Erillisodasta vielä

" Tuokin on pielessä. Venäläiset (olkoon nyt kommunisteja sitten ihan vaan mieliksesi) puhuvat yksiselitteisesti fascistien hyökkäyksestä vuonna 1941 ja niin lukee jopa Karjalan muistomerkeissä. Eivät he siellä vieläkään erittele suomalaisia ja saksalaisia fascisteja vaan laittavat samaan nippuun. "

Onkohan meidänkään eroteltava suotta Stalinin ajan hirmuhallintoa sekä nykyistä Puuttinin luomaa Venäjää?

Jukka Tarkan mukaan Suomi ja Saksa olivat liittolaisia, "mutta silti sota oli samalla erillinen". Tällaisella kompromissillahan päästään eroon koko keskustelusta ;)

http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/01-10-08.htm

Pitää muistaa myös se, että USA piti Suomen käymää sotaa Saksan sodasta erillisenä sotana, muutenhan ei ole mitään logiikkaa sillä, että se jätti julistamasta Suomelle sodan.

USA ja N-liitto molemmat, ottivat eri kannan Suomen käymään sotaan, mutta kumpikaan ei katsonut Suomen olevan osa Saksan käymää sotaa ja molemmat oli kokoajan sitä mieltä, että Suomen kanssa voitiin tehdä "erillisrauha", joten kai sotakin oli silloin erillinen ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Pitää muistaa myös se, että USA piti Suomen käymää sotaa Saksan sodasta erillisenä sotana, muutenhan ei ole mitään logiikkaa sillä, että se jätti julistamasta Suomelle sodan.

USA ja N-liitto molemmat, ottivat eri kannan Suomen käymään sotaan, mutta kumpikaan ei katsonut Suomen olevan osa Saksan käymää sotaa ja molemmat oli kokoajan sitä mieltä, että Suomen kanssa voitiin tehdä "erillisrauha", joten kai sotakin oli silloin erillinen ...

Lue lisää

"Pitää muistaa myös se, että USA piti Suomen käymää sotaa Saksan sodasta erillisenä sotana, muutenhan ei ole mitään logiikkaa sillä, että se jätti julistamasta Suomelle sodan. "

Vaan entäpä jos Suomella olikin erillisrauhat melko monen liittoutuneen maan kanssa?

"kumpikaan ei katsonut Suomen olevan osa Saksan käymää sotaa ja molemmat oli kokoajan sitä mieltä, että Suomen kanssa voitiin tehdä "erillisrauha", joten kai sotakin oli silloin erillinen ... "

Kai kai, toivotaan toivotaan? USA ja NL todellakin katsoivat Suomen olevan liitossa Saksan kanssa ja erillisrauhan tekeminen Suomen kanssa oli vain keino saada Suomi pois siitä liitosta.

..................... kirjoitti:

"Pitää muistaa myös se, että USA piti Suomen käymää sotaa Saksan sodasta erillisenä sotana, muutenhan ei ole mitään logiikkaa sillä, että se jätti julistamasta Suomelle sodan. "

Vaan entäpä jos Suomella olikin erillisrauhat melko monen liittoutuneen maan kanssa?

"kumpikaan ei katsonut Suomen olevan osa Saksan käymää sotaa ja molemmat oli kokoajan sitä mieltä, että Suomen kanssa voitiin tehdä "erillisrauha", joten kai sotakin oli silloin erillinen ... "

Kai kai, toivotaan toivotaan? USA ja NL todellakin katsoivat Suomen olevan liitossa Saksan kanssa ja erillisrauhan tekeminen Suomen kanssa oli vain keino saada Suomi pois siitä liitosta.

Lue lisää

Tuskin enää kesällä 1944 oli tarvetta, irrottaa Suomea Saksan liittolaisuudesta, sillä Saksa oli 1944 kesällä jo niin pahasti maitohapoilla, että sodan lopputulos oli jo täysin selvä.

Jenkkien suurin pelko oli kokoajan, että Saksa luhistuu ennenkuin ne saavat ydinpommin valmiiksi, näin sitten kävikin ja pommia oli pakko käyttää Japania vastaan.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuskin enää kesällä 1944 oli tarvetta, irrottaa Suomea Saksan liittolaisuudesta, sillä Saksa oli 1944 kesällä jo niin pahasti maitohapoilla, että sodan lopputulos oli jo täysin selvä.

Jenkkien suurin pelko oli kokoajan, että Saksa luhistuu ennenkuin ne saavat ydinpommin valmiiksi, näin sitten kävikin ja pommia oli pakko käyttää Japania vastaan.

Lue lisää

"Tuskin enää kesällä 1944 oli tarvetta, irrottaa Suomea Saksan liittolaisuudesta, sillä Saksa oli 1944 kesällä jo niin pahasti maitohapoilla, että sodan lopputulos oli jo täysin selvä."

Neuvostoliitolla olikin kiire Berliiniin ennen länsiliittoutuneita ja se tarvitsi siihen kaikki joukkonsa, Suomen suuntakin sitoi niitä paljon. Suomen armeija oli lähellä Leningradia ja tottakai se uhka piti poistaa pohjoisesta kun armeija lähtee hyökkimään kohti länttä. NL ei kuitenkaan kokenut Suomea enää sellaiseksi uhaksi, joka olisi pitänyt sotimalla poistaa. Saksastahan ei ollut enää juuri uhkaajaksi Suomen suunnalta. Siksipä Suomen saatettiinkin antaa vetäytyä sodasta erillisrauhan kautta.

............ kirjoitti:

"Tuskin enää kesällä 1944 oli tarvetta, irrottaa Suomea Saksan liittolaisuudesta, sillä Saksa oli 1944 kesällä jo niin pahasti maitohapoilla, että sodan lopputulos oli jo täysin selvä."

Neuvostoliitolla olikin kiire Berliiniin ennen länsiliittoutuneita ja se tarvitsi siihen kaikki joukkonsa, Suomen suuntakin sitoi niitä paljon. Suomen armeija oli lähellä Leningradia ja tottakai se uhka piti poistaa pohjoisesta kun armeija lähtee hyökkimään kohti länttä. NL ei kuitenkaan kokenut Suomea enää sellaiseksi uhaksi, joka olisi pitänyt sotimalla poistaa. Saksastahan ei ollut enää juuri uhkaajaksi Suomen suunnalta. Siksipä Suomen saatettiinkin antaa vetäytyä sodasta erillisrauhan kautta.

Lue lisää

" Suomen armeija oli lähellä Leningradia ja tottakai se uhka piti poistaa pohjoisesta kun armeija lähtee hyökkimään kohti länttä:."

Siinähän ne suomalaiset olivat olleet Leningradin edustalla Rajajoella jo hamasta menneisydestä, ilman uhkia. Saksalaiset eivät olleet Kannaksella hyökkäysvaiheen aikana.

............ kirjoitti:

"Tuskin enää kesällä 1944 oli tarvetta, irrottaa Suomea Saksan liittolaisuudesta, sillä Saksa oli 1944 kesällä jo niin pahasti maitohapoilla, että sodan lopputulos oli jo täysin selvä."

Neuvostoliitolla olikin kiire Berliiniin ennen länsiliittoutuneita ja se tarvitsi siihen kaikki joukkonsa, Suomen suuntakin sitoi niitä paljon. Suomen armeija oli lähellä Leningradia ja tottakai se uhka piti poistaa pohjoisesta kun armeija lähtee hyökkimään kohti länttä. NL ei kuitenkaan kokenut Suomea enää sellaiseksi uhaksi, joka olisi pitänyt sotimalla poistaa. Saksastahan ei ollut enää juuri uhkaajaksi Suomen suunnalta. Siksipä Suomen saatettiinkin antaa vetäytyä sodasta erillisrauhan kautta.

Lue lisää

Niin, motiivit varmasti oli nuo mitkä sanot, N-liitto halusi ensin Berliinin, mutta se ei kiistä sitä tosiasiaa, etä liittoutuneilla ei ollut yhteistä linjaa Suomea vastaan, kuten oli muita Saksan liittolaisia vastaan.

N-liitto soti Suomea vastaan, Englanti oli julistanut Suomelle sodan muttei käynyt taisteluja Suomea vastaan ja USA ei julistanut sotaa eikä käynyt taisteluja Suomea vastaan.

Eli Suomi oli enempi tai vähempi eri juttu, kuin muut Saksan liittolaiset.

Eikä N-liittokaan pitänyt välttämättömänä Suomen valtaamista, koska jätti sen lopulta tekemättä.

kohtuullisista sotaoperaatioista Suomen rintamalla.
Suomi ei sotinut erillissotaa eikä asemasotaansa muutoin kuin Hitlerin määräämänä. Ajanjakso vuoden 1941 lopulta - vuoden 1944 kesään - suomalaiset olivat puuhdetöissä Pääasemassa Rajajoen takana Hitlerin operatiivisin käskyin.

verrattain kirjoitti:

kohtuullisista sotaoperaatioista Suomen rintamalla.
Suomi ei sotinut erillissotaa eikä asemasotaansa muutoin kuin Hitlerin määräämänä. Ajanjakso vuoden 1941 lopulta - vuoden 1944 kesään - suomalaiset olivat puuhdetöissä Pääasemassa Rajajoen takana Hitlerin operatiivisin käskyin.

Lue lisää

Palturia parempaan et näköjään enää pysty :d

........ kirjoitti:

Palturia parempaan et näköjään enää pysty :d

Teiltähän olen oppini ammentanut.

