Aloitin siis lukion tänä syksynä, ja lääkärin ammatti on ollut tulevaisuudenhaaveenani jo pitkään. Muutama asia olisi, josta haluaisin kysyä.
Lukiossa olen valinnut pitkän matikan,fysiikan, kemian ja biologian. Riittääkö, että luen terveystiedosta ja psykologiasta pelkät pakolliset kurssit? Ei ole kyse kiinnostukseni puutteesta, vaan siitä etten ehdi millään enempää lukion aikana. Ellen sitten kävisi neljää vuotta.
Koulumenestykseni on ollut tähän saakka kiitettävää, kielet ovat menneet kaikkein parhaiten. Lukioon mentyäni oli kuitenkin pakko vähentää kielten määrää, jotta ehtisin lukemaan pitkän matikan, kemian, fysiikan ja biologian. Englannin ja ruotsin lisäksi luen edelleen pitkää saksaa, vaikkei siitä ehkä kovin paljoa lääkiksessä olekaan hyötyä. En halua lopettaa sitä, koska se on mennyt hyvin, tykkään siitä ja käyn Saksassa usein.
Mistä löytyy tiedot lääkikseen pyrittäessä yhteispistemäärää korottavista YO-arvosanoista? Yritin kyllä etsiä yliopistojen nettisivuilta, mutta en löytänyt.
Kysyttävää lääkiksestä olisi varmasti paljon enemmänkin, mutta en viitsi alkaa nyt vuodattamaan kauheaa kysymystulvaani. Olen todella kiitollinen, jos joku viitsii vastata kysymyksiini!
Lukiossa olen valinnut pitkän matikan,fysiikan, kemian ja biologian. Riittääkö, että luen terveystiedosta ja psykologiasta pelkät pakolliset kurssit? Ei ole kyse kiinnostukseni puutteesta, vaan siitä etten ehdi millään enempää lukion aikana. Ellen sitten kävisi neljää vuotta.
Koulumenestykseni on ollut tähän saakka kiitettävää, kielet ovat menneet kaikkein parhaiten. Lukioon mentyäni oli kuitenkin pakko vähentää kielten määrää, jotta ehtisin lukemaan pitkän matikan, kemian, fysiikan ja biologian. Englannin ja ruotsin lisäksi luen edelleen pitkää saksaa, vaikkei siitä ehkä kovin paljoa lääkiksessä olekaan hyötyä. En halua lopettaa sitä, koska se on mennyt hyvin, tykkään siitä ja käyn Saksassa usein.
Mistä löytyy tiedot lääkikseen pyrittäessä yhteispistemäärää korottavista YO-arvosanoista? Yritin kyllä etsiä yliopistojen nettisivuilta, mutta en löytänyt.
Kysyttävää lääkiksestä olisi varmasti paljon enemmänkin, mutta en viitsi alkaa nyt vuodattamaan kauheaa kysymystulvaani. Olen todella kiitollinen, jos joku viitsii vastata kysymyksiini!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olipa mukavaa lukea selkeää ja asiallista viestiä. Kiitos siitä.
Terveystiedosta tai psykasta ei ole sisäänpääsyn kannalta mitään hyötyä, eli niitä ei tarvitse lukea yhtään enempää kun on pakko. Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, niin psykologiasta voi itse opinnoissa sitten olla hieman hyötyä, mutta ilmankin pärjää oikein hyvin. Panosta kemiaan ja fyssaan, bilsan oppii Galenoksestakin.
Täältä löytyy Tampereen menettely YO-kokeen suhteen http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/perusteet/laak/laaktdk_laaklis_valinta.html (kohdasta Valintaperusteet). Tarkoitus ei ole tyrkyttää omaa tiedekuntaa, mutta en jaksa nyt etsiä muiden yliopistojen sivuilta tietoa :) kyllä varmaan kaikkien nettisivuilta se löytyy.
Terveystieto ja psykologia ei ole mitenkään välttämättömiä ainakaan sisäänpääsyn kanssa. Tiedän itse asiassa kurssiltani useita, joiden surkein arvosana on ollut juuri terveystiedossa, itse en kyseisen aineen ainoaa kurssia päässyt edes läpi (kun ei oikein napannut silloin ja olisi pitänyt joku raportti väsätä, eikä kurssi ollut pakollinen). Psykologian perusteet (eli lukion kurssit) on ehkä tietty ihan hyvä osata yleistiedon kannalta, mutta toisaalta et kyllä välttämättä tarvitse niitäkään kursseja mihinkään.
Englantiin kannattaa panostaa jo lukioaikana niin, että opettelee lukemaan englanninkielisiä tekstejä. Kielioppi nyt ei välttämättä lääkiksen kannalta ole niin tärkeää (mutta kyllä yo-arvosanojen ja sitä kautta lääkikseen pääsyn). Parin ensimmäisen vuoden kirjat ovat nimittäin englanniksi ja inhaahan niitä on lukea, jos englanniksi lukeminen on tosi vaikeaa.
Tärkeimmät tietenkin itse sisäänpääsyn kannalta ovat juuri nuo fysiikka ja kemia ja niitä tukemassa pitkä matematiikka. Itse rämmin sisään lyhyen matikan unohdetulta pohjalta ja sisäänpääsy olisi varmasti ollut helpompaa, jos olisin käynyt pitkän, vaikka pitkässä monia turhia asioitakin tulee. (Pitkän pohjilta galenosmatikka on aika perusasiaa, lyhyen pohjalta taas se menee siellä opittujen asioiden ihan yläpäässä ja pari juttua lisääkin pitää opetella. Toisaalta siis jos tuntuu, että matikasta sujuu itsestään asiat kertavilkaisulla, on turha käyttää paljon aikaa pitkään matikkaan, mutta toisaalta sen avulla kyllä matemaattinen ajattelu kehittyy paremmin ja sisäänpääsyyn ainakin saa huomattavasti enemmän pisteitä kuin lyhyestä.)
