Viisas vanhuus

Maalaismies*

Alkavan vanhusten vikkon teemana on viisas vanhuus. Halutaan kiinnittää huomio voimavaroihin, joita kokemuksemme ja tietomme sisältävät.

Maailmankuulu pianisti Artur Rubinstein konsertoi vielä yli 80-vuotiaana. Hän kertoi salaisuutensa olevan siinä, että hän oli supistanut ohjelmistoaan sekä lisännyt harjoitteluaan. Nopeat kohdat hän suhteellisti siten, että ennen niitä hidasti tempoa. Näin syntyi vaikutelma nopeuden säilymisestä.

Luulen noiden mestaripianistin ohjeiden sopivan kenelle hyvänsä korkeaan ikään ehtineelle. Paras tapa säilyttää kuntonsa on supistaa tekemistensä määrää, panna niihin enemmän aikaa ja hidastaa tahtia.

Näin säilyy vaikutelma viisaasta vanhuksesta, joka tarvittaessa panee töpinäksi. Rubinstein oli sanonut, että hän on onnellisin tuntemistaan ihmisistä.

37

2202

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Satu*

      minäkin!

      Siinä aivan samaa mieltä tuon ihanan pianistin kanssa,
      samoin kuin siinäkin, että pikku virheitä pujahtaa soittoon (ja muuhunkin), ja ne pitää hyväksyä, ei jäädä niitä murehtimaan.

      Iloista Mikkelinpäivää!

    • Viisas vanha mies on puhunut.
      Olen samaa mieltä, paitsi, että kyllä luonto pitää tuosta hidastukseta huolen.
      Meillä on se etu puolellamme, että useimmiten saamme itse määrätä aikataulumme.
      Työelämässä ne usemmille tulee toisten tekemänä.
      Sikäli kuin olen ymmärtänyt, tahti on nyt kiireisempää kuin meidän aikanamme.

      Pidetään me kuitenkin kiinni viisaudestamme.

      • Pitäen sisällään monenlaista ikäihmisille suunnattua tapahtumaa. Koko viikon ajan!

        Viisas vanhuus ! Mitä se on. Varmaan se merkkaa vähän eri asioita eri ihmisille. Omasta terveydestä ja muusta elämäntilanteesta riippuen.
        Kai se eletty elämä on tuonut mukanaan ns. elämänviisutta. Sitä jota nuoret eivät ole vielä edes eläneet ja kokeneet.
        Tämän ikäisenä voi ajatella elämää seesteisenä,
        omin ehdoin ja aikatauluin, ei aina ole toisista riipuvainen.
        Niinkuin tuolla edellä jo ilmi kävikin.
        Viimeistään nyt on aika "hoitaa" itseään.
        Liikkumalla(kuka siihen pystyy) ja syömällä terveellisesti. Välillä herkutellen- silleen sopivasti!
        Jokainen voi päättää, mikä on itselle sopivaa hemmoittelua.


    • Senverran minullakin on ikää, että tuota viisautta olisi pitänyt kertyä.

      Taitaa olla oma viisuteni vähän piilevää sorttia kun ei sitä noteerata.

      • Katicat2

        Aloin oikein miettiä olenko viisastunut vanhemmiten. Omasta mielestäni olen ja hällä väliä mitä mieltä muut ovat. Minä olen kantapään kautta oppinut monta asiaa. Kai se on viisastumista että tuota oppimismenetelmää en enää tarvitse.

        Olen myös oppinut itsehillintää. En yritä tyrkyttää nuoremmille "viisauksiani". Parhaiten juttuun tulee heidän kanssaan, kun osoittaa kiinnostuksensa heidän ajatuksilleen ja päätöksilleen.

        Äitinä helmasyntini oli lasteni neuvominen, vaikka he ovat jo aikuisia. Lopultakin olen siinä viisastunut. Sanon tietysti mielipiteeni jos neuvoa kysytään.

        Tässä piilee se viisaus, että ei pidäkään enää itseään korvaamattomana. On aika vetäytyä, väistyä. Mutta sisäisesti tuntee tulleensa rikkaammaksi. Vihdoin on ollut aikaa punnita ja kerätä elämäänsä ja laittaa palikoita paikoilleen. Kun on sisäinen rauha, varmaan silloin voi näyttääkin viisaalta.

        Lainaan lopuksi Jörg Zinkiä:
        "Saatelkaamme heitä jos he siihen suostuvat. Ajatelkaamme yhdessä heidän kanssaan.
        Miten kaunis on kuva nuorista puista vanhojen seassa. antakaamme niille kasvutilaa."