"Ei kukaan muu usko "erillissotaan", kuin eräät suomalaiset tahot."

Kyllä erillissotaan uskotaan myös ulkomailla. Esim. Alexander Werth kirjoitti kirjassaan Venäjä Sodassa I, sivu 206 ( julkaistu suomeksi 1966 ):
""Suomalaisten asema heidän sodassaan Neuvostoliitoa vastaan 1941-1944 oli kuitenkin epätavallinen. Heillä oli monia siteitä saksalaisiin, mutta heidän sotansa Neuvostoliittoa vastaan oli kuitenkin "erillinen" sota ""

Suosittelen nimimerkkille Manipulointi historian opiskelua.

omat opit kirjoitti:

Teiltähän olen oppini ammentanut.

"Teiltähän olen oppini ammentanut. "

No etpä näytä oppineen mitään, jäät luokalle (taas).

vääristelyä!!!!!!!!!!!!!!!!... kirjoitti:

"Ei kukaan muu usko "erillissotaan", kuin eräät suomalaiset tahot."

Kyllä erillissotaan uskotaan myös ulkomailla. Esim. Alexander Werth kirjoitti kirjassaan Venäjä Sodassa I, sivu 206 ( julkaistu suomeksi 1966 ):
""Suomalaisten asema heidän sodassaan Neuvostoliitoa vastaan 1941-1944 oli kuitenkin epätavallinen. Heillä oli monia siteitä saksalaisiin, mutta heidän sotansa Neuvostoliittoa vastaan oli kuitenkin "erillinen" sota ""

Suosittelen nimimerkkille Manipulointi historian opiskelua.

Lue lisää

"Kyllä erillissotaan uskotaan myös ulkomailla. Esim. Alexander Werth kirjoitti kirjassaan Venäjä Sodassa I, sivu 206 ( julkaistu suomeksi 1966 ): "

Löydätkö toista samaa mieltä olevaa ulkomaanelävää, vaikkapa tältä vuosituhannelta?

"Suosittelen nimimerkkille Manipulointi historian opiskelua. "

Eipä tuo hukkaan menisi sinunkaan kohdalla :D

ole kiistetty aktiivisesti kuin Venäjän ja paikallisten kommareiden taholta. Luultavasti keskustelua on rajoittanut "muissa maissa" heidän omat toimensa 2MS:n aattona ja kovinpa tuo on kyseenalainen esimerkiksi Hitlerin hyökkäys Englantiin. Englanti kun oli se valtio, joka sen sodan julisti ja sama taitaa koskea Ranskaakin. Siis mikäli alettaisiin käyttää täsmällisiä määreitä, niin taitaisi omissa soida tuollä lännessäkin.

???? kirjoitti:

"Kyllä erillissotaan uskotaan myös ulkomailla. Esim. Alexander Werth kirjoitti kirjassaan Venäjä Sodassa I, sivu 206 ( julkaistu suomeksi 1966 ): "

Löydätkö toista samaa mieltä olevaa ulkomaanelävää, vaikkapa tältä vuosituhannelta?

"Suosittelen nimimerkkille Manipulointi historian opiskelua. "

Eipä tuo hukkaan menisi sinunkaan kohdalla :D

Lue lisää

"Löydätkö toista samaa mieltä olevaa ulkomaanelävää, vaikkapa tältä vuosituhannelta?"

Tämä on historian palsta ja täällä kirjoitetaan vanhoista asioista. Tiedoksi: Werth oli Neuvostoliitossa koko Toisen maailmansodan ajan. Miksi minun pitäisi uskoa jotain "Johan Bäckmanin opetuslasta" eikä Alexander Werth´iä?

"Eipä tuo hukkaan menisi sinunkaan kohdalla"

Minä olen historiani opiskellut ja myös oppinut.
Vaikka oletkin Komsomol koulun primus ja Leninin palkinnon saanut pikku pioneeri, niin ne eivät historian ymmärtämistäsi ole parantaneet. Asia on juuri päinvastion, sinut on aivopesty.
Mutta muista uusia Комсомольская правда tilauksesi. Vain lukemalla säännöllisesti Комсомольская правда lehteä pystyt säilyttämään komsomol koulussa saamasi upean ideologian puhtaana.

Tosiaan lännessäkin on tarvetta unohtaa asioiden oikea laita. Tässä asiat lyhyesti:

Vuoteen 1941 asti Suomessa pidettiin NL:n systeemiä kartettavana asiana. Näin myös länsimaissa.

Vuosina 1939 - 1944 Suomi soti NL:ää vastaan säilyttääkseen itsenäisyytensä.
Vuosina 1941 - 1945 länsimaat liitoutuivat olosuhteista johtuen NL:n kanssa.

Vuodesta 1944 lähtien hävittyjen sotien takia Suomi alkoi uhrauksia ja myönnytyksiä tehden viettää rauhanomaista rinnakkaieloa NL:n kanssa.

Vuodesta 1947 länsimaat kävivät kylmää sotaa NL:ä vastaan.

erillissota kirjoitti:

Tosiaan lännessäkin on tarvetta unohtaa asioiden oikea laita. Tässä asiat lyhyesti:

Vuoteen 1941 asti Suomessa pidettiin NL:n systeemiä kartettavana asiana. Näin myös länsimaissa.

Vuosina 1939 - 1944 Suomi soti NL:ää vastaan säilyttääkseen itsenäisyytensä.
Vuosina 1941 - 1945 länsimaat liitoutuivat olosuhteista johtuen NL:n kanssa.

Vuodesta 1944 lähtien hävittyjen sotien takia Suomi alkoi uhrauksia ja myönnytyksiä tehden viettää rauhanomaista rinnakkaieloa NL:n kanssa.

Vuodesta 1947 länsimaat kävivät kylmää sotaa NL:ä vastaan.

Lue lisää

Ei se ole historiaa, jota "tehdään". Tosiasioihin perustuva historia ja "tehty historia" pidettäköön erillään toisistaan.

Maassa, jossa "tehdään historiaa" ei ole vaikeaa vain tulevaisuuden ennustaminen vaan samalla lailla myös "menneisyyden" ennustaminen. Vrt. Nikolai II.

sama oliko erillissota vai ei,tärkeintä että sodimme kommunismia vastaan.
Voimme olla ylpeitä että sodimme saksan rinnalla,vai onko siinä jotain hävettävää?

???? kirjoitti:

"Löydätkö toista samaa mieltä olevaa ulkomaanelävää, vaikkapa tältä vuosituhannelta?"

Tämä on historian palsta ja täällä kirjoitetaan vanhoista asioista. Tiedoksi: Werth oli Neuvostoliitossa koko Toisen maailmansodan ajan. Miksi minun pitäisi uskoa jotain "Johan Bäckmanin opetuslasta" eikä Alexander Werth´iä?

"Eipä tuo hukkaan menisi sinunkaan kohdalla"

Minä olen historiani opiskellut ja myös oppinut.
Vaikka oletkin Komsomol koulun primus ja Leninin palkinnon saanut pikku pioneeri, niin ne eivät historian ymmärtämistäsi ole parantaneet. Asia on juuri päinvastion, sinut on aivopesty.
Mutta muista uusia Комсомольская правда tilauksesi. Vain lukemalla säännöllisesti Комсомольская правда lehteä pystyt säilyttämään komsomol koulussa saamasi upean ideologian puhtaana.

Lue lisää

"Tämä on historian palsta ja täällä kirjoitetaan vanhoista asioista."

Ihanko tosi? Kiva kun huomasit, sinulla tuo tahtoo lipsahtaa yleensä pelkän politiikan puolelle.

"Tiedoksi: Werth oli Neuvostoliitossa koko Toisen maailmansodan ajan. Miksi minun pitäisi uskoa jotain "Johan Bäckmanin opetuslasta" eikä Alexander Werth´iä? "

Kuka sinua pyysi Bäckmannin opetuslapsia uskomaan? Pyydettiin kaivamaan joku samaa mieltä oleva ulkomaalainen tältä vuosituhannelta, mutta eipä näytä löytyneen ;)

"Minä olen historiani opiskellut ja myös oppinut."

Kirjoititko tuon ihan vakavalla naamalla? Huonosti olet oppinut, se on käynyt varsin selväksi.

"Vaikka oletkin Komsomol koulun primus ja Leninin palkinnon saanut pikku pioneeri, niin ne eivät historian ymmärtämistäsi ole parantaneet. Asia on juuri päinvastion, sinut on aivopesty. "

Niin siitä politiikasta piti sanomani, että tämähän tosiaan on historian palsta ja täällä kirjoitetaan vanhoista asioista, eikä keksitä fantasialeikkien roolihenkilöitä muille kirjoittajille.

vääristelyä!!!!!!!!!!!!!!!!... kirjoitti:

"Ei kukaan muu usko "erillissotaan", kuin eräät suomalaiset tahot."

Kyllä erillissotaan uskotaan myös ulkomailla. Esim. Alexander Werth kirjoitti kirjassaan Venäjä Sodassa I, sivu 206 ( julkaistu suomeksi 1966 ):
""Suomalaisten asema heidän sodassaan Neuvostoliitoa vastaan 1941-1944 oli kuitenkin epätavallinen. Heillä oli monia siteitä saksalaisiin, mutta heidän sotansa Neuvostoliittoa vastaan oli kuitenkin "erillinen" sota ""

Suosittelen nimimerkkille Manipulointi historian opiskelua.

