kaiketi tälläkin palstalla jo kertomani)
veljeni kertoma vitsi... mitäs puhut levitteistä...
- Mikä on riikinruotsiksi persläpi?-
- En tiiä...-
- No... tietty se on Tummelbana -
huumorista eli tilannekomiikasta, jopa täällä palstalla. Vai olisiko se sitten bittitilannakomiikkaa
onko huumoriin "valmistauduttava", eli mentävä katsomaan komediaa: teatteriin, elokuviin... tai kerrottava ns. "vitsejä", vai voisiko oma elämäntilanne muodostaa aidosti "huumoria"... satunnaisesti, huonomillaankin? Voisko asenteella elämään olla mitään osuutta?
kysymykseesi edellisessä vastauksessa. Tilannekomiikkaan ei voi valmistautua
parast sillä olen pystynyt nauramaan vuosien takaisille vakaville asioille.
Hirteishuumori parasta.
Tyhjällekin voi nauraa ja varsinkin yksin tyhjässä tilassa :)
tilanne on siinä silmänräpäyksessä, et voi muuta kuin nauraa tai....
ajatus, tyhjässä tilassa nauraa hohottaa ja mahaansa kiinni pitää.
Jos se vielä kaikuu saa oman naurun vastaansa
pidän Eemelistä, ja Pekasta ja Pätkästä, enempi kuin turhapurosta, tai pekosta
mutta samoilla linjoilla ollaan,lisätään vielä tahaton tilanne komiikka listaan.
ja nopeasta.
Äsken nauratti..
Lainaus...
"Olet ilmeisesti nyt
vetänyt jonkun vihanneksen nenääsi tulkinnastani."
Selitys.
Nauratti ainoastaan ja vain siksi koska tässä ei vedetty hernettä, vaan vihannes jne..:))
Pidän Ruonansuusta, sekä Tervosta....
pitäääkö olla ravistettuna vai sekoitettuna?
terveisin bontti
pidät "älykkö" huumorista :) Minä en... ole siitä
koskaan pitänyt? Miksi? Siksi, koska pohjimmiltaan
huumori on oman olosuhteen paremmin ymmärtämistä siten, että siinä on vain erillainen näkökulma.
Luinpa minäkin tuon vastauksen vihanneksesta nenässä! Ja heti näin sieluni silmillä hänet purjosipuli nenässä. :) :)
siksi..:)
itsestään ja yllätten ja helposti se onkin "itsekehua"... ei huumoria... ja...
Huumorinkukan
väri paljastaa hyvin
ihmisen luonteen.
laihduttaa ennen lentomatkaa?
kannattaa laihduttaa siksi; että voi Rellutua
aikoinaan sellainen vitsi oli että kannattaa laihduttaa jottei mätkähdä niin rumasti jos kone sattuu tippumaan.
vitsit naurattaa, jos kertoja osaa vielä hyvin sen kertoa.
Useinkin omassa elämässä ja työssä sattuu jotain
kommelluksia, huvittavia tilanteita, jopa
väärinkäsityksiäkin, joille saa nauraa ihan
hervottomasti.
kertoa "vitsejä" haluaisin kertoa vitsejä vaikkapa
näistä kouluammuskelijoista... hurja aihe? Varmasti!
Mutta "sankaruus" voidaan muuttaa huumoriksi... kuolleita ei eläviksi koskaan... omalla tavallani toimin...
Pidän kaikenlaisesta huumorista. Varsinkin tilannesellaisesta.
Mutta lyhyestä hauska juttu kauniimpi, koska liian pitkä luritus vie pois huomion itse pointista.
yllättävistä lurituksista joihin tulee täysin odottamaton, koominen käänne lopussa.
Hirtehishuumori on kivaa, vähemmän tilannekomiikaa ja kauhistus on ne jenkkiläiset huumorivideot joissa joku pienokainen kompastuu ja saa kuhmun otsaansa.
Pamoma ja suttura, Ruotsinmaan kaksoset, tervetuloa heittämään huulta.
sinut kuoliaaksi jos istuttaisiin kasvotusten ja tuntisimme toisemme entuudestaan.