      • Atolfia
        Katicat2 kirjoitti:

        Aloin oikein miettiä olenko viisastunut vanhemmiten. Omasta mielestäni olen ja hällä väliä mitä mieltä muut ovat. Minä olen kantapään kautta oppinut monta asiaa. Kai se on viisastumista että tuota oppimismenetelmää en enää tarvitse.

        Olen myös oppinut itsehillintää. En yritä tyrkyttää nuoremmille "viisauksiani". Parhaiten juttuun tulee heidän kanssaan, kun osoittaa kiinnostuksensa heidän ajatuksilleen ja päätöksilleen.

        Äitinä helmasyntini oli lasteni neuvominen, vaikka he ovat jo aikuisia. Lopultakin olen siinä viisastunut. Sanon tietysti mielipiteeni jos neuvoa kysytään.

        Tässä piilee se viisaus, että ei pidäkään enää itseään korvaamattomana. On aika vetäytyä, väistyä. Mutta sisäisesti tuntee tulleensa rikkaammaksi. Vihdoin on ollut aikaa punnita ja kerätä elämäänsä ja laittaa palikoita paikoilleen. Kun on sisäinen rauha, varmaan silloin voi näyttääkin viisaalta.

        Lainaan lopuksi Jörg Zinkiä:
        "Saatelkaamme heitä jos he siihen suostuvat. Ajatelkaamme yhdessä heidän kanssaan.
        Miten kaunis on kuva nuorista puista vanhojen seassa. antakaamme niille kasvutilaa."

        oppinut. En tyrkytä neuvojani, mutta jos kysyvät sanon mielipiteeni. Saavat sitten itse päättää oman ratkaisunsa.

        Tänään kuitenkin olin ihan hyvillä mielin vieraillessani tyttären perheen luona juhlimassa yhden lapsen synttäreitä. Tyttäreni sanoi monessa kohdassa, että tuonkin olen oppinut äidiltä.

        Se tuntui tosi hyvältä, että jotain on tullut siirrettyä omista taidoistaan lapsille.

        Juuri tuota itsehillintää on saanut opetella ja monta kertaa tässä huomaa, että on melkein sanomaisillaan jonkin sellaisen mielipiteen, mikä kenties ei olisi kuuntelijalle mieleen. mutta sen ikäänkuin sitten nielaisee.

        Viisauttako se lienee? Jotain on oppinut tähän ikään tullessa. Kuuntelemisen taitoa on tullut ehkä enemmän kuin nuorna ollessa.


    • olenko viisastunut, olen ja en.
      Viisastunut ja oppinut tehtäviä ja töitä mitä joudun tekemään.
      Osaan kutoa, sitä en nuorena osannut, maalailenkin, sitäkään en tehnyt nuorena.
      Osaisin kasvattaakin paremmin kuin nuorena äitinä, nyt ei vaan neuvoni kelpaa.
      Ymmärrän paljon asioita mistä ennen en tiennyt mitään.

      Mutta olenko sen viisaampi?
      Samanlaisia hulluja harkitsemattomia hommia teen kuten ennekin, viisaana minun pitäisi pystyä jo hillitsemään itseni ja harkitsemaan sanani ja tekoni.
      Tokihan minä näitä opittuja viisauksiani yritän jakaa, jopa tuputtaa, mutta sitä oikeaa viisautta,neuvoa silloin kun paha olo tavottaa, sitä en pysty auttavasti antamaan.
      Vanhus olen, mutta en tarpeeksi viisas, siltikin yritän viisaaksi tulla;)D

    • Viisaudestani en tiedä, mutta elämänkokemusta tähän ikään kuitenkin on jo pakostikin tullut. Olisiko viisastumista se, että on lopultakin tyytyväinen elämäänsä ja sen puitteisiin, eli liikoja en odota. Se ei kuitenkaan tarkoita, etten odottaisi elämältä enää mitään, eteenpäin on elävän mieli.

      • on varmaan aika ratkaiseva. Jokaiselle sattuu vastusta välillä on vaan jotenkin elettävä niiden yli/tai kanssa.

        Nyt vanhempana tosiaan arvostaa eri asioita kuin silloin nuorena. Jolloin piti hoitaa työt, lapset, koti, kaikki mitä nyt olikin.

        Nyt joutaa ihailemaan kaunista luontoa, nauttimaan kaikesta, mistä ei silloin ehtinyt.
        Eikös juuri se ole elämän Rikkautta.
        Kyllä mielestäni jokainen ihminen on vanhempana "viisaampi". Tottakai. Ei lyö päätänsä toista kertaa kiveen samoista asioista.

