Tollereiden rekisteröimättömyys/hinta?

Sain kuvan, ettet hirveän hanakasti harrastuskoiraa etsi. En sinänsä siis suosittele koko tätä rptua, sillä tämä on täysin harrastuskoira...

Miellä oli koiran kanssa siis tilanne tämä, me etsittiin täysin harrastuskoiraa, mieheni tarvitsi koiran metsälle ja minä harrastuksiin, kuten toko ja agility. Päädyimme värivirheelliseen, koska opiskelimme silloin ja rahatilanne oli mitä oli. Emme kuitenkaan halunneet tinkiä noista inhimillisistä arvoista, muttemme tarvinneet mitään muotovalio yksilöä, eli näyttelyitä emme harrasta. Jos harrastuksemme olisvat liittyneet koiran ulkomuotoon, ei tietenkään värivirheellinen olisi ollut valinta...

Uskon siis, että sinäkin saattasit innostua värivirheellisestä koirasta.

Eli meillä on se yleisin värivirhe tollereille; punapigmentti puuttui pentukarvasta (ei vieläkään julmetusti ole...). Pentu oli pahvilaatikon värinen, ei siis punainen kuten tollereiden kuuluu olla. Me löysimme koiran keltaisen pörssin ilmoituksesta, jossa kasvattaja myy pentuettaan, jossa kaksi värivirheellistä.

Olen sittemmin törmännyt useisiin pahvilaatikon värisiin pentuihin. Aiemmin aloitin keskustelun aina: "Ai teilläkin on värivirheellinen, ei haittaa, katsos kyllä miedän korillekin on punaväri tullut..." JA ihmiset loukkaantuivat minuun verisesti. "Tämä mikään värivirheelinen ole! On vain vaalemapaa linjaa..." Siis vaaleampaa linjaa?! Haloo! Sitä kutsutaan tietyn värisillä koirilla myös värivirheeksi.

Mutta siis asiaan... En ole törmännyt yhteenkään "vaaleaa linjaa" olevaan pentuun, joka olisi myyty puoleen hintaan värivirheellisenä. Eli oli lottovoitto, että löysimme oman kasvattajamme, joka suhtautui asioihin täysin rehellisesti. Hän ei tinkinyt esim harrastettavuudesta koiran värivirheen takia, mutta möi pennun kuitenkin halvemmalla viallisena yksilönä. Kotikoiraksi hän ei olisi myynyt värivirheellistäkään.

Eli jos ihmiset ottaisivat selvää koirasta jota ovat ostamassa etukäteen, niin yleisesti värivirheellistä ei pidettäisi priimatavarana, josta maksetaan 1-laadun hinta. Ihmisten pitäisi kieltäytyä ostamasta virheellistä koiraa täydellä hinnalla, jolloin kasvattajat eivät niitä myisi täyteen hintaan. Nyt ei voi syyttää kuin ostajia, kuka hurja sitä rahasta kieltäytyy, jos joku on valmis maksamaan viallisesta täyden hinnan.

Eli jos alat katsella koiria, tartu heti jos näet jossain tarjottavan värivirheellisiä pentuja. Jos käyt katsomassa pentuja, muista, että niiden kuuluu olla punertavia. Kysäise "saako tuon pahvilaatikon värisen halvemmalla, kun sillä on selvä värivirhe?", kasvattaja ei sitä mahdollisuutta näemmä tarjoa. Heittää sinut mahdollisesti myös ulos, mutta jos samoin toimisivat kaikki alkaisi niitä virheellisiä saada halvemmalla tai jäisivät kasvattajien käsiin.

Ja huomautan siis, että koiramme paperissa ei missään ole merkintää värivirheestä, sitä ei ole siksi tuomittu EJ-rekisteriin (ei jalostukseen). Rekistereissä on väriksi ilmoitettu "punainen valkoisin merkein". Vain eläinlääkärin lausunnossa pentuajalta on huomautus: väripigmentti puuttuu. Koira on täysin jalostuskelpoinen, sillä on näyttelystä saanut tuloksen, joka on siis merkki siitä, että värivirhettä ei enää ole (väärän väristä koiraa ei voi "tuomita" rotunsa jalostuskelpoiseksi edustajaksi näytelyssä, eli antaa hyväksyttyä arvostelua). Mikään näyttelyn tähti koirasta ei tule, voitot kuitenkin korjaa kirkkaamman punaiset yksilöt, mutta mitä väliä sillä on ihmisille, jotka eivät koiraa käytä jalostukseen tai tavoittele muotovalion arvoa? Koira on käynyt kerran näyttelyssä, että on saanut todistuksen, että on lajinsa mallikelpoinen edustaja, mikä tarvittiin totelevaisuusvalion arvoon. Tietysti olisi voinut käydä myös niin, että väri ei olisi punartunut ja näyttelystä ei olisi hyväksyttyä tippunut. So What? Yksi titeli olisi jäänyt saamatta, ei se olisi kuitenkaan koiran totelevaisuutta tai meidän yhteistä harrastamista mihinkään vienyt... Mutta jos jollekulle valio arvot ovat niin tärkeitä, ei silloin tietenkään ota virheellistä koiraa...