En osaa olla hauska tilauksesta vaan sopivassa tilanteessa. Ja yleensä esim. työkavereiden kanssa on niin hauskaa että en uskalla jäädä eläkkeelle ollenkaan. Tiedä vaikka huumori jää sen mukana pois elämästä ja alkaa ankea vanhuus.
odotan... missä on ne rohkeat naiset, jotka kirjoittavat Suomalaista huumoria.....
Taina Westillä on pokkaa... missä viipyvät muut?
Tilannekomiikka on suomalaista huummmorrria parhaillaan. Siitähän parhaat komiikan tekijät vääntää vitsejä. Ensin on tilanteita joita jatketaan.
Antaa myös siivet huumorille.Tilanne komiikka ja sutkaukset naurattavat parhaiten.
Jos huumoria laisinkaan
Nyt on ollut kovat ajat, kun on pupunmetsästysaika. Toisaalta olen utelias ja rakastan jännitystä. Metsämies etsii jälkiäni ja minä peittelen niitä parhaani mukaan. Välillä tulen näkyviin ja siitäkös metsästäjä saa puhtia. Näen hänen ajattelevan mielessään: "Nyt minä saan tuon elukan kiinni. Loppuvat kertaheitolla tihutyöt puutarhassa."
Olen oppinut jo, vanha pupu, välttämään konfliktit ja tunnen kaikki pakotiet.
Aluksi olimme kavereita metsästäjän kanssa. Olin puolikesy. Hän ruokki minua ja teki porkkanamaan, jolla vierailujani hän seurasi tyytyväisen näköisenä. Luulin olevani tervetullut öisille vierailuille. Turkkini kiilsi ja olin oikein pulskassa ja hyvässä kunnossa syksyn tullen. Halusin mennä kiittämään hyvästä tarjoilusta, mutta kaikki olikin muuttunut. Ystävästä tuli pahin vihollinen ja jouduin tähtäimeen. Kauhukseni huomasin, miksi minua oli ruokittu ja ravittu. Sain kuulla olevani kiittämätön puutarhan tuholainen.
Ja missä se huumori oli? En ole mielikuvitusolento eikä minulla ole vilkas mielikuvitus. Eivät eläimet puhu. Se mikä huvittaa, on paradoksi.
Pidän eniten kuvallisesta ja visuaalisesta huumorista. Esimerkkejä on paljon: Masi, Viivi ja Wagner, Karvinen, Kari Suomalainen, Märta Tikkasen mies, Puupää ja moni tämän päivän sarjakuva- tai piirrosnikkari, jonka nimiä en muista. Joskus on täälläkin kiva huomata hymylogo tai muu vastaava teksin lisäksi.
Piti panna nukkumaan, oli tosin pari tölkkiä vielä kaljaa, juutuin sohvalle.
Niin, siis aiheesta.
Huumori on periaatteessa tekniikka- ja taitolaji. Tuo kertomuksesi upposi minun komedialliseen puoleen hyvin, pidän tuollaisesta.
Itse, siis kun koittaa olla vitsikäs, käytän tilannekomiikkaa. Periaatteessa vaikeaa, mutta tapahtuman takia vaatii nopeutta ja kai jotain terävyyttä. En välttämättä tarkoita koskenkorvaa.
Sarkasmi on usein koomisesti ilmaistua traamaa. Se on hankalaa, jos ei tiedä aihetta.
Vitsejä en ymmärrä yleensä hauskoiksi, minusta ne ovat yleensä vain typeriä. Olen eläissäni opetellut yhden vitsin. Vaikkakaan monikaan ei halua sitä lukea, ajattelin nyt koittaa kirjoittaa sen:
On olemassa Venäjällä kaupunki "Zaparootsets". Erittäin tunnettu kasakoistaan. Noh, neuvostoliitto perusti sinne autotehtaan. Automerkin nimeksi tuli kaupungin nimi. Se kaiketi on surkein auto, mitä ikinä kukaan on koskaan valmistanut.
............................
Zaparootsit ajeli tiellä. Keskellä tietä oli koiranjätös. Zapis alkoi tööttäileen,"Pois edestäni!"
Jätös kummasteli " Kuka se sinä olet komentelemaan muita tiellä liikkujia?".
"Minä olen Zaparootsets ja minä olen henkilöauto"
Jätös vastasi: " Jos sinä olet henkilöauto, minä olen Snickers".