        Itse en koskaan ole tuppelehtinut lasten elämään.
        Vaikka lähellä asuvat ja välit on hyvät.Ja usein pikkulapset käyvät mummolassa ja aikuisetkin.
        Aina apua annan kaikessa missä pyydetään. Olipa se lasten hoitoa tai muuta neuvoa- ilomielin sitä saa.
        Ja elää saavat omaa elämäänsä. Viisaampiahan he ovat monessa asiassa.Mitä niitä neuvomaan!
        Mutta se iän tuoma viisaus vielä puutuu. Sieltä se tulee koko ajan nuoremmillekin !


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        on varmaan aika ratkaiseva. Jokaiselle sattuu vastusta välillä on vaan jotenkin elettävä niiden yli/tai kanssa.

        Nyt vanhempana tosiaan arvostaa eri asioita kuin silloin nuorena. Jolloin piti hoitaa työt, lapset, koti, kaikki mitä nyt olikin.

        Nyt joutaa ihailemaan kaunista luontoa, nauttimaan kaikesta, mistä ei silloin ehtinyt.
        Eikös juuri se ole elämän Rikkautta.
        Kyllä mielestäni jokainen ihminen on vanhempana "viisaampi". Tottakai. Ei lyö päätänsä toista kertaa kiveen samoista asioista.

        Itse en koskaan ole tuppelehtinut lasten elämään.
        Vaikka lähellä asuvat ja välit on hyvät.Ja usein pikkulapset käyvät mummolassa ja aikuisetkin.
        Aina apua annan kaikessa missä pyydetään. Olipa se lasten hoitoa tai muuta neuvoa- ilomielin sitä saa.
        Ja elää saavat omaa elämäänsä. Viisaampiahan he ovat monessa asiassa.Mitä niitä neuvomaan!
        Mutta se iän tuoma viisaus vielä puutuu. Sieltä se tulee koko ajan nuoremmillekin !

        SKÅL PÅ DEN SAKEN!
        Paikkakunnalla vanhusten kodissa pidettiin hiukan myöhästyneet "rapupirskeet" viime viikolla. Idea juhlan järjestämiseen tuli 99,5v leidiltä vanhusten viikon avajaisina.

        Onnistunut juhla ei katso aikaa eikä paikkaa kunhan koolla on toisinaan välittäviä henkilöitä. Kuntohoitaja oli seremonia mestarina rapubileiden pääkokkina. Rapuja syötiin niinkuin nähtiin ja osattiin, malliin oi nämä ovat niin ihania. Snapsit korvasi lääkitykseen sopivat viinit, kattausta ihailtiin joka veti vertoja parhaimmillekin kattauksille.

        Jostakin kuului ohje saa syödä niin kuin osaa, laiskotellakin pitää. Juhlapuheen piti virkeä juhlijakonkari, ikä 99,5v "syökää miten syötte, pääasia että rapu lähtee" valittaen juhlassa skoolataan liian vähän. Juhlapuheenpitäjä 99,5v nosti maljan, "Te kauniit ikivihreät ihmiset. Olkaa aina yhtä hilpeitä. Älkää koskaan antako raekuuron tulla päällenne. Ja jos raekuuro yllättää, älkää menkö piiloon vaan avatkaa vain sateenvarjo, pitäkää sitä auki niin kauan kun ilma seestyy!"

        Tässä tapahtumassa on ideaa. Pirteät kerhot ja klubit voisivat ilahduttaa omalla paikkakunnalla vanhustenkodin päivää, esim hyvän sopan tms ryydittämänä. Hyvä tavallisuudesta poikkeava ateria päivärutiineista, kummasti karkottaa alakulon toisille teille, oudoille oville. Ei se aina tarvitse olla tukko rahaa kodille, voisi hyvin olla tämän kaltaista toimintaa jossa jäykkyys on poissa.


    • Hintriika*

      Niin se on. Kuuta ei kannata kurkottaa, mutta on varottava katajaankaan kapsahtamasta! Jos sen verran on oppinut, niin on jo aikamoinen määrä elämänviisautta hallussa.

      Tavoitteita elämässä saa olla vanhanakin, mutta niiden pitää olla realistisia. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän osaa nauttia pienistäkin asioista.

      Onnenpipanoita on jokaisen lähiympäristössä, jos katselee sillä silmin. Viisas vanhuus on paljolti kiinni elmämänasenteesta.

      • TOSI teeveetä

        Amerikkalainen nainen oli ollut kaksi vuotta eläkkeellä sikäläisen työeläkejärjestelmän turvin. Nyt pörssikurssien romahtaessa jotenkin - järjestelmää en sen enempää tunne - hänen tulonsa loppuivat seinään tuosta eläkejärjestelmästä.

        Hänen on etsittävä uusi työpaikka nyt yli kuusikymppisenä. Mistähän sellaisenkin saisi, kun ne menevät alta nuoremmiltakin?

        Siellä on kauhea tuo pörssiyhtiöihin turvaava eläkejärjestelmä. Se kun perustuu pelien varaan.