... kirjoitti:

Sain kuvan, ettet hirveän hanakasti harrastuskoiraa etsi. En sinänsä siis suosittele koko tätä rptua, sillä tämä on täysin harrastuskoira...

Miellä oli koiran kanssa siis tilanne tämä, me etsittiin täysin harrastuskoiraa, mieheni tarvitsi koiran metsälle ja minä harrastuksiin, kuten toko ja agility. Päädyimme värivirheelliseen, koska opiskelimme silloin ja rahatilanne oli mitä oli. Emme kuitenkaan halunneet tinkiä noista inhimillisistä arvoista, muttemme tarvinneet mitään muotovalio yksilöä, eli näyttelyitä emme harrasta. Jos harrastuksemme olisvat liittyneet koiran ulkomuotoon, ei tietenkään värivirheellinen olisi ollut valinta...

Uskon siis, että sinäkin saattasit innostua värivirheellisestä koirasta.

Eli meillä on se yleisin värivirhe tollereille; punapigmentti puuttui pentukarvasta (ei vieläkään julmetusti ole...). Pentu oli pahvilaatikon värinen, ei siis punainen kuten tollereiden kuuluu olla. Me löysimme koiran keltaisen pörssin ilmoituksesta, jossa kasvattaja myy pentuettaan, jossa kaksi värivirheellistä.

Olen sittemmin törmännyt useisiin pahvilaatikon värisiin pentuihin. Aiemmin aloitin keskustelun aina: "Ai teilläkin on värivirheellinen, ei haittaa, katsos kyllä miedän korillekin on punaväri tullut..." JA ihmiset loukkaantuivat minuun verisesti. "Tämä mikään värivirheelinen ole! On vain vaalemapaa linjaa..." Siis vaaleampaa linjaa?! Haloo! Sitä kutsutaan tietyn värisillä koirilla myös värivirheeksi.

Mutta siis asiaan... En ole törmännyt yhteenkään "vaaleaa linjaa" olevaan pentuun, joka olisi myyty puoleen hintaan värivirheellisenä. Eli oli lottovoitto, että löysimme oman kasvattajamme, joka suhtautui asioihin täysin rehellisesti. Hän ei tinkinyt esim harrastettavuudesta koiran värivirheen takia, mutta möi pennun kuitenkin halvemmalla viallisena yksilönä. Kotikoiraksi hän ei olisi myynyt värivirheellistäkään.

Eli jos ihmiset ottaisivat selvää koirasta jota ovat ostamassa etukäteen, niin yleisesti värivirheellistä ei pidettäisi priimatavarana, josta maksetaan 1-laadun hinta. Ihmisten pitäisi kieltäytyä ostamasta virheellistä koiraa täydellä hinnalla, jolloin kasvattajat eivät niitä myisi täyteen hintaan. Nyt ei voi syyttää kuin ostajia, kuka hurja sitä rahasta kieltäytyy, jos joku on valmis maksamaan viallisesta täyden hinnan.

Eli jos alat katsella koiria, tartu heti jos näet jossain tarjottavan värivirheellisiä pentuja. Jos käyt katsomassa pentuja, muista, että niiden kuuluu olla punertavia. Kysäise "saako tuon pahvilaatikon värisen halvemmalla, kun sillä on selvä värivirhe?", kasvattaja ei sitä mahdollisuutta näemmä tarjoa. Heittää sinut mahdollisesti myös ulos, mutta jos samoin toimisivat kaikki alkaisi niitä virheellisiä saada halvemmalla tai jäisivät kasvattajien käsiin.