...................................
Venäläistä sarkasmia. Pidän siitä, samoin kuin brittihuumorista. Jenkkien juttuja en yleensä pidä kovin hauskoina, Germaaneilla mielestäni ei tunneta koko asiaa, jne. Kulttuurisidonnaista touhua.
Ennen en sietänyt PPP:tä, Spede meni, tottakai. Vasta viimevuosina olen tajunnut PPP:n nerouden. Kummeli ei uppoa lainkaan, vaikka Tamperelaiset olivat mielestäni oikein hauskoja ihmisiä ylipäätänsäkin.
Huumorissa, kuten muussakin, idea on tärkein. Tekniikkana helpoin lie yhdistää kaksi tavallaan täysin toisistaan poikkeavaa asiaa toisiinsa, Zapis ja Jätös...
Sana-assosiaatiot on kiinnostavia. " Sihteeri käveli aikanaan käytävällä tyytyväisen näköisenä. Muut utelivat miksi. "Pentti Kouri". Kah, osaan kaksi vitsiä.
En varsinaisesti ole kovin komediellinen itse. Ihmiset luulevat niin, johtuu kai puhetyylistäni. En ole Savosta. Typerin tilanne, hauska jälkikäteen, oli oppikoulun lopussa.
Maikka uteli mitä kukakin aikoi tehdä koulun jälkeen. Vuorollani vastasin että lukioon, ei amis kiinnosta. Kommentti oli "xxxxx se on aina ollut huumorimiehiä". Ggggggggggg, nuorimies kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan. Monia muitakin tapauksia on ollut, että ihmiset tajuavat ihan väärin mitä koitan selittää...
Työskentelen enenpi visuaalisella puolella. Siinä on joskus hauska tehdä sivumerkityksiä symboliikan kautta. Harva niitä huomaa, jotkut kyllä. Huvittavimmasta päästä oli yks kirjan kansi. Ehdoitin väreiksi sinistä ja keltaista. Olisi mennyt läpi kokouksessa, oli pakko itse pyörtää ehdotus. Kyseessä oli erittäin isänmaallinen teos. Etiikka ja moraali pitää olla kehissä, kun töitä tekee. Sama ja se, jos kaveri porukassa pöljäileekin.
Noh, jäi pois elokuva, valokuva,musiikki, kirjallisuus, sarjakuva jne. Nyt on enää yksi kalja jäljellä, menen pihalle juomaan sen. Sitten on pakko mennä nukkumaan, ois töitäkin joskus tehtävä.
=DW=
Minusta kirjoitat hauskasti.
En osaa kertoa yhtään ns. vitsiä -jos pyydetään, ei tule mitään mieleen- ja aika harvoin jaksan nauraa samalle vitsille moneen kertaan. Toiset ovat siinä tosi hyviä. Ihan kuin olisivat käveleviä vitsikirjoja. Osaavat ulkoa valtavan määrän vanhoja vitsejä. Minua ei vanhat vitsit naurata yhtään, vaikka kaikilla muilla näyttäisi olevan hauskaa.
Huumorintajulla on ilmiselvä yhteys älyn kanssa.
hyvästä huumorista enkä pidä huonosta.
Valitettavasti hyvästä ja huonosta on jokaisella oma käsityksensä ja sen tapauskohtainen selittäminen on huumorintajuttomuutta.
Ai, onks täl palstal huumoriaki?
Katos vaa, en ol usse huamannu simmost ilmiöö,
mut taitta joskus olla, ainaki Essolaisilt pukkaa hauskoi jutui.
Mää ole huamannu, et huumorii o, mut on niit,
jotka ei ain ymmär, ja sit tosikoi, jotka ei
ymmär. Mut huumorii täytty olla, ehrottomast.
Ajatelkka ny tämmöstäki ku aamul satoi nakei taivaalt lihapiiraka väli, mää laito oikke ketsuppii ja join kaupan punast maitto, vaik see onki valkost.
Mikä nyt enää tälläselle hidastetulle aivolle tajuntaan iskee.
no vaikka, et Norsu naureskeli kamelille, kun on tissit selässä, johon kameli vastasi et mitäs siinä virnuilet kun on k... naamassasi. :DDD
Mitään rasistista en kelpuuta, muuten kaikki ruokainen.