      • voi kauheeta

        Vanhainkodeissa ei paljon elämänkokemuksista välitetä. Siellä istutetaan leikkimään.


      • taaskin -
        voi kauheeta kirjoitti:

        Vanhainkodeissa ei paljon elämänkokemuksista välitetä. Siellä istutetaan leikkimään.

        leikkejä - ei no voi

        dementia sokaisee


    • hurumuori

      Rubinsteinin puitteet olivat muokkautuneet pitkän ajanjakson kuluessa. Siinä on mahdollista pysytellä, kun jatkuvuutta on.

      Meillä työstä irrottautuminen muuttaa kaiken. Voipi olla, että tapahtuu romahdusta, koska uuteen sopeutuminen ei ole mutkatonta. Jopa viisikymppiset taantuivat joutuessaan työelämän ulkopuolelle 90-luvulla.

      Toisen ihmisen maailma on moninaisempi kuin toisen, joka on joutunut irti osaamisestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan.

    • Maalaismies*

      Erään pankin analyytikko sanoi että suomalaisten pankkiirien muistissa on 10-vuoden takainen lama. Kokemus on pitänyt heitä varovaisempina kuin lamaa kokemattomia.

      Pankkikriisit toistuvat 2-30 vuoden välein, hän jatkoi. Silloin ovat uudet pankkimiehet päättämässä.

      • kieloke3

        En osaa sanoa onko minulle kertynyt viisautta pitkän elämäni aikana, mutta lasten kasvatuksesta olen edellä kirjoittajien kanssa samaa mieltä että kotoa sen elämän ohjeiden ja tapakasvatuksen pitää lähteä, siihen kuuluu näin vanhanaikaisena ihmisenä myös kuritus maltillisena toteutettuna, paljon olen elämän i aikana oppinut käytännön tietoa ja taitoa onko se viisautta sitä en osaa sanoa. Hyvää van husten viikkoa.


      • Atolfia
        kieloke3 kirjoitti:

        En osaa sanoa onko minulle kertynyt viisautta pitkän elämäni aikana, mutta lasten kasvatuksesta olen edellä kirjoittajien kanssa samaa mieltä että kotoa sen elämän ohjeiden ja tapakasvatuksen pitää lähteä, siihen kuuluu näin vanhanaikaisena ihmisenä myös kuritus maltillisena toteutettuna, paljon olen elämän i aikana oppinut käytännön tietoa ja taitoa onko se viisautta sitä en osaa sanoa. Hyvää van husten viikkoa.

        oli tänään haastateltavana TV:ssa. En muista hänen nimeään, mutta tuon niminen kappale soi usein radiossa.

        Oli mukavan kursailematon muusikko. Ei koreillut autolla eikä vaatteilla.

        Hän sanoi että, jos ihminen ei laula tai tanssi päivittäin, hänestä tulee kiukkuinen vanhus.

        Olen yrittänyt laulella ja käynkin laulemassa viikoittain vähän siellä sun täällä. Tanssi on jäänyt vähäksi, mutta kyllä minä tuolla keittiössä tansahtelen kun oikein hyvä musiikki soi radiossa.

        Kiukkuinen minun ei ainakaan pitäisi olla, miten lie?


    • tarkoitan, että onko elämä tuonut viisauden, kun elettyä elämää on.

      Kylläkai kokemus on jonkinmoista viisautta, ja kun ollaan täällä loppupuolella elämää, niin kokemusta on jos jonkin laista.

      Silloin sanaparsi,,,, vanhuus ja viisaus, pitää paikkansa.

      Askel lyhenee, tahti hidastuu, on aikaa miettiä asioita tarkemmin kuin nuorempana, se nuoruuden innolla asioihin paneutuminen kun monesti oli liiankin innokasta.

      Nyt on aikaa paneutua pitkäjänniteisemmin, jonka ikä on tuonut tullessaan.

      Vaikeneminen on kultaa, tarvittaessa, sekin on iänmyötä opittua, joka onkin hyvä asia. Voisko sitäkin sanoa vanhuuden viisaudeksi.

    • Maalaismies*

      Vanhuustutkijoiden mukaan viisaaseen vanhuuteen liittyvät seuraavat ominaisuudet:

      Asiantuntijatiedot
      Hyvä arvostelukyky
      Epävarmuuden sietokyky
      Neuvokkuus käytännön asioissa
      Ratkaisujen suhteellisuuden ymmärtäminen

      Näitä ominaisuuksia ei voi saavuttaa muuten kuin kokemuksen kautta, ts. pitkään elämällä.

      • Sara10

        varmuutta: ei tarvitse hötkyillä ja uskaltaa sille päälle sattuessaan repäistä.