Lue lisää

suomentajan huomio asiaan, ei werhin omaa tuotosta :D

jne. kirjoitti:

"Tämä on historian palsta ja täällä kirjoitetaan vanhoista asioista."

Ihanko tosi? Kiva kun huomasit, sinulla tuo tahtoo lipsahtaa yleensä pelkän politiikan puolelle.

"Tiedoksi: Werth oli Neuvostoliitossa koko Toisen maailmansodan ajan. Miksi minun pitäisi uskoa jotain "Johan Bäckmanin opetuslasta" eikä Alexander Werth´iä? "

Kuka sinua pyysi Bäckmannin opetuslapsia uskomaan? Pyydettiin kaivamaan joku samaa mieltä oleva ulkomaalainen tältä vuosituhannelta, mutta eipä näytä löytyneen ;)

"Minä olen historiani opiskellut ja myös oppinut."

Kirjoititko tuon ihan vakavalla naamalla? Huonosti olet oppinut, se on käynyt varsin selväksi.

"Vaikka oletkin Komsomol koulun primus ja Leninin palkinnon saanut pikku pioneeri, niin ne eivät historian ymmärtämistäsi ole parantaneet. Asia on juuri päinvastion, sinut on aivopesty. "

Niin siitä politiikasta piti sanomani, että tämähän tosiaan on historian palsta ja täällä kirjoitetaan vanhoista asioista, eikä keksitä fantasialeikkien roolihenkilöitä muille kirjoittajille.

Lue lisää

"Pyydettiin kaivamaan joku samaa mieltä oleva ulkomaalainen tältä vuosituhannelta, mutta eipä näytä löytyneen ;)"

Sanoit aluksi: "Ei kukaan muu usko "erillissotaan", kuin eräät suomalaiset tahot."
Sitten kun kerroin esimerkkinä viitten A Werth´in kirjasta, niin nyt pyydät uutta viitettä tältä vuosituhannelta.
Sinullahan on tarhaketun oma aloitteellisuus. Pyyhkiikö äiti vielä pyllysi? Mene kirjastoon ja lue historiaa. Perustele ensin omat väitteesi, sitten voit pyytää muilta perusteluja.
Jos olet ylpeä täydellisestä tietämättömyydestäsi, niin se ihan sinun henkilökohtainen ongelmasi.

olla kirjan kirjoitti:

suomentajan huomio asiaan, ei werhin omaa tuotosta :D

Mielestäni se ei ole suomentajan huomio. Teksti on keskeltä kappaletta, eikä siinä ole yläviitettä. Mutta Werthin kirjahan löytyy kirjastosta. Kannattaa lukea.

Englanninkielistä laitosta - Russia at war 1941-1945 - en ole kyllä lukenut.
Kirjan on englannista suomentanut Erkki Ihalainen

suomentanut kirjoitti:

Mielestäni se ei ole suomentajan huomio. Teksti on keskeltä kappaletta, eikä siinä ole yläviitettä. Mutta Werthin kirjahan löytyy kirjastosta. Kannattaa lukea.

Englanninkielistä laitosta - Russia at war 1941-1945 - en ole kyllä lukenut.
Kirjan on englannista suomentanut Erkki Ihalainen

Lue lisää

ja se on suomentajan oma huomio!!!

tää kirja kirjoitti:

ja se on suomentajan oma huomio!!!

"ja se on suomentajan oma huomio!!! "

Mistä päättelet, että se on suomentajan huomio?

olla kirjan kirjoitti:

suomentajan huomio asiaan, ei werhin omaa tuotosta :D

Minulla on Werthin kirja ja tarkistin asian. Kyseessä ei ole suomentajan huomio. Kirjan suomentaja Erkki Ihanainen on merkinnyt omat huomionsa selvästi yläviite numerolla ja merkinnällä: (Suom. huom.). Kohdassa jossa kerrotaan erillisestä sodasta tällaista merkintää ei ole.

suomentanut kirjoitti:

Mielestäni se ei ole suomentajan huomio. Teksti on keskeltä kappaletta, eikä siinä ole yläviitettä. Mutta Werthin kirjahan löytyy kirjastosta. Kannattaa lukea.

Englanninkielistä laitosta - Russia at war 1941-1945 - en ole kyllä lukenut.
Kirjan on englannista suomentanut Erkki Ihalainen

Lue lisää

yyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy

päättelet kirjoitti:

"ja se on suomentajan oma huomio!!! "

Mistä päättelet, että se on suomentajan huomio?

kohtaan suomentaja on laittanut omia huomioitaan kuten kirjassa useammassa kohdassa muutenkin.

kyseiseseen kirjoitti:

kohtaan suomentaja on laittanut omia huomioitaan kuten kirjassa useammassa kohdassa muutenkin.

Kirjan suomentaja Erkki Ihanainen on merkinnyt omat huomionsa selvästi yläviite numerolla ja merkinnällä: (Suom. huom.). Kohdassa jossa kerrotaan erillisestä sodasta tällaista merkintää ei ole.

"Johtopäätös: Jos siis emme olleetkaan Saksan kanssa liittolaisia niin myös nykyisillä rajoillamme ei ole kenties tällöin juridista perustaa. Valhetta kaikki tyynni? "

Tuo on jo niin omalaatuinen johtopäätös, että se vaatii lisäselvityksiä. Ole hyvä ja kerro, miten Suomen liittolaisuus Saksan kanssa liittyy Suomen rajojen juridiseen perustaan? Valtiosäännön, eli silloisen perustuslain mukaan kun Suomen rajoista sai päättää vain ja ainoastaan eduskunta ja niinhän se tekikin. Liittosuhteilla ei rajojen kanssa ole mitään tekemistä.

............. kirjoitti:

"Johtopäätös: Jos siis emme olleetkaan Saksan kanssa liittolaisia niin myös nykyisillä rajoillamme ei ole kenties tällöin juridista perustaa. Valhetta kaikki tyynni? "

Tuo on jo niin omalaatuinen johtopäätös, että se vaatii lisäselvityksiä. Ole hyvä ja kerro, miten Suomen liittolaisuus Saksan kanssa liittyy Suomen rajojen juridiseen perustaan? Valtiosäännön, eli silloisen perustuslain mukaan kun Suomen rajoista sai päättää vain ja ainoastaan eduskunta ja niinhän se tekikin. Liittosuhteilla ei rajojen kanssa ole mitään tekemistä.

Lue lisää

lait ja sopimukset.

Pariisin rauhansopimus
http://heninen.net/sopimus/1947_f.htm
ja heti rivillä 6 Suomi myöntää liittolaisuutensa Hitlerin Saksan kanssa.

Eduskunta ratifioi Pariisin rauhansopimuksen
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
16. syyskuuta 1947.

Siis koko erillissotaväite on täyttä puppua koska Pariisin rauhansopimus yksiselitteisesti kertoo nykyiset rajat ja sen että Suomi tuli Hitlerin Saksan liittolaiseksi.

voimaan kirjoitti:

lait ja sopimukset.

Pariisin rauhansopimus
http://heninen.net/sopimus/1947_f.htm
ja heti rivillä 6 Suomi myöntää liittolaisuutensa Hitlerin Saksan kanssa.

Eduskunta ratifioi Pariisin rauhansopimuksen
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
16. syyskuuta 1947.

Siis koko erillissotaväite on täyttä puppua koska Pariisin rauhansopimus yksiselitteisesti kertoo nykyiset rajat ja sen että Suomi tuli Hitlerin Saksan liittolaiseksi.

Lue lisää

joiden mukaan kolme Baltian maata anoo ja tulee hyväksytyksi Neuvostoliiton jäseniksi. Tästä voimme siis päätellä, että liittyminen oli vapaaehtoista. Tosiasiassa tällaiset asiakirjat vain heijastelevat poliittisia voimasuhteita eikä niillä ole mitään tekemistä itse ydinkysymyksen kanssa.

voimaan kirjoitti:

lait ja sopimukset.

Pariisin rauhansopimus
http://heninen.net/sopimus/1947_f.htm
ja heti rivillä 6 Suomi myöntää liittolaisuutensa Hitlerin Saksan kanssa.

Eduskunta ratifioi Pariisin rauhansopimuksen
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
16. syyskuuta 1947.

Siis koko erillissotaväite on täyttä puppua koska Pariisin rauhansopimus yksiselitteisesti kertoo nykyiset rajat ja sen että Suomi tuli Hitlerin Saksan liittolaiseksi.

Lue lisää

Hyvä esimerkki
de facto---> miten asiat ovat
de jure-----> konna on kiristänyt hengen menetyksen uhalla nimen velkapaperiin.

asiakirjat kirjoitti:

joiden mukaan kolme Baltian maata anoo ja tulee hyväksytyksi Neuvostoliiton jäseniksi. Tästä voimme siis päätellä, että liittyminen oli vapaaehtoista. Tosiasiassa tällaiset asiakirjat vain heijastelevat poliittisia voimasuhteita eikä niillä ole mitään tekemistä itse ydinkysymyksen kanssa.

Lue lisää

Baltiassa Neuvostoliiton jäsenyyttä haki miehittäjä Neuvostoliiton manipuloimilla vaaleilla valitut hallinnot, meillä sopimukset hyväksyi kansan demokraattisesti valitsema eduskunta. Mikä sinä olet kyseenalaistamaan laillisen eduskunnan päätökset? Euroopan omistajako?

eronäkyy kirjoitti:

Hyvä esimerkki
de facto---> miten asiat ovat
de jure-----> konna on kiristänyt hengen menetyksen uhalla nimen velkapaperiin.