Yliopistojen nettisivuilta yo-arvosanojen pisteytyksen löytyy yleensä, kun löydät "Valintaopas"-nimisen härpäkkeen. Kaikilla nettisivuilla vanhat valintaoppaat eivät ole esillä ja uudet eivät vielä tähän aikaan vuodesta ole ilmestyneet. Suosittelenkin (jos nettisivuilta ei tiedot löydy) kävelemään lukion opon huoneeseen (tms) ja etsimään sieltä hyllystä Yliopistojen valintaoppaan (sellainen vähän puhelinluettelon tyyppinen kirja). Siis ihan paperillakin näitä juttuja löytyy! Sieltä löytyy kaikkien yliopistojen pääsyvaatimukset ja pisteytykset. Pisteytykset voivat hieman muuttua, mutta ovat kyllä pysyneet monta vuotta samoina ja yleensä niissä jopa lukee, millä tavalla pisteytykset muuttuvat tulevaisuudessa ja minä vuonna.
Ainakin nyt, ja varmasti myöhemminkin pisteistä saa äikästä ja ruotsista. Sitten tietty matikasta. Ja jos sulla kemia, fysiikka ja bilsa on, niin kirjoita vaik ne.
Jois siis olet nyt lukion ensimmäinen opiskelija, menee lääkikseen hakusi vuodelle 2011 vai mitä? Taidat siis päästä mukaan aivan uuteen pisteytysjärjestelmään, joka astuu voimaan juuri vuonna 2011 ainakin Helsingissä, ja käsittääkseni myö muissakin tiedekunnissa. Tässä suora lainaus:
Vuoden 2011 opiskelijavalinnasta lähtien annetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneille hakijoille lähtöpisteitä seuraavista aineista (vuonna 2006 tai sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneet):
- Äidinkieli
- Vieras kieli (A-kieli / pitkä kieli)
- Fysiikan, kemian tai biologian ainereaalikoe (paras näistä)
- Mikä tahansa ainereaalikoe tai laaja matematiikka (paras näistä)
- Toinen kotimainen kieli (A-kieli / pitkä kieli tai B-kieli / keskipitkä kieli)
Minulta ei enää löydy täydennettävää noihin edellisiin vastauksiin. Sen kuitenkin haluaisin näin vanhempana sanoa, että fiksusti teet, kun kurssisi lääkiksen suhteen suunnittelet, mutta älä ala liikaa elämään vain sitä lääkistä varten. Itse nimittäin lukuiaikana näin monta ihmistä, jotka polttivat itsensä silloin jo loppuun asian suhteen. Lääkiksestä tuli ahdistava pakkomielle heille. Nauti siis lukioajasta lukioaikana - se on hienoa aikaa. Lue kieliä, jos vaan yhtään tahdot. Ja käy ihmeessä kaikkia lääkiksen kannalta turhia kursseja, jos vaan ne aikatauluihisi mahtuu ja yhtään haluat. Älä ota paniikkia niistä kemman ja fyssan kursseista. Jos niistä ei kymppejä tule, ei se todellakaan tarkoita, ettetkö voisi lääkikseen päästä. Ja ennen kaikkea tsemppiä matkaan! Ehkä tässä vielä joku päivä kollegoja ollaan ;)
Kiitos kaikille vastanneille, sain tosi paljon uutta ja hyödyllistä tietoa. Se vaan vähän mietityttää, että miten ehdin käymään kaikki kurssit kolmessa vuodessa. Luen niin monia aineita pitkinä: matikka, kemia, fysiikka, biologia, saksa, englanti. Ja nyt varmaan pitää vielä lisätä ruotsikin tuohon suunnitelmaan, koska siitä saa lähtöpisteitä lääkikseen hakiessa. Menestyksen puolesta se tuskin on ongelma, sillä nyt lukiossakin olen ruotsin kokeista saanut kymppejä, vaikka en ole edes juurikaan lukenut niihin. Ja noiden aineiden lisäksi on vielä paljon pakollisia kursseja muista aineista.
Aika yllättynyt olin siitä, että biologiaa ei pidetty kovin tärkeänä. Olen luullut että se olisi lääkiksen kannalta lukion aineista ehkä kaikkein tärkein.
helpottaa gallen urakkaa kun ei oo ihan pihalla bilsan termeistä ;)
Juu kyllä ajattelinkin pitkän biologian lukea, vaikka jotkut täällä ovatkin sanoneet ettei se olisi välttämätöntä. Vielä pariin kysymykseen kaipaisin vastausta.
Jos lähtöpisteisiin(v.2011) vaikuttaa paras näistä: biologia, kemia ja fysiikka, sekä mikä tahansa ainereaali, niin voinko "yhdistellä" näitä? Eli jos nuo ovat ainoat reaaliaineet, jotka kirjoitan, niin valitsisin niistä kaksi parasta. Tietääkö joku, onko niin mahdollista tehdä?
Ja sitten vielä toinen kysymys, joka ei kylläkään aivan suoranaisesti liity asiaan. Eli kuuluuko pitkän matikan yo-kokeeseen vain pakollisten kurssien aiheet, vai myös ne kolme valtakunnallista syventävää kurssia?
Olen taas kiitollinen jos joku viitsii vastata. :)