        Ymmärtää, että luopuminen on ihan yhtä arvokasta kuin jatkuva aktiivisuuskin.

        Nauttii siitä mukavasta tunteesta, että kaikki oleellinen on yhtäaikaa läsnä tässä hetkessä.

        Sukupolvien ketjussa on löytänyt oman paikkansa: "En voi elää kenenkään elämää, mutta voin olla saatavilla"


      • Palataan n antiikin aikaisten filosofien näkemykseen vanhuudesta, olivat todella aikaansa edellä. Nyt vasta näitä itsestään selvyyksiä tämän päivän tutkijat pitävat uusina ideoina.

        Ranskalainen filosofi Michel de Montaigne on sanonut:
        "Sokrateen elämässä ei ollut mitään niin mekittävää kuin se, että hän sai aikaa oppia tanssimaan ja soittamaan eri instrumentteja ja oli sitä mieltä että vietti aikaansa hyvin."
        Sokrates toteutti tässä sanontaa:Vanhus on valmis käymään tehtäviin, jotka nuoruus löi laimin siksi, että ne olisivat vieneet liian paljon aikaa. Tätä itseisarvoisuutta monet ovat korostaneet.

        2000v sitten , antiikin vaikuttaja Cicero ohjeistaa ikääntymisen haittapuolien torjuntaan oppimisen ja harjoitusten merkitystä.
        "Vanhuutta on vastustettava, ja sen puutteet korvattava olemalla valpas. Pidettävä huolta terveydestä liikuntaa lisäämällä kohtuudella, nautittava hyvää ruokaa ja juomaa vain senverran että voimat virkoavat eivätkä hervahda.
        Ei pidä toimia vain ruumiin vaan vielä enemmän mielen ja hengen parhaaksi, sillä nekin saa vanhuus sammumaan, ellei niihin ikään kuin
        lamppuun tiputeta öljyä. Ruumis tosin rasittuu harjoituksista mutta henki kevenee harjoittamalla."
        Nämä Antiikin vaikuttaja Ciceron ajatukset ovat kullan arvoisia vielä tänäkin päivänä.

        Kirjoitukseni voi tuntua naivilta, mutta tuo esille selvästi, kautta aikojen on yritetty iän mukana tuomien kremppojen ehkäisyä perin yksinkertaisella tavalla, terveitä elämäntapoja noudattamalla.


      • vaikeatajuinen asia

        Mitä tarkoittaa?


      • Jopsu
        reetta5 kirjoitti:

        Palataan n antiikin aikaisten filosofien näkemykseen vanhuudesta, olivat todella aikaansa edellä. Nyt vasta näitä itsestään selvyyksiä tämän päivän tutkijat pitävat uusina ideoina.

        Ranskalainen filosofi Michel de Montaigne on sanonut:
        "Sokrateen elämässä ei ollut mitään niin mekittävää kuin se, että hän sai aikaa oppia tanssimaan ja soittamaan eri instrumentteja ja oli sitä mieltä että vietti aikaansa hyvin."
        Sokrates toteutti tässä sanontaa:Vanhus on valmis käymään tehtäviin, jotka nuoruus löi laimin siksi, että ne olisivat vieneet liian paljon aikaa. Tätä itseisarvoisuutta monet ovat korostaneet.

        2000v sitten , antiikin vaikuttaja Cicero ohjeistaa ikääntymisen haittapuolien torjuntaan oppimisen ja harjoitusten merkitystä.
        "Vanhuutta on vastustettava, ja sen puutteet korvattava olemalla valpas. Pidettävä huolta terveydestä liikuntaa lisäämällä kohtuudella, nautittava hyvää ruokaa ja juomaa vain senverran että voimat virkoavat eivätkä hervahda.
        Ei pidä toimia vain ruumiin vaan vielä enemmän mielen ja hengen parhaaksi, sillä nekin saa vanhuus sammumaan, ellei niihin ikään kuin
        lamppuun tiputeta öljyä. Ruumis tosin rasittuu harjoituksista mutta henki kevenee harjoittamalla."
        Nämä Antiikin vaikuttaja Ciceron ajatukset ovat kullan arvoisia vielä tänäkin päivänä.

        Kirjoitukseni voi tuntua naivilta, mutta tuo esille selvästi, kautta aikojen on yritetty iän mukana tuomien kremppojen ehkäisyä perin yksinkertaisella tavalla, terveitä elämäntapoja noudattamalla.

        se tuntui niin oikealta! Noin ajattelen itsekin.


      • Maalaismies*
        vaikeatajuinen asia kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa?

        Käsitän ratkaisujen suhteellisuuden ymmärtämisen siten, että tällä iällä näkee lantin molemmat puolet. On soviteltava, suostuttava kompromisseihin. Nuoruus on ehdoton, vanhuus sovittelee.