"Hyvä esimerkki
de facto---> miten asiat ovat
de jure-----> konna on kiristänyt hengen menetyksen uhalla nimen velkapaperiin. "

Huonosti menee, sinulla. Jos alkaa viisastelemaan niin kannattaisi tietää millä viisastelee ;)

http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto

http://fi.wikipedia.org/wiki/De_jure

............... kirjoitti:

Baltiassa Neuvostoliiton jäsenyyttä haki miehittäjä Neuvostoliiton manipuloimilla vaaleilla valitut hallinnot, meillä sopimukset hyväksyi kansan demokraattisesti valitsema eduskunta. Mikä sinä olet kyseenalaistamaan laillisen eduskunnan päätökset? Euroopan omistajako?

Lue lisää

vaan saneltiin. Se on ihan sama, vaikka äiti Teresa silloin hyväksyisi sopimukset. Sopimuksen vaihtoehto oli kommunismi ja miehitys tai ainakin sitä pelättiin. Ei siinä ollut edessä mitään hotelli Tornin menua: pidän tuosta vähän, mutta ehkä otankin tuon...

ei siinä neuvoteltu kirjoitti:

vaan saneltiin. Se on ihan sama, vaikka äiti Teresa silloin hyväksyisi sopimukset. Sopimuksen vaihtoehto oli kommunismi ja miehitys tai ainakin sitä pelättiin. Ei siinä ollut edessä mitään hotelli Tornin menua: pidän tuosta vähän, mutta ehkä otankin tuon...

Lue lisää

"ei siinä neuvoteltu "

No ja siinähän neuvoteltiin, monta vuotta diplomaattista peliä joka huipentui vasta Pariisissa 1947. Suomalaiset katsoivat paremmaksi hyväksyä kuin hylätä ja neuvotella toisenlaiset sopimukset. Vuonna 1947 ei ollut enää suoraa ja välitöntä sodan ja miehityksen uhkaa vaan neuvottelujakin oli jo varaa käydä. Vuonna 1944 tilanne oli ihan toinen.

????? kirjoitti:

"ei siinä neuvoteltu "

No ja siinähän neuvoteltiin, monta vuotta diplomaattista peliä joka huipentui vasta Pariisissa 1947. Suomalaiset katsoivat paremmaksi hyväksyä kuin hylätä ja neuvotella toisenlaiset sopimukset. Vuonna 1947 ei ollut enää suoraa ja välitöntä sodan ja miehityksen uhkaa vaan neuvottelujakin oli jo varaa käydä. Vuonna 1944 tilanne oli ihan toinen.

Lue lisää

Juuri noina vuosina Neuvostoliitto oli luomassa Itäblokkia kommunistikumouksilla. Se, että kuuluiko Suomi samaan viiteryhmään oli hiuskarvan varassa. Suomalaiset meni Pariisiin täysin kusi sukassa ja teki mitä käskettiin.

Suomen asema oli heikko kirjoitti:

Juuri noina vuosina Neuvostoliitto oli luomassa Itäblokkia kommunistikumouksilla. Se, että kuuluiko Suomi samaan viiteryhmään oli hiuskarvan varassa. Suomalaiset meni Pariisiin täysin kusi sukassa ja teki mitä käskettiin.

Lue lisää

"Suomalaiset meni Pariisiin täysin kusi sukassa ja teki mitä käskettiin. "

Se kuuluisa "ase ohimolla" on pelkkää legendaa. Neuvottelijat kävivät hakemassa Pariisista sopimuksen ja eduskunta hyväksyi sen. Yhtään ainoaa puna-armeijan sotilasta ei ollut paikalla tähtäilemässä äänestäviä kansanedustajia.

,.,.,.,.,,.,,.. kirjoitti:

"Suomalaiset meni Pariisiin täysin kusi sukassa ja teki mitä käskettiin. "

Se kuuluisa "ase ohimolla" on pelkkää legendaa. Neuvottelijat kävivät hakemassa Pariisista sopimuksen ja eduskunta hyväksyi sen. Yhtään ainoaa puna-armeijan sotilasta ei ollut paikalla tähtäilemässä äänestäviä kansanedustajia.

Lue lisää

tehdään niin että toinen kokee joutuneensa kärsimään vääryyttä. Neuvosto-Venäjänkin ohimolla pidettiin pistoolia kun Tarton rauhasta solmittiin?

,.,.,.,.,,.,,.. kirjoitti:

"Suomalaiset meni Pariisiin täysin kusi sukassa ja teki mitä käskettiin. "

Se kuuluisa "ase ohimolla" on pelkkää legendaa. Neuvottelijat kävivät hakemassa Pariisista sopimuksen ja eduskunta hyväksyi sen. Yhtään ainoaa puna-armeijan sotilasta ei ollut paikalla tähtäilemässä äänestäviä kansanedustajia.

Lue lisää

Neuvottelu matkasta ja siihen liittyvistä tapahtumista, jännitteistä ja peloista, on runsaasti kirjallisuutta. Itse elelet omissa kuvitelmissasi.

Jos aika oli Suomalaisille niin helppo, ja idässä niin mukavat veijarit niin kuinkas Itä-Euroopassa onnistui kommareiden vallankaappaukset? Ja mites se Hertta Kuusinenkin niin itsevarmasti julisti, että Tshekkoslovakian tie on Suomen tie, vielä selkeästi myöhemmin? Se varmaan vitsejä heitteli vihainen irvistys naamallaan.

kun et sitä osaa kirjoitti:

"Hyvä esimerkki
de facto---> miten asiat ovat
de jure-----> konna on kiristänyt hengen menetyksen uhalla nimen velkapaperiin. "

Huonosti menee, sinulla. Jos alkaa viisastelemaan niin kannattaisi tietää millä viisastelee ;)

http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto

http://fi.wikipedia.org/wiki/De_jure

Lue lisää

Äläkä yritä tulkita muiden tarkoituksia, kun et kykene. Tarkoitan, että jätä linkkien heittely. Se ei tee kirjoitteluasi asiapitoisemmaksi.

"Jos oli, niin rehellisyyden nimissä NL tuli tunnustaneeksi sodan Suomen kanssa erillisodaksi vaatiessaan, että jenkit eivät saaneet osallistua rauhantekoon. "

Jenkithän eivät olleet Suomen kanssa sodassa ja rauha tehtiin niiden maiden kesken, jotka olivat toisilleen sodan julistaneet.

Missä ja milloin NL on tunnustanut Suomen sodan erillissodaksi? Ei pelkkä sen päättänyt erillisrauha siitä sellaista tee.

aina vaan kirjoitti:

"Jos oli, niin rehellisyyden nimissä NL tuli tunnustaneeksi sodan Suomen kanssa erillisodaksi vaatiessaan, että jenkit eivät saaneet osallistua rauhantekoon. "

Jenkithän eivät olleet Suomen kanssa sodassa ja rauha tehtiin niiden maiden kesken, jotka olivat toisilleen sodan julistaneet.

Missä ja milloin NL on tunnustanut Suomen sodan erillissodaksi? Ei pelkkä sen päättänyt erillisrauha siitä sellaista tee.

Lue lisää

NL vaati ja sai läpi, että USA ei saa osallistua rauhantekoon.

Syynä oli se, että USA ei ollut sodassa Suomen kanssa.

Liittoutuneet olivat kuitenkin sopineet, että erillisrauhaa ei Saksan ja sen liittolaisten kanssa tehdä.

Rehellisyyden nimissä, jos NL teki erillisrauhan, täytyi olla erillissotakin.

Se mitä Pariisissa 1947 kirjoitettiin, oli tietysti voittaneen puolen sanelemaa, mutta sillä ei ole rehellisyyden kanssa mitään tekemistä.

Erillissota kirjoitti:

NL vaati ja sai läpi, että USA ei saa osallistua rauhantekoon.

Syynä oli se, että USA ei ollut sodassa Suomen kanssa.

Liittoutuneet olivat kuitenkin sopineet, että erillisrauhaa ei Saksan ja sen liittolaisten kanssa tehdä.

Rehellisyyden nimissä, jos NL teki erillisrauhan, täytyi olla erillissotakin.

Se mitä Pariisissa 1947 kirjoitettiin, oli tietysti voittaneen puolen sanelemaa, mutta sillä ei ole rehellisyyden kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

"Rehellisyyden nimissä, jos NL teki erillisrauhan, täytyi olla erillissotakin. "

No ja höpö höpö taas. Erillisrauhalla ei todellakaan määritellä koko sodan erillistä luonnetta.

...... kirjoitti:

"Rehellisyyden nimissä, jos NL teki erillisrauhan, täytyi olla erillissotakin. "

No ja höpö höpö taas. Erillisrauhalla ei todellakaan määritellä koko sodan erillistä luonnetta.

Lue lisää

Niimpä, mutta tosiasia kumminkin oli, ettei liittoutuneilla ollut yhtenäistä kantaa Suomen käymään sotaan, USA ei edes julistanut Suomelle sotaa ja N-liittokin pyrki pitämään muut osapuolet Suomen rauhanneuvottelujen ulkopuolella ja teki jopa aselevon ennen muita, eli jo 1944 kesällä Suomen kanssa.

Eli Suomea ei niputettu muiden Saksan liittolaisten kanssa samaan nippuun, ekä Suomalaisia ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten muiden maiden kansalaisia tuomittiin.