..aika hyvä :DDDDDDDDD
Melkein kaikista minäkin tykkään. Riippuu vähä tilanteesta. Joo ja mielialastakin.
Sanoilla leikkiminen on kans huvittavaa, jos osuu "nappiin".
Se mistä EN pidä: Uskontovitsit, niitä en kuuntele.
tunnustaa,mutta minua naurattavat eniten sellaiset tuhmat vitsit...:D
Eivät nämä mitään uusia ole, mutta hauskoja selityksiä kuitenkin :)
Autoilijoiden selitykset
Seuraavassa tosikertomuksia vakuutusyhtiöiden vahinkoilmoituskaavakkeista, joissa autoilijat ovat pyrkineet lyhimmällä mahdollisella tavalla kertomaan vahingosta. Virheellinen kielenkäyttö ja kirjoitus voi joskus olla hauskaakin.
-Tullessani kotiin ajoin väärään taloon ja törmäsin puuhun jota minulla ei ole.
-Luulin että ikkuna oli alhaalla, mutta huomasin että se oli ylhäällä kun pistin pääni sen läpi.
-Kaveri oli jokapaikassa kadulla. Minun täytyi kurvata monta kertaa ennenkuin osuin häneen.
-Lähdin tienreunasta, vilkaisin anoppiani ja ajoin padon yli.
-Yrittäessäni tappaa kärpästä, ajoin puhelinpylvääseen.
-Olin ajanut 40 vuotta kun nukahdin rattiin ja jouduin onnettomuuteen.
-Olin matkalla lääkäriin peräpään vaikeuksien kanssa kun kuningaspulttini antoi periksi ja aiheutti minulle onnettomuuden.
-Kun lähestyin risteystä niin yhtäkkiä eräs merkki ilmestyi paikassa missä koskaan ennen pysähtymismerkkiä ole ilmestynyt. En voinut pysähtyä ajoissa estääkseni onnettomuutta.
-Kerroin poliisille etten ollut loukkaantunut, mutta kun otin hatun päästäni totesin, että minulla oli kallonmurtuma.
-Olin vakuuttunut että vanha herra ei ehtisi kadun yli kun osuin häneen.
-Jalankulkijalla ei ollut tietoakaan minne mennä joten ajoin hänen yli.
-Näin hitaasti liikkuvan, surullisen vanhan herrasmiehen, kun hän pompahti autoni katolta.
-Epäsuora syy onnettomuuteen oli pieni kaveri pienessä autossa, jolla oli suuri suu.
-Lensin autostani, kun se jätti tien, myöhemmin minut löysi ojasta pari eksynyttä lehmää.
-Puhelinpylväs lähestyi. Tarkoituksenani oli kurvata kun osuin toiseen autoon.
-Toinen auto törmäsi minun autooni antamatta varoitusta aikomuksistaan.
-Törmäsin pysähtyneeseen kuorma-autoon, joka tuli toisesta suunnasta.
-Kuorma-auto peruutti läpi tuulilasin vaimoni kasvoihin.
-Olin ostanut taimia koko päivän ja olin matkalla kotiin. Tulin risteykseen ja yksi pensas hyppäsi eteen estäen näkökenttäni ja en nähnyt toista autoa.
-Autoni oli laillisesti pysäköity, kun se peruutti toiseen autoon.
-Näkymätön auto ilmestyi tyhjästä, osui autooni ja katosi.
-Tööttäsin, mutta äänitorvi ei toiminut, sillä se oli varastettu
-En voi maksaa korvausta, sillä vaimoni kuoli kolme vuotta sitten ja isoäitini elättää minut
-Jalankulkija osui minuun ja meni autoni alle
-Auto oli pysäköity kadun reunaan. Olin itse asioilla kun tulin auton luokse en itse huomannut koko asiaa mutta mukanani oli eräs mies nimeltä Virtanen, joka huomasi. Kyselimme lähistön ihmisiltä mutta kukaan ei osannut sanoa mitään.
Mun juttuni on ironia ja musta huumori.
On tosi kivaa, kun saa sellaisen kunnon auktoriteetti-tiukkapipo-viisastelijan hölmistymään ihan hänen omilla aseillaan.
altapäin on kiva iskeä. :)