      • Maalaismies*
        reetta5 kirjoitti:

        Palataan n antiikin aikaisten filosofien näkemykseen vanhuudesta, olivat todella aikaansa edellä. Nyt vasta näitä itsestään selvyyksiä tämän päivän tutkijat pitävat uusina ideoina.

        Ranskalainen filosofi Michel de Montaigne on sanonut:
        "Sokrateen elämässä ei ollut mitään niin mekittävää kuin se, että hän sai aikaa oppia tanssimaan ja soittamaan eri instrumentteja ja oli sitä mieltä että vietti aikaansa hyvin."
        Sokrates toteutti tässä sanontaa:Vanhus on valmis käymään tehtäviin, jotka nuoruus löi laimin siksi, että ne olisivat vieneet liian paljon aikaa. Tätä itseisarvoisuutta monet ovat korostaneet.

        2000v sitten , antiikin vaikuttaja Cicero ohjeistaa ikääntymisen haittapuolien torjuntaan oppimisen ja harjoitusten merkitystä.
        "Vanhuutta on vastustettava, ja sen puutteet korvattava olemalla valpas. Pidettävä huolta terveydestä liikuntaa lisäämällä kohtuudella, nautittava hyvää ruokaa ja juomaa vain senverran että voimat virkoavat eivätkä hervahda.
        Ei pidä toimia vain ruumiin vaan vielä enemmän mielen ja hengen parhaaksi, sillä nekin saa vanhuus sammumaan, ellei niihin ikään kuin
        lamppuun tiputeta öljyä. Ruumis tosin rasittuu harjoituksista mutta henki kevenee harjoittamalla."
        Nämä Antiikin vaikuttaja Ciceron ajatukset ovat kullan arvoisia vielä tänäkin päivänä.

        Kirjoitukseni voi tuntua naivilta, mutta tuo esille selvästi, kautta aikojen on yritetty iän mukana tuomien kremppojen ehkäisyä perin yksinkertaisella tavalla, terveitä elämäntapoja noudattamalla.

        Kirjoituksesi sisältää juuri sitä, mitä kutsutaan viisaudeksi.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Käsitän ratkaisujen suhteellisuuden ymmärtämisen siten, että tällä iällä näkee lantin molemmat puolet. On soviteltava, suostuttava kompromisseihin. Nuoruus on ehdoton, vanhuus sovittelee.

        Vanhojen ihmisten tarinoita on mukava kuunnella,
        tietävät niin paljon kaikenlaista ja osaavat tehdä,
        aivan mitä vaan.No,minä kuuntelin mummoani aikoinaan ja sitten anoppiani,tulipa hirveä alemmuuskompleksi.Opin,että en kovasti kehuskele
        osaamisellani,ettei minun takiani tyttäret,lapsenlapset ainakaan saa mitään paineita.
        Kuri oli ennen aikamoista..siitäkin opin,että en
        ainakaan toimi samalla tavalla.Aika nuoresta opin,että kannattaa harkita ,mitä möläyttää suustaan..Onkohan viisautta vai varovaisuutta?
        En puutu toisten tekemisiin,neuvon,jos kysytään.
        Jokainen elää omaa elämäänsä ja tekevät omat virheensä ja oppivat niistä,iän myötä,kuten mekin
        olemme oppineet. Muistan,kun lapsenlapset olivat pieniä ja kerroin ,mitä me teimme,niin he tuumasivat: Me olemmekin eri lapsia nyt.
        Niin se menee..jatkoa päiväänne..t.Irkku


      • Katicat2
        Maalaismies* kirjoitti:

        Käsitän ratkaisujen suhteellisuuden ymmärtämisen siten, että tällä iällä näkee lantin molemmat puolet. On soviteltava, suostuttava kompromisseihin. Nuoruus on ehdoton, vanhuus sovittelee.

        Viisautta on monenlaista, mutta vanhuudenviisautta voi olla vain vanhalla ihmisellä. Sen kehittymiseen tarvitaan todella kokemusta ja kokemista. Se että näkee lantin molemmat puolet ja kokemuksesta osaa yhdistellä päässään mitä mistäkin seuraa, on tärkeää päätösten teossa. Niinpä vanha viisas välttää virhearviointeja ja osaa nähdä jopa tulevaisuuteen. Kunpa enemmän kuunneltaisi vanhoja viisaita, joilla on sitä elämänkokemusta, siinä olisi ideaa.


      • Asiantuntijatiedot
        Hyvä arvostelukyky
        Epävarmuuden sietokyky
        Neuvokkuus käytännön asioissa
        Ratkaisujen suhteellisuuden ymmärtäminen

        Kopioin nämä kirjoituksestasi, kun mietin mitä kaikkea käytännössä nämä tarkoittaa.