Eli siinä mielessä juttu oli eri juttu, kuin muiden juttu oli ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Niimpä, mutta tosiasia kumminkin oli, ettei liittoutuneilla ollut yhtenäistä kantaa Suomen käymään sotaan, USA ei edes julistanut Suomelle sotaa ja N-liittokin pyrki pitämään muut osapuolet Suomen rauhanneuvottelujen ulkopuolella ja teki jopa aselevon ennen muita, eli jo 1944 kesällä Suomen kanssa.

Eli Suomea ei niputettu muiden Saksan liittolaisten kanssa samaan nippuun, ekä Suomalaisia ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten muiden maiden kansalaisia tuomittiin.

Eli siinä mielessä juttu oli eri juttu, kuin muiden juttu oli ...

Lue lisää

"Eli Suomea ei niputettu muiden Saksan liittolaisten kanssa samaan nippuun, ekä Suomalaisia ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten muiden maiden kansalaisia tuomittiin. "

Suomi todellakin niputettiin samaan nippuun muiden Saksan liittolaisten kanssa, mutta erillisrauha teki sen poikkeuksen sääntöön ja varsinkin kohteluun sodan jälkeen. Suomeahan ei valloitettu.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissäkin syytenimike oli aivan sama kuin muissa hävinneissä maissa käydyissä oikeudenkäynneissä: rikos rauhaa vastaan.

Vaka Vanha kirjoitti:

Niimpä, mutta tosiasia kumminkin oli, ettei liittoutuneilla ollut yhtenäistä kantaa Suomen käymään sotaan, USA ei edes julistanut Suomelle sotaa ja N-liittokin pyrki pitämään muut osapuolet Suomen rauhanneuvottelujen ulkopuolella ja teki jopa aselevon ennen muita, eli jo 1944 kesällä Suomen kanssa.

Eli Suomea ei niputettu muiden Saksan liittolaisten kanssa samaan nippuun, ekä Suomalaisia ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten muiden maiden kansalaisia tuomittiin.

Eli siinä mielessä juttu oli eri juttu, kuin muiden juttu oli ...

Lue lisää

Ei ole ajateltavissa että Suomi olisi voittanut Jatkosodan vaikka Saksa tulisikin häviämään. Siis Viena ja Äänislinna luovutettaisiin suomalaisille vaikka Saksa luhistuisi ja antautuisi ehdoitta?

Stalingradin jälkeen eversti Paasonen piti esitelmän Eduskunnassa ja kertoi Saksan häviävän sodan ja Suomi sen mukana. Enintään Moskovan rauhansopisukseen rajat olisivat jatkossa mahdolliset.
Tuossa tervejärkisessä esitelmässä ymmärrettiin täysin että Suomi oli liitossa Saksan kanssa, so. samassa veneessä.

............... kirjoitti:

"Eli Suomea ei niputettu muiden Saksan liittolaisten kanssa samaan nippuun, ekä Suomalaisia ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten muiden maiden kansalaisia tuomittiin. "

Suomi todellakin niputettiin samaan nippuun muiden Saksan liittolaisten kanssa, mutta erillisrauha teki sen poikkeuksen sääntöön ja varsinkin kohteluun sodan jälkeen. Suomeahan ei valloitettu.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissäkin syytenimike oli aivan sama kuin muissa hävinneissä maissa käydyissä oikeudenkäynneissä: rikos rauhaa vastaan.

Lue lisää

Erillisrauha ei ollut sikälikään yhtään mikään poikkeus, että liittoutuneet sopivat samalla tavalla myös Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa erillisrauhasta ennen sodan päättymistä Saksan kanssa. Sekään ei pidä paikkaansa että Suomi olisi ollut ainoa maa jonka sallittiin tuomita sotarikollisensa itse, näin tapahtui myös mm. Romaniassa. Olosuhteet eri maissa tietenkin vaihtelivat, mutta noilla premisseillä päätellen Suomi joko oli Saksan liittolainen, tai sitten Saksalla ei ollut lainkaan liittolaisia.

liittolaisia? kirjoitti:

Erillisrauha ei ollut sikälikään yhtään mikään poikkeus, että liittoutuneet sopivat samalla tavalla myös Unkarin, Romanian ja Bulgarian kanssa erillisrauhasta ennen sodan päättymistä Saksan kanssa. Sekään ei pidä paikkaansa että Suomi olisi ollut ainoa maa jonka sallittiin tuomita sotarikollisensa itse, näin tapahtui myös mm. Romaniassa. Olosuhteet eri maissa tietenkin vaihtelivat, mutta noilla premisseillä päätellen Suomi joko oli Saksan liittolainen, tai sitten Saksalla ei ollut lainkaan liittolaisia.

Lue lisää

Kaikki muut Saksan liittolaiset miehitettiin, Suomea ei. Kaikissa muissa Saksan liittolaismaissa vaihdettiin miehittäjän toimesta miehittäjälle myötämielinen hallinto, Suomessa ei.

menestyksestä kirjoitti:

Ei ole ajateltavissa että Suomi olisi voittanut Jatkosodan vaikka Saksa tulisikin häviämään. Siis Viena ja Äänislinna luovutettaisiin suomalaisille vaikka Saksa luhistuisi ja antautuisi ehdoitta?

Stalingradin jälkeen eversti Paasonen piti esitelmän Eduskunnassa ja kertoi Saksan häviävän sodan ja Suomi sen mukana. Enintään Moskovan rauhansopisukseen rajat olisivat jatkossa mahdolliset.
Tuossa tervejärkisessä esitelmässä ymmärrettiin täysin että Suomi oli liitossa Saksan kanssa, so. samassa veneessä.

Lue lisää

" Tuossa tervejärkisessä esitelmässä ymmärrettiin täysin että Suomi oli liitossa Saksan kanssa, so. samassa veneessä. "

Tarkoitat ilmeisesti asemasotavaiheemme olleen Hitlerin organisoimaa Saksan sodanpäämäärien puolesta tapahtunutta puuhastelua?

Saksan liittolaisten joukossa kirjoitti:

Kaikki muut Saksan liittolaiset miehitettiin, Suomea ei. Kaikissa muissa Saksan liittolaismaissa vaihdettiin miehittäjän toimesta miehittäjälle myötämielinen hallinto, Suomessa ei.

Lue lisää

Se lieneekin ainoa poikkeus että Suomi sijaitsi maantieteellisesti sen verran onnellisesti että onnistui välttymään miehityksltä? Mitä tulee hallituksen vaihdoksiin, niin tehtiin Suomessakin. Suomessa onnistuttiin kuitenkin torjumaan kommunistien valtaannousu.

............... kirjoitti:

"Eli Suomea ei niputettu muiden Saksan liittolaisten kanssa samaan nippuun, ekä Suomalaisia ole tuomittu kansainvälisissä tuomioistuimissa, kuten muiden maiden kansalaisia tuomittiin. "

Suomi todellakin niputettiin samaan nippuun muiden Saksan liittolaisten kanssa, mutta erillisrauha teki sen poikkeuksen sääntöön ja varsinkin kohteluun sodan jälkeen. Suomeahan ei valloitettu.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissäkin syytenimike oli aivan sama kuin muissa hävinneissä maissa käydyissä oikeudenkäynneissä: rikos rauhaa vastaan.

Lue lisää

Höpöhöpö, Suomea kohtaan oli liittoutuneilla eri linja, USA yksiselitteisesti oli julistamatta Suomelle sotaa, vaikka Englanti niin teki N-liiton pyynnöstä.

Tämä on kumminkin fakta, jota ei sinun punalasisi muuta miksikään.

USA piti Suomea "eri asiana" kuin Saksaa ja siis sotaakin "eri sotana".

liittolaisuutta? kirjoitti:

" Tuossa tervejärkisessä esitelmässä ymmärrettiin täysin että Suomi oli liitossa Saksan kanssa, so. samassa veneessä. "

Tarkoitat ilmeisesti asemasotavaiheemme olleen Hitlerin organisoimaa Saksan sodanpäämäärien puolesta tapahtunutta puuhastelua?

Lue lisää

maailman surkeimman liittolaisen, eli Suomen, lonkanveto samalla kun muut uurastivat oikein urakalla yhteisen voiton eteen.

As simple as that: Suomi lähti yhteisestä sopimuksesta yhteiselle reissulle, mutta päätti sitten muiden harmiksi olla lähinnä vapaamatkustaja muiden tehdessä likaisen työn.

In Finland we call this reilu meininki.

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöhöpö, Suomea kohtaan oli liittoutuneilla eri linja, USA yksiselitteisesti oli julistamatta Suomelle sotaa, vaikka Englanti niin teki N-liiton pyynnöstä.

Tämä on kumminkin fakta, jota ei sinun punalasisi muuta miksikään.

USA piti Suomea "eri asiana" kuin Saksaa ja siis sotaakin "eri sotana".

Lue lisää

Kannattaisi tässä yhteydessä muistaa, että USA ei julistanut esimerkiksi Bulgariallekaan sotaa kuin vasta kesällä 1942, sekin vasta Bulgarian julistettua sodan USA:lle. Kaikkia Saksan liittolaisia kohdeltiin "eri asiana" kuin Saksaa, ja kaikkia niitä yritettiin saada irti liitosta Saksan kanssa. Suomi ei ollut tässäkään mikään poikkeus.

poikkeus? kirjoitti:

Se lieneekin ainoa poikkeus että Suomi sijaitsi maantieteellisesti sen verran onnellisesti että onnistui välttymään miehityksltä? Mitä tulee hallituksen vaihdoksiin, niin tehtiin Suomessakin. Suomessa onnistuttiin kuitenkin torjumaan kommunistien valtaannousu.