Ja huomautan siis, että koiramme paperissa ei missään ole merkintää värivirheestä, sitä ei ole siksi tuomittu EJ-rekisteriin (ei jalostukseen). Rekistereissä on väriksi ilmoitettu "punainen valkoisin merkein". Vain eläinlääkärin lausunnossa pentuajalta on huomautus: väripigmentti puuttuu. Koira on täysin jalostuskelpoinen, sillä on näyttelystä saanut tuloksen, joka on siis merkki siitä, että värivirhettä ei enää ole (väärän väristä koiraa ei voi "tuomita" rotunsa jalostuskelpoiseksi edustajaksi näytelyssä, eli antaa hyväksyttyä arvostelua). Mikään näyttelyn tähti koirasta ei tule, voitot kuitenkin korjaa kirkkaamman punaiset yksilöt, mutta mitä väliä sillä on ihmisille, jotka eivät koiraa käytä jalostukseen tai tavoittele muotovalion arvoa? Koira on käynyt kerran näyttelyssä, että on saanut todistuksen, että on lajinsa mallikelpoinen edustaja, mikä tarvittiin totelevaisuusvalion arvoon. Tietysti olisi voinut käydä myös niin, että väri ei olisi punartunut ja näyttelystä ei olisi hyväksyttyä tippunut. So What? Yksi titeli olisi jäänyt saamatta, ei se olisi kuitenkaan koiran totelevaisuutta tai meidän yhteistä harrastamista mihinkään vienyt... Mutta jos jollekulle valio arvot ovat niin tärkeitä, ei silloin tietenkään ota virheellistä koiraa...

Lue lisää

Kiitos paljon molemmista viesteistä! :)

Mietin itsekin tuota, että rekisteröimättömästä pennusta en tiedä koiran mahdollisista sairauksista tai muutenkaan jalostuksesta.. Ellei kasvattaja siitä toki kerro.

No ainakaan tällä hetkellä en ole ajatellut aloittaa (välttämättä) mitään tiettyä harrastusta. Kuitenkaan en Novascotia ole ottamassa tällä sekunnilla (myöskin rahatilanne näin opiskelijana vaatii hieman kärsivällisyyttä) :). Lähelläni asuu eräs Kennelliiton kasvattaja, johon ajattelin olla yhteydessä. Toivoisin voivani tavata hänen koiriaan sekä keskustella rodusta noin yleensäkin.

"Lisäksi kasvattaja koira ihmisenä oiekasti haluaa koiralle hyvän elämän, unohtamatta sitä,e ttä kasvattaja haluaa koiraihmisenä lisätä koirien arvostusta yhteiskunnassa, jota syö jokaikinen ongelmallisesti käyttäytyvä koira."

Mielestäni koira voi saada oikeasti hyvän elämän vaikkei hänen kanssaan jossain tietyssä ryhmässä jotain lajia harrastaisi. Itselläni koiran kanssa harrastuksiin on kuulunut normi lenkit, leikit, haku, alussa tottelevaisuus/pentukurssit jne.. Valitettavasti itselläni ei ole mahdollista esim. metsästysviettiin tyydytystä antaa, mutta muuten tietenkin pitäisin niin tollerista kuin minkä tahansa muunkin rodun edustajasta hyvää huolta! :)

"Joskut kasvattajat ovat myös vuosikausia tehneet työtä tehdäkseen koiristaan jotain tiettyä työlinjaa noudattavia."

Ymmärrän tämän täysin. Ja ainahan koiran luovutus on kasvattajan valinta.

"Kysäise "saako tuon pahvilaatikon värisen halvemmalla, kun sillä on selvä värivirhe?", kasvattaja ei sitä mahdollisuutta näemmä tarjoa. Heittää sinut mahdollisesti myös ulos, mutta jos samoin toimisivat kaikki alkaisi niitä virheellisiä saada halvemmalla tai jäisivät kasvattajien käsiin. "

Haha. :D Toivottavasti ei ulos lentäisi, mutta kiitos kun sanoit! En tätä itse olisi todellakaan älynnyt.

"Tietysti olisi voinut käydä myös niin, että väri ei olisi punartunut ja näyttelystä ei olisi hyväksyttyä tippunut. So What? Yksi titeli olisi jäänyt saamatta, ei se olisi kuitenkaan koiran totelevaisuutta tai meidän yhteistä harrastamista mihinkään vienyt..."

Olen täysin samaa mieltä. Tärkeintä ei ole ne 'hienot tittelit' vaan koiran ja omistajan yhteisymmärrystä/harrastuneisuutta.