        Tulin siihen tulokseen että
        varmasti suurin osa meistä vanhuksista, jotka asumme kotona, niin täytämme nuo ohjeet.

        Joudummehan käyttämään hoksottomia jokapäiväisessä elämässämme.

        Laitos hoidossa saattaa olla eri juttu, siellähän tehdään ja ajatellaan toisten puolesta.

        En mitenkään paheksu laitoshoitoa, se onkin paikallaan, kun ihminen on avun tarpeessa.


    • Maalaismies*

      Pitkään uskottiin, että älykkyys alkaa väistämättä heiketä 20-30 ikävuoden jälkeen. Käsitys perustui ns. poikittaistutkimukseen. Siinä ei huomioitu kuinka erilaisista lähtökohdista esim. 7-kymppinen ja 3-kymppinen ovat lähteneet. Kun toinen on kasvanut hevosten, toinen tietokoneiden aikaan, heidän älykkyyttään on mahdoton vertailla.

      Pitkittäistutkimuksissa vertailtiin saman ihmisryhmän älykkyyden muutoksia esim. 7 vuoden jaksoissa. Huomattiin, että ns. kiteytynyt älykkyys säilyi, jopa voimistui hyvinkin vanhaksi asti. Se perustuu oppimiseen, kokemukseen ja tietovarantoon.

      Ns. joustava älykkyys sitä vastoin heikkenee selvästi iän myötä. Se tarkoittaa uusien asioiden oppimista. Mutta vanhanakin oppii kun käyttää enemmän aikaa harjoitteluun.

      Yleensä älykkyyden taso heikkenee pääasiassa siitä syystä ettei sitä käytetä. On hyvä pähkäillä asioita vaikkapa tämän parjatun netin välityksellä.

      • Sara10

        or loose it; näinhän se menee. Relevantti kysymys onkin: Koska teit viimeksi jotain ensimmäistä kertaa elämässäsi??

        Kuulasta päivänjatketta!



      • Maalaismies*
        reetta5 kirjoitti:

        Olen tullut tähän tulokseen, varttuneet miehet ovat sittenkin harkitsevia:
        http://www.youtube.com/watch?v=FmDOTYD_yHw&feature=related

        Ns. joustava älykkyys voi siis iän mukan hetkellisesti heiketä, mutta kokemuksen kautta palautuu pikavauhtia ennalleen.

        Heh, noin se toimii! Hyvä reetta, osuit taas kerran naulan kantaan. Kyllä meillä vanhoilla miehillä järki on tallella, se täytyy vain houkutella esille.


    • on huono homma

      hidastaa tahtia ja uppoutua vain yhteen tekemiseen, koska siitä seuraa dementtia. Mitä enemmän on erilaista tekemistä ja eri asioiden kanssa tekemisissä sen parempi. Mieli ja aivot pysyvät virkeinä eikä pääse jumittumaan omiin tuttuihin kuvioihin. Mielestäni monen ongelma on juuri se, että on karsinut entiset tutut harrastukset ja työt ja on alkanut paikallaan vatvoa samoissa ajatuksissaan. Vierivä kivi ei sammaloidu!

      • ynnämuu*

        Niin siinä käy, kun ajattelen tätä aihetta. Päästelen kuitenkin tulemaan.
        Tämän ikäluokan aikana on tekninen kehitys mennyt hurjasti eteenpäin, enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa samassa aikajanassa. Tällä ikäluokalla on kuitenkin juuret "vanhassa."
        Ennen opittiin taitoja ja ammatteja, jotka jatkuivat luontevasti sukupolvesta toiseen. Vanhat mestarit olivat arvossaan. Minäkin opin kolmentoista ikäisenä pärekattojen naulaamisen, luulen olleeni jopa hyvä. Mihinkä sitä taitoa nyt tarvitsee? Ehkä ei ollut hyvä esimerkki, mutta monissa taidoissa on jo yhteys katkennut, vaikka vanhaa " kulttuuriakin" vähän elvytellään.
        Siispä ne monet, aikanaan arvostetut taidot koetaan arvottomiksi. Kyllä ymmärrän sen, että vanhojen taitojen ja tietojen pohjalle kehitetään parannuksia, mutta nyt on harpattu kokonaan uudenlainen askel, enkä ainakaan minä tahdo pysyä perässä. Nyt on se "vanha viisas" komitoistavuotias uusissa asioissa.
        Ehkäpä elämänarvoihin ja realismiin maailman myllerryksessä, on kokemuksista ja erehdyksistä opittuihin tietoihin perustuvaa viisauttakin. Pitäisikö voimakkaasti lainausmerkattuna puhua "arvojohtajuudesta".
        Se muistin ja muu pään toiminnan harjoittelu on hyvin tärkeätä. Sängyn reunalle nyökyttämään jääminen - ilman tosi painavaa syytä - on itsensä tuhoamista. Vaihtelevaa "preppausta" pitää harjoitella. Kyllä siihen kukin keinot keksii. Toki kirjoittaminen on yksi niistä.