Lue lisää

"Mitä tulee hallituksen vaihdoksiin, niin tehtiin Suomessakin. Suomessa onnistuttiin kuitenkin torjumaan kommunistien valtaannousu. "

Onnistuttiin, koska meillä jäi voimaan sama demokratia kuin mitä se oli sodan aikanakin. Poikkeuksena kommunistit, joiden toiminta sallittiin vasta sodan jälkeen ja se, etteivät päässeet valtaan, johtui vain omasta demokratiasta ja kannatuksen puutteesta.

enemmänkin kirjoitti:

maailman surkeimman liittolaisen, eli Suomen, lonkanveto samalla kun muut uurastivat oikein urakalla yhteisen voiton eteen.

As simple as that: Suomi lähti yhteisestä sopimuksesta yhteiselle reissulle, mutta päätti sitten muiden harmiksi olla lähinnä vapaamatkustaja muiden tehdessä likaisen työn.

In Finland we call this reilu meininki.

Lue lisää

Äijät oli kabineteissa sopineet, että kättä lyödään Laatokan Itäranalla, olikohan se nyt Maaselässä.

Marski käski poikien odotella, että saku tulee paikalle, mutta se ei koskaan päässyt sinne asti, oli ilmeisesti kelirikko hidastanut etenemistä.

Suomalaiset oli siellä mistä sovittiin, että ollaan, Saksalaiset ei tulleet paikalle.

Suomalaiset ilmeisesti tajusi jo 1942, että Saksa voi vielä hävitä sodan.
Kun Saksa sitten pysähtyi, niin Suomi otti aikalisän.

Seuraavan kerran sodittiin tosissaan kesällä 1944, jolloin Suomi oli jälleen valmiina ja tulosta tuli.

Vaka Vanha kirjoitti:

Höpöhöpö, Suomea kohtaan oli liittoutuneilla eri linja, USA yksiselitteisesti oli julistamatta Suomelle sotaa, vaikka Englanti niin teki N-liiton pyynnöstä.

Tämä on kumminkin fakta, jota ei sinun punalasisi muuta miksikään.

USA piti Suomea "eri asiana" kuin Saksaa ja siis sotaakin "eri sotana".

Lue lisää

jossa neuvoteltiin siitä mitä Teheranissa lukkoonlyödään. Stalin vaati Moskovassa antautumista ja USA:n kanta sai Stalinin kiemurrellen hyväksymään USA:n kannan yhteiseksi päätökseksi. Historia osoittaa kuinka lojaali Stalin sopimukselle oli, saatuaan tahtonsa toisen rintaman muodostetuksi. Liittoutuneiden maihinnousun jälkeen lupaus voitiin jättää....

sodanjulistukset. kirjoitti:

Kannattaisi tässä yhteydessä muistaa, että USA ei julistanut esimerkiksi Bulgariallekaan sotaa kuin vasta kesällä 1942, sekin vasta Bulgarian julistettua sodan USA:lle. Kaikkia Saksan liittolaisia kohdeltiin "eri asiana" kuin Saksaa, ja kaikkia niitä yritettiin saada irti liitosta Saksan kanssa. Suomi ei ollut tässäkään mikään poikkeus.

Lue lisää

Eli olet samoilla linjoilla, Saksa ja sen liittolaiset oli eri asioita ja kävi eri sotia.

Vaka Vanha kirjoitti:

Eli olet samoilla linjoilla, Saksa ja sen liittolaiset oli eri asioita ja kävi eri sotia.

Niin siinä olen samoilla linjoilla että Suomi oli yksi Saksan liittolaisista ja kävi muiden liittolaisten tapaan sotaansa erikseen. Suomi ei eronnut muista liittolaisista mitenkään.

kokousta kirjoitti:

jossa neuvoteltiin siitä mitä Teheranissa lukkoonlyödään. Stalin vaati Moskovassa antautumista ja USA:n kanta sai Stalinin kiemurrellen hyväksymään USA:n kannan yhteiseksi päätökseksi. Historia osoittaa kuinka lojaali Stalin sopimukselle oli, saatuaan tahtonsa toisen rintaman muodostetuksi. Liittoutuneiden maihinnousun jälkeen lupaus voitiin jättää....

Lue lisää

että maiden päämiehet sanelevat ulkoministereille rajat siitä mistä neuvotellaan ja millä ehdoilla. Lisäksi Teheranissa eivät ulkoministerien ehdotukset viime kädessä kahlinneet kolmea suurta.

Teheran oli huomattavasti tärkeämpi kokous kuin aikaisempi Moskovan ulkoministerien kokous. Kuka edes välittää tietää asiasta. Suuret päättää ja pienet häärää.
Teheranissa Stalin lupasi olla miehittämättä Suomea ja näin tapahtui. Vaati Suomelta mm. "pienta palaa" eli Petsuangaa Moskovan rauhan rajojen lisäksi.

Stalin piti sanansa eikä jättänyt lupauksiaan missään vaiheessa.

Suomi oli hyökkääjä Saksan rinnalla.
Stalin yritti ensin päästä sopimukseen Suomen kanssa ilman verenvuodatusta.
Syksyllä 1944 Stalin suostui välirauhaan Suomen kanssa miltei samoin ehdoin kuin keväällä oli neuvoteltu. Tosin nyt piti rangaista sotasyyllisiä.

En saa Stalinista syntipukkia millään, ainakaan Jatkosotaan. Hitler petti lupauksensa Stalinille, ei päinvastoin. Lopulta Suomikin ryhtyi sotaan Saksaa vastaan ja tuokin sota edellytti että nyt uudet liittolaiset voittavat Natsi-Saksan.

ymmärrä kirjoitti:

että maiden päämiehet sanelevat ulkoministereille rajat siitä mistä neuvotellaan ja millä ehdoilla. Lisäksi Teheranissa eivät ulkoministerien ehdotukset viime kädessä kahlinneet kolmea suurta.

Teheran oli huomattavasti tärkeämpi kokous kuin aikaisempi Moskovan ulkoministerien kokous. Kuka edes välittää tietää asiasta. Suuret päättää ja pienet häärää.
Teheranissa Stalin lupasi olla miehittämättä Suomea ja näin tapahtui. Vaati Suomelta mm. "pienta palaa" eli Petsuangaa Moskovan rauhan rajojen lisäksi.

Stalin piti sanansa eikä jättänyt lupauksiaan missään vaiheessa.

Suomi oli hyökkääjä Saksan rinnalla.
Stalin yritti ensin päästä sopimukseen Suomen kanssa ilman verenvuodatusta.
Syksyllä 1944 Stalin suostui välirauhaan Suomen kanssa miltei samoin ehdoin kuin keväällä oli neuvoteltu. Tosin nyt piti rangaista sotasyyllisiä.

En saa Stalinista syntipukkia millään, ainakaan Jatkosotaan. Hitler petti lupauksensa Stalinille, ei päinvastoin. Lopulta Suomikin ryhtyi sotaan Saksaa vastaan ja tuokin sota edellytti että nyt uudet liittolaiset voittavat Natsi-Saksan.

Lue lisää

" että maiden päämiehet sanelevat ulkoministereille rajat siitä mistä neuvotellaan ja millä ehdoilla. Lisäksi Teheranissa eivät ulkoministerien ehdotukset viime kädessä kahlinneet kolmea suurta. "

Ei ollut enää Teheranissa varaa Stalinilla vääntää kättä kolmen suuren istuessa tekemään jo sovittuja päätöksiä. Litvinov yritti Moskovassa saada julkilausumaksi Suomen aseman ehdottoman antautumisen tieksi vielä kokouksen jälkeisissä diplomaattitapaamisissakin. USA:n suurlähettiläs Harriman esti tuolloin kapitulaatio julkilausuman. Teheranissa Stalin ei enää pelannut riskipeliään, koska maihinnousu oli sovittava yhteisin sävelin. Suomi jäi sivuun - sillä kertaa.

Mutta Maaliskuu 1944 näyttimitäoli tuleman. Ehdot Paasikivelle olivat täysin mahdottomat, jotka olisivat johtaneet maamme miehitykseen. Saman vuoden kesäkuu - kapitulaatiovaatimus tuli kuin apteekin hyllyltä, Suomen kysyessä neuvotteluja rauhasta. Että semmoinen tämä Stalinin lupaus.

ymmärrä kirjoitti:

että maiden päämiehet sanelevat ulkoministereille rajat siitä mistä neuvotellaan ja millä ehdoilla. Lisäksi Teheranissa eivät ulkoministerien ehdotukset viime kädessä kahlinneet kolmea suurta.

Teheran oli huomattavasti tärkeämpi kokous kuin aikaisempi Moskovan ulkoministerien kokous. Kuka edes välittää tietää asiasta. Suuret päättää ja pienet häärää.
Teheranissa Stalin lupasi olla miehittämättä Suomea ja näin tapahtui. Vaati Suomelta mm. "pienta palaa" eli Petsuangaa Moskovan rauhan rajojen lisäksi.

Stalin piti sanansa eikä jättänyt lupauksiaan missään vaiheessa.

Suomi oli hyökkääjä Saksan rinnalla.
Stalin yritti ensin päästä sopimukseen Suomen kanssa ilman verenvuodatusta.
Syksyllä 1944 Stalin suostui välirauhaan Suomen kanssa miltei samoin ehdoin kuin keväällä oli neuvoteltu. Tosin nyt piti rangaista sotasyyllisiä.