Kiitos paljon näistä! Toivotaan, että tavatessani kasvattajan saan lisää varmistusta onko tämä rotu minulle oikea. :) Aiempaa kokemusta löytyy Suursnautserista sekä Saksanpaimenkoirasta, joten noutajasta ei omaa kokemusta ole..

Katsellaan =)
Vielä jos jollakin on jotain sanottavaa, niin mielelläni lueskelen!

Tiitu kirjoitti:

Kiitos paljon molemmista viesteistä! :)

Mietin itsekin tuota, että rekisteröimättömästä pennusta en tiedä koiran mahdollisista sairauksista tai muutenkaan jalostuksesta.. Ellei kasvattaja siitä toki kerro.

No ainakaan tällä hetkellä en ole ajatellut aloittaa (välttämättä) mitään tiettyä harrastusta. Kuitenkaan en Novascotia ole ottamassa tällä sekunnilla (myöskin rahatilanne näin opiskelijana vaatii hieman kärsivällisyyttä) :). Lähelläni asuu eräs Kennelliiton kasvattaja, johon ajattelin olla yhteydessä. Toivoisin voivani tavata hänen koiriaan sekä keskustella rodusta noin yleensäkin.

"Lisäksi kasvattaja koira ihmisenä oiekasti haluaa koiralle hyvän elämän, unohtamatta sitä,e ttä kasvattaja haluaa koiraihmisenä lisätä koirien arvostusta yhteiskunnassa, jota syö jokaikinen ongelmallisesti käyttäytyvä koira."

Mielestäni koira voi saada oikeasti hyvän elämän vaikkei hänen kanssaan jossain tietyssä ryhmässä jotain lajia harrastaisi. Itselläni koiran kanssa harrastuksiin on kuulunut normi lenkit, leikit, haku, alussa tottelevaisuus/pentukurssit jne.. Valitettavasti itselläni ei ole mahdollista esim. metsästysviettiin tyydytystä antaa, mutta muuten tietenkin pitäisin niin tollerista kuin minkä tahansa muunkin rodun edustajasta hyvää huolta! :)

"Joskut kasvattajat ovat myös vuosikausia tehneet työtä tehdäkseen koiristaan jotain tiettyä työlinjaa noudattavia."

Ymmärrän tämän täysin. Ja ainahan koiran luovutus on kasvattajan valinta.

"Kysäise "saako tuon pahvilaatikon värisen halvemmalla, kun sillä on selvä värivirhe?", kasvattaja ei sitä mahdollisuutta näemmä tarjoa. Heittää sinut mahdollisesti myös ulos, mutta jos samoin toimisivat kaikki alkaisi niitä virheellisiä saada halvemmalla tai jäisivät kasvattajien käsiin. "

Haha. :D Toivottavasti ei ulos lentäisi, mutta kiitos kun sanoit! En tätä itse olisi todellakaan älynnyt.

"Tietysti olisi voinut käydä myös niin, että väri ei olisi punartunut ja näyttelystä ei olisi hyväksyttyä tippunut. So What? Yksi titeli olisi jäänyt saamatta, ei se olisi kuitenkaan koiran totelevaisuutta tai meidän yhteistä harrastamista mihinkään vienyt..."

Olen täysin samaa mieltä. Tärkeintä ei ole ne 'hienot tittelit' vaan koiran ja omistajan yhteisymmärrystä/harrastuneisuutta.

Kiitos paljon näistä! Toivotaan, että tavatessani kasvattajan saan lisää varmistusta onko tämä rotu minulle oikea. :) Aiempaa kokemusta löytyy Suursnautserista sekä Saksanpaimenkoirasta, joten noutajasta ei omaa kokemusta ole..

Katsellaan =)
Vielä jos jollakin on jotain sanottavaa, niin mielelläni lueskelen!

Lue lisää

Tiitu, kommenttiisi "Lähelläni asuu eräs Kennelliiton kasvattaja," lisäisin sen verran, että se ei aina ole laadun eikä luotettavuuden tae - valitettavasti. Ei missään rodussa.

Viimeisimmässä Koiramme lehdessä kun oli surullisen paljon SKL:n kurinpitolautakunnan käsittelemiä tapauksia ja antamia sanktioita "Kennelliiton kasvattajille", jotka eivät olleet noudattaneet kasvatustoiminnassaan allekirjoittamaansa kasvattajasitoumusta.