      • rebekka
        ynnämuu* kirjoitti:

        Niin siinä käy, kun ajattelen tätä aihetta. Päästelen kuitenkin tulemaan.
        Tämän ikäluokan aikana on tekninen kehitys mennyt hurjasti eteenpäin, enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa samassa aikajanassa. Tällä ikäluokalla on kuitenkin juuret "vanhassa."
        Ennen opittiin taitoja ja ammatteja, jotka jatkuivat luontevasti sukupolvesta toiseen. Vanhat mestarit olivat arvossaan. Minäkin opin kolmentoista ikäisenä pärekattojen naulaamisen, luulen olleeni jopa hyvä. Mihinkä sitä taitoa nyt tarvitsee? Ehkä ei ollut hyvä esimerkki, mutta monissa taidoissa on jo yhteys katkennut, vaikka vanhaa " kulttuuriakin" vähän elvytellään.
        Siispä ne monet, aikanaan arvostetut taidot koetaan arvottomiksi. Kyllä ymmärrän sen, että vanhojen taitojen ja tietojen pohjalle kehitetään parannuksia, mutta nyt on harpattu kokonaan uudenlainen askel, enkä ainakaan minä tahdo pysyä perässä. Nyt on se "vanha viisas" komitoistavuotias uusissa asioissa.
        Ehkäpä elämänarvoihin ja realismiin maailman myllerryksessä, on kokemuksista ja erehdyksistä opittuihin tietoihin perustuvaa viisauttakin. Pitäisikö voimakkaasti lainausmerkattuna puhua "arvojohtajuudesta".
        Se muistin ja muu pään toiminnan harjoittelu on hyvin tärkeätä. Sängyn reunalle nyökyttämään jääminen - ilman tosi painavaa syytä - on itsensä tuhoamista. Vaihtelevaa "preppausta" pitää harjoitella. Kyllä siihen kukin keinot keksii. Toki kirjoittaminen on yksi niistä.

        Totta, rattaiden on hyvä antaa pyöriä ja liikkeellä pitää pysyä.
        Nuorena opittuja taitojamme voimme elvyttää ja pitää vireillä soveltamalla niitä uuteen muotoon.
        Kädentaitoja omaavan pääomalle on aina käyttöä, vaikkapa jossakin ihan muussa kohteessa, johon ne on aikanaan treenannut. Perinteiden siirto nuoremmille polville on myös tärkeää.


      • eräs jonka nimi ei pysy peräs
        rebekka kirjoitti:

        Totta, rattaiden on hyvä antaa pyöriä ja liikkeellä pitää pysyä.
        Nuorena opittuja taitojamme voimme elvyttää ja pitää vireillä soveltamalla niitä uuteen muotoon.
        Kädentaitoja omaavan pääomalle on aina käyttöä, vaikkapa jossakin ihan muussa kohteessa, johon ne on aikanaan treenannut. Perinteiden siirto nuoremmille polville on myös tärkeää.

        kehitys loppuu jos ei uutta synny.
        Kai se vaan on tunnustettava ,että munasta tulee viisaampi kaanaa,vai kuinka se menee.

        Mutta vanhuutta olisi opittava kunnioittamaan ,meilläkin on ollut oma aikamme ihmiskunnan kehityksessä.

        Eikä niin kovin pieni olekkaan se kehitys mikä on 100 viimeisen vuoden aikana tullut.

        Olisi mukavaa nähdä mihinkä tämä kehitys vielä johtaa,toivon vain, että jälkipolvi ymmärtää kehittää muutakin kuin materiaa,ei se onni piile omistamisessa ja kaikenlaisessa rihkamassa .

        Kaatopaikat ovat sitä jo täynnä.

        Oliskoos niin, että kun Joulu on taas tulossa ei haalittais kaikenlaisia turanpäiväisiä vempeleitä,
        jotka sitten käyttämättömänä lojuvat kaappien täytteenä.

        Kyllä meidän ikäpolvi on saanut tämän aikaan, kaikessa viisaudessaan ,(tai sen puutteessa).

        Onnea kuitenkin ja pitkää ikää meille T: u-m.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      102
      2277
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      258
      1087
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      86
      1044
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      981
    5. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      945
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      11
      874
    7. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      28
      841
    8. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      59
      833
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      38
      759
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      32
      739
    Aihe