En saa Stalinista syntipukkia millään, ainakaan Jatkosotaan. Hitler petti lupauksensa Stalinille, ei päinvastoin. Lopulta Suomikin ryhtyi sotaan Saksaa vastaan ja tuokin sota edellytti että nyt uudet liittolaiset voittavat Natsi-Saksan.

Lue lisää

"En saa Stalinista syntipukkia millään, ainakaan Jatkosotaan. Hitler petti lupauksensa Stalinille, ei päinvastoin."

Toisen maailmansodan syntipukit olivat Hitler ja Stalin. Aakkosjärjestyksessä, ottamatta kantaa syyllisyyden määriin. Tämän varmaan myönnät sinäkin?

syntipukit kirjoitti:

"En saa Stalinista syntipukkia millään, ainakaan Jatkosotaan. Hitler petti lupauksensa Stalinille, ei päinvastoin."

Toisen maailmansodan syntipukit olivat Hitler ja Stalin. Aakkosjärjestyksessä, ottamatta kantaa syyllisyyden määriin. Tämän varmaan myönnät sinäkin?

Lue lisää

nimeä.
Oikeastaan voisi lähteä liikkeelle jo Versaillesin rauhansopimuksesta joka koettiin Saksassa niin epäoikeudenmukaiseksi että se lopulta nosti Hitlerin valtaan.
Samalla tuli kaupanpäälliseksi mukaan rotuoppi ja sen armottomuus.

Stalin joutui varautumaan Hitlerin hyökkäykseen. Kyse oli puolustautumisesta ja kukaan ei voinut tietää miten tulevassa sodassa lopulta kävisi. Hyökkäykseen lähdettäessä Hitler sanoi kenraaleilleen että "tuleva sota on erilainen kuin kaikki aikaisemmat sodat, se on tuhoamissotaa jossa ylempi rotu alistaa ali-ihmiset". Hyökkääjä oli Natsi-Saksa.

Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, tämän varmaan myönnät sinäkin?

nuo kaksi kirjoitti:

nimeä.
Oikeastaan voisi lähteä liikkeelle jo Versaillesin rauhansopimuksesta joka koettiin Saksassa niin epäoikeudenmukaiseksi että se lopulta nosti Hitlerin valtaan.
Samalla tuli kaupanpäälliseksi mukaan rotuoppi ja sen armottomuus.

Stalin joutui varautumaan Hitlerin hyökkäykseen. Kyse oli puolustautumisesta ja kukaan ei voinut tietää miten tulevassa sodassa lopulta kävisi. Hyökkäykseen lähdettäessä Hitler sanoi kenraaleilleen että "tuleva sota on erilainen kuin kaikki aikaisemmat sodat, se on tuhoamissotaa jossa ylempi rotu alistaa ali-ihmiset". Hyökkääjä oli Natsi-Saksa.

Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, tämän varmaan myönnät sinäkin?

Lue lisää

Päädyit samaan tulokseen, Hitler & Stalin. Meidän suomalaisten ongelma oli se, että Molotov-Ribbentrop sopimuksessa Suomi "annettiin" Stalinille. Mielestäni voidaan katsoa, että tästä etupiiri-jaosta alkoi toinen maailmansota.
Totta, Saksa hyökkäsi Neuvostolittoon, mutta ensin sekä Saksa että Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan.

samaan tulokseen. kirjoitti:

Päädyit samaan tulokseen, Hitler & Stalin. Meidän suomalaisten ongelma oli se, että Molotov-Ribbentrop sopimuksessa Suomi "annettiin" Stalinille. Mielestäni voidaan katsoa, että tästä etupiiri-jaosta alkoi toinen maailmansota.
Totta, Saksa hyökkäsi Neuvostolittoon, mutta ensin sekä Saksa että Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan.

Lue lisää

ja Englanti Ranska julistivat sodan VAIN Saksalle. Miksi kuitenkin pari viikkoa Saksan hyökkäyshetken jälkeen myös puna-armeija hyökkäsi Puolaan? Saadakseen puskurivyöhykettä Saksan tulevaa hyökkäystä varten.

Molotov-Ribbentrop etupiirijako takasi Neuvostoliitolle sen ettei Saksa pyri Itämerelle vaan Neuvostoliitto pystyy valmistautumaan tulevaan Saksan hyökkäykseen.

"Päädyit samaan tulokseen, Hitler & Stalin". Päädyin tulokseen Hitler.

Ranska ja Englanti julistivat, suurvaltoina, sodan Saksalle. Ranska ja Englanti siis aloittivat toisen maailmansodan?

samaan tulokseen. kirjoitti:

Päädyit samaan tulokseen, Hitler & Stalin. Meidän suomalaisten ongelma oli se, että Molotov-Ribbentrop sopimuksessa Suomi "annettiin" Stalinille. Mielestäni voidaan katsoa, että tästä etupiiri-jaosta alkoi toinen maailmansota.
Totta, Saksa hyökkäsi Neuvostolittoon, mutta ensin sekä Saksa että Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan.

Lue lisää

Noin se meni. Hitler oli aina hyökkääjä ja sotatoimien aloittaja.
Erittäin raaka tuhoamissota oli tulossa ja Stalin yritti työntää läntiset puolustusasemansa mahdollisimman kauas Moskovasta ja Leningradista.

Englanti ja Ranska aloittivat toisen maailmansodan julistamalla sodan Saksalle (?). Mikään pakko tuo sodanjulistus ei olisi ollut. Sotatoimet länteen tosin aloitti Natsi-Saksa hyökkäämällä Ranskaan toukokuussa 1940.

Vaka Vanha kirjoitti:

Äijät oli kabineteissa sopineet, että kättä lyödään Laatokan Itäranalla, olikohan se nyt Maaselässä.

Marski käski poikien odotella, että saku tulee paikalle, mutta se ei koskaan päässyt sinne asti, oli ilmeisesti kelirikko hidastanut etenemistä.

Suomalaiset oli siellä mistä sovittiin, että ollaan, Saksalaiset ei tulleet paikalle.

Suomalaiset ilmeisesti tajusi jo 1942, että Saksa voi vielä hävitä sodan.
Kun Saksa sitten pysähtyi, niin Suomi otti aikalisän.

Seuraavan kerran sodittiin tosissaan kesällä 1944, jolloin Suomi oli jälleen valmiina ja tulosta tuli.

Lue lisää

"Seuraavan kerran sodittiin tosissaan kesällä 1944, jolloin Suomi oli jälleen valmiina ja tulosta tuli."

Jos Kannaksen halkijuoksua voi sanoa "tulokseksi" niin hyvä huumorintaju täytyy olla heh heh hee!!!

Kun Saksan Barbarossaan lähdettiin niin tavoitteena oli suur-Suomi, ei yhtään vähempää. Kun operaatiosta poistuttiin niin tuloksena oli entistä tyngempi Suomi ja suuret sotakorvaukset päälle, siinä sitä tulosta heh heh hee!!!

Edellinen kertoo vaan että miten riippuvaisia täällä oltiin Saksan menestyksestä. Se oli kaikki kaikessa siihen nähden että meikäläiset olisi saaneet pitää valtaamansa alueet. Kus saku hävisi, meni meiltäkin kaikki plus vähän lisää.

vai tulosta tuli... kirjoitti:

"Seuraavan kerran sodittiin tosissaan kesällä 1944, jolloin Suomi oli jälleen valmiina ja tulosta tuli."

Jos Kannaksen halkijuoksua voi sanoa "tulokseksi" niin hyvä huumorintaju täytyy olla heh heh hee!!!

Kun Saksan Barbarossaan lähdettiin niin tavoitteena oli suur-Suomi, ei yhtään vähempää. Kun operaatiosta poistuttiin niin tuloksena oli entistä tyngempi Suomi ja suuret sotakorvaukset päälle, siinä sitä tulosta heh heh hee!!!

Edellinen kertoo vaan että miten riippuvaisia täällä oltiin Saksan menestyksestä. Se oli kaikki kaikessa siihen nähden että meikäläiset olisi saaneet pitää valtaamansa alueet. Kus saku hävisi, meni meiltäkin kaikki plus vähän lisää.

Lue lisää

niin alkoikin 1941 lopulta - vuoden 1944 kesäkuulle kestänyt asemasotavaihe. Oliko asemasotavaihe Hitlerin organisoima strateginen Saksan SODANPÄÄMÄÄRIÄ PALVELEVA yhteineen SUUR-OPERAATIO??

lähdettiin kirjoitti:

niin alkoikin 1941 lopulta - vuoden 1944 kesäkuulle kestänyt asemasotavaihe. Oliko asemasotavaihe Hitlerin organisoima strateginen Saksan SODANPÄÄMÄÄRIÄ PALVELEVA yhteineen SUUR-OPERAATIO??

Lue lisää

Kyseessä oli Suomen lonkanveto samalla, kun muut yhteisellä asialla olleet paiskivat töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei mennyt jakeluun yhdellä sanomisella?

oli kyseessä kirjoitti:

Kyseessä oli Suomen lonkanveto samalla, kun muut yhteisellä asialla olleet paiskivat töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei mennyt jakeluun yhdellä sanomisella?

Lue lisää

voinut 1942 hyökätä kun liittolainen natsi-Saksakaan ei hyökännyt kuin eteläisellä armeijaryhmällään. Keskinen ja pohjoinen armeijaryhmä kyyköttivät natseillakin pari vuotta paikoillaan kunnes ne ajettiin perääntymään.

oli kyseessä kirjoitti:

Kyseessä oli Suomen lonkanveto samalla, kun muut yhteisellä asialla olleet paiskivat töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ei mennyt jakeluun yhdellä sanomisella?

Lue lisää

Suomalaiset oli paikalla aikataulun mukaan, Saksalaiset ei koskaan sinne saapuneet, ilmeisesti oli ongelmia kelien kanssa.

enemmänkin kirjoitti:

maailman surkeimman liittolaisen, eli Suomen, lonkanveto samalla kun muut uurastivat oikein urakalla yhteisen voiton eteen.

As simple as that: Suomi lähti yhteisestä sopimuksesta yhteiselle reissulle, mutta päätti sitten muiden harmiksi olla lähinnä vapaamatkustaja muiden tehdessä likaisen työn.

In Finland we call this reilu meininki.

Lue lisää

MISSÄÄÄÄ

tsuhnia eikä vanjoja vaikka toki punainen "suomalainen" on vanja.

v.1941 vuoden 1944 kesään vain myytti?

on omat pointtinsa. Samaten on toiselle näkemykselle. Suurin ongelma Suomen toista maailmansotaa käsiteltäessä ei kuitenkaan liity Suomeen vaan naapuriin. Naapurin tulkinnat sodasta ovat usein puhdasta propagandaa. Maan virallinen kantakin on se, että Suomesta tuli demokratia vuonna 1944. Kovin suurta kykyä käsitellä omaa historiaa objektiivisesti siellä ei ole ollut joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Salaileva arkistopolitiikka, nationalistinen historiankirjoitus siellä saa helposti puolustusreaktion päälle täälläkin.

Ja onhan niin, että jatkosota olisi tullut joka tapauksessa ilman Barbarossaakin.

asemasota kirjoitti:

v.1941 vuoden 1944 kesään vain myytti?

Asemasotavaihe oli Suomen parasta aikaa ja vain ja ainoastaan Saksan sodanpäämääriä tukemassa?
Kyllä Hitler oli nero määrätessään suomalaiset asettumaan asemasotaan niin Kannaksella kuin Muurmannin radan suunnalla, kuin Syvärilläkin.

"Tämä oli oikein hauska yritelmä ja viritelmä erillissodan puolustuspuheeksi, mutta hiukan vajavaiseksi se hyvästä yrityksestä huolimatta jäi. Jos vastustajamme hyväksyi erillissotateesin niin miksi rauhansopimuksessa sitten kuitenkin lukee: " ...katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan …" ? Mistäs löytyisi sitten sellaista dokumenttia, jossa Neuvostoliitto olisi tämän erillisen sodan huomioinut?"

Se mitä Pariisissa tehtiin, oli pelkkää kosmetiikka sen peittämiseksi, missä mielessä asiat oli aikaisemmin ymmärretty.

erillissota kirjoitti:

"Tämä oli oikein hauska yritelmä ja viritelmä erillissodan puolustuspuheeksi, mutta hiukan vajavaiseksi se hyvästä yrityksestä huolimatta jäi. Jos vastustajamme hyväksyi erillissotateesin niin miksi rauhansopimuksessa sitten kuitenkin lukee: " ...katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan …" ? Mistäs löytyisi sitten sellaista dokumenttia, jossa Neuvostoliitto olisi tämän erillisen sodan huomioinut?"

Se mitä Pariisissa tehtiin, oli pelkkää kosmetiikka sen peittämiseksi, missä mielessä asiat oli aikaisemmin ymmärretty.

Lue lisää

vastaus : "Se mitä Pariisissa tehtiin, oli pelkkää kosmetiikka sen peittämiseksi, missä mielessä asiat oli aikaisemmin ymmärretty."

Pariisissa Suomi tunnusti olleensa natsi-Saksan liittolainen eikä siis käynyt minkäänlaista erillissotaa. Turha selitellä :D

miestissit kirjoitti:

on omat pointtinsa. Samaten on toiselle näkemykselle. Suurin ongelma Suomen toista maailmansotaa käsiteltäessä ei kuitenkaan liity Suomeen vaan naapuriin. Naapurin tulkinnat sodasta ovat usein puhdasta propagandaa. Maan virallinen kantakin on se, että Suomesta tuli demokratia vuonna 1944. Kovin suurta kykyä käsitellä omaa historiaa objektiivisesti siellä ei ole ollut joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Salaileva arkistopolitiikka, nationalistinen historiankirjoitus siellä saa helposti puolustusreaktion päälle täälläkin.

Ja onhan niin, että jatkosota olisi tullut joka tapauksessa ilman Barbarossaakin.

Lue lisää

"Maan virallinen kantakin on se, että Suomesta tuli demokratia vuonna 1944"

Kyllä tuostakin totuutta löytyy. Millainen demokratia se on, jossa jonki aatesuunnan kannattaminen vie vankilaan? Vasta vuoden 1944 jälkeen Suomessa ei joutunut vankilaan poliittisen mielipiteensä takia, eli saatiin oikea demokratia.

Mitä taas tulee äärioikeiston ja natsien kieltämiseen niin niin eipä noita laitettu vankilaan vaan saivat vapaasti jatkaa toimintaansa muissa puolueissa.

tottahan sekin on kirjoitti:

"Maan virallinen kantakin on se, että Suomesta tuli demokratia vuonna 1944"

Kyllä tuostakin totuutta löytyy. Millainen demokratia se on, jossa jonki aatesuunnan kannattaminen vie vankilaan? Vasta vuoden 1944 jälkeen Suomessa ei joutunut vankilaan poliittisen mielipiteensä takia, eli saatiin oikea demokratia.

Mitä taas tulee äärioikeiston ja natsien kieltämiseen niin niin eipä noita laitettu vankilaan vaan saivat vapaasti jatkaa toimintaansa muissa puolueissa.

Lue lisää

ei tietenkään ollut täydellistä, koska SKP oli kielletty. Toisaalta puolueen tavoite oli vain tuhota Suomen demokratia. Eli kyse oli vanhasta kysymyksestä voiko demokratia lakkauttaa itsensä.

Todellisuudessa hyvinkin SKPtä lähellä ovat piirit olivat SDP:n listoilla, paitsi tietenkin Neuvostoliittoon tapettavaksi paenneet kommarit, jotka eliminoitiin Kuusisen assisteerauksella. Eli kyllä demokratia Suomessa pääpiirteissään toimi. Omat rajoitteensahan siinä on Suomessa aina ollut 1990-luvulle asti.

Sitä paitsi venäläisillä ei ole mitään varaa puhua asiasta.

"Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista, ettei kukaan ammattihistorioitsija voi enää vakavasti väittää Suomen käyneen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, totesi historian professori Henrik Meinander suomalais-virolaisessa historiaseminaarissa Helsingissä."

Suomen tärkeät sotatavoitteet; "Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. "

Tällähän Meinander tarkoittaa Suomella olleen omat sotatavoitteet.

" Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista,..."

Leipä ja sodan alkuun aseet saatiin suurelta osin Saksan valloittamilta alueilta. Ilman muuta olimme täysin riippuvaisia Saksan sotamenestyksestä. Mutta olisiko meillä ollut toinen mahdollisuus, sitä Meinander ei ainakaan tuossa esitelmässään tuo esille.

sapluunalla kirjoitti:

"Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista, ettei kukaan ammattihistorioitsija voi enää vakavasti väittää Suomen käyneen erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan, totesi historian professori Henrik Meinander suomalais-virolaisessa historiaseminaarissa Helsingissä."

Suomen tärkeät sotatavoitteet; "Suomen päättäjillä oli sodassa omat tärkeiksi katsomansa päämäärät. "

Tällähän Meinander tarkoittaa Suomella olleen omat sotatavoitteet.

" Mutta maa oli kuitenkin jatkosodan aikana niin riippuvainen Saksan talous- ja sotatavoitteista,..."

Leipä ja sodan alkuun aseet saatiin suurelta osin Saksan valloittamilta alueilta. Ilman muuta olimme täysin riippuvaisia Saksan sotamenestyksestä. Mutta olisiko meillä ollut toinen mahdollisuus, sitä Meinander ei ainakaan tuossa esitelmässään tuo esille.

Lue lisää

"haluaisi kuopata lopullisesti erillissota-käsitteen"

Mistäs se sitten kertoo...?

haluaisi kirjoitti:

"haluaisi kuopata lopullisesti erillissota-käsitteen"

Mistäs se sitten kertoo...?

näkökulmasta, päädymme näkemykseen sodan olleen erillissodan. Suomen tavoitteena ei esim. ollut Leningradin tuhoaminen.

tavoitteiden kirjoitti:

näkökulmasta, päädymme näkemykseen sodan olleen erillissodan. Suomen tavoitteena ei esim. ollut Leningradin tuhoaminen.

Tuskinpa Saksan tavoitteena oli esim. Singaporen miehitys.

erillissotaa? kirjoitti:

Tuskinpa Saksan tavoitteena oli esim. Singaporen miehitys.

Leningradia?

erillissotaa? kirjoitti:

Tuskinpa Saksan tavoitteena oli esim. Singaporen miehitys.

Saksaa vastaan sodassa olleita länsiliitouman sotilaita. Avustiko Suomi saksaa materialistisesti tai antoiko polittisen tukensa Englannin murskaamiseksi. Oliko Suomi jo sodan alkaessa Saksan tukena polittisesti)sen hyökätessä Puolaan, Saksan aloittaessa näin 2MS:n? Erillissodan käsite vaatii laajaa ymmärtämistä 2MS synnystä.