Voidaan korvata rakentamalla Ounasjoki täysimääräisesti sähkön tuotantoon?
Montako
ydinvoimalaa,
3135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihan sähkön kannalta olisi ihanteellinen.
Säätösähkönä, jopa korvaamaton, nopeudessaan.
Luonnnon kannalta täysin puhdasta. Kun pilvet hoitaa veden noston ylös.
Muutama vuosi rakentelun jälkeen alkaa palautua altaat puhtaiksi. Ihan normaalia, kun maata siirrelläänSiinä ei oikestaan ole mitään ihmeempää. Muuta kuin tekemällä tikusta asian.
Ei ole muuta kuin sähkö, olemassa, tarkoitukseensa.
Sähköä ei voida varastoida, kuin vesialtaisiin.
Joskus kuitenkin tulee puhdas vesisähkö käyttöön laajemmin. Kollaja, Vuotos...siinä järjestys 2010 -luvulla.
Kemijokeen tulee lapinläänin vesistä 75 %. Antanee kuvaa vesimäärästä. Jos vaikka metri vuodessa sademäärä. Eli vesimassa on massiivinen. Pitää ollakkin, kun vaikka 500 kuutiota menee sekunnissa mereen.
Laske Lapinläänin pinta ala. Paljonki saat neliöitä, se muutettuna sekuntti muotoon.
kts Kemijoen pudotuskorkeus. Montako laitosta vielä voisi lisätä.
Miksi tarvitaan vesialtaita ?
Paljonko maksaa veden kuljetus mäen päälle. Josta se laskee omin voimin turbiinien läpi mereen..aikanaan.
Miksi tarvitaan hetkittäin säätösähköä, eli sähkön lisäämis mahdollisuus minuuteissa.
Sähköä pakko tehdä aina enemmän kuin kulutetaan.
Koko ajan pitää generaattoreiden jauhaa sähköä.
Voi olla vihreille vaikeita ymmätää.
ehkäpä maailman parhaiten suojattu joki.
On erillislaki, koskiensuojelulaki, Natura ja vieläpä maisemansuojelukin pisteenä iin päällä. Vuotos ja Kollaja ovat suojauksiltaan melkoisen kevyitä sen rinnalla.
En usko että edes umpikepulaisin peräkyläpoliitikko niin seinähullu olisi että tosissaan ryhtyisi mokomaa lakisumaa purkamaan, siinä saattaisi jokunen vaalikausi vierähtää ja tulos olisi kuitenkin nolla.
Joten Ounasjoesta höpöttäminen on täydellisen turhaa ja hukkaan heitettyä jorinaa.
> On erillislaki, koskiensuojelulaki, Natura ja
> vieläpä maisemansuojelukin pisteenä iin
> päällä. Vuotos ja Kollaja ovat suojauksiltaan
> melkoisen kevyitä sen rinnalla.
Ei se Iijoen Kollaja sen huonommaksi jää. Kollajan suojana on kolme Natura 2000-aluetta, jotka tuhoutuisivat Kollajan tekoaltaan myötä. Tämän lisäksi hanke on kaatunut oikeudessa vesilain ja koskiensuojelulain perusteella. Koskiensuojelulaki on vain yksi Kollajan suojana olevista laeista. PVO:lle on maksettu aikoinaan myös sadan miljoonan korvauksen Kollajan suojelusta ja tästäkin on olemassa korkeimman oikeuden päätös. Myös vesipuitedirektiivin veden laatuvaatimukset ovat myrkkyä Iijoen kuivaamisella Kollajan tekoaltaan myötä. Kollajalla maisemansuojeluohjelmassa suojeltu Aittojärven ja Kollajan alue, joka tuhoutuisi hankkeen myötä. Kuolleen ja kuopatun Kollajan tekoaltaan alle olisi jäänyt myös jotain harjujensuojeluohjelmassa suojeltuja harjuja.
Eli en nyt sanoisi itse ainakaan, että Kollajan suojelu on kevyttä tavaraa Ounasjoen suojelun rinnalla. Kollajan rakentaminen vaatisi nimittäin muun muassa sen, että Suomi eroaisi EU:sta ja että vesilaki, koskiensuojelulaki ja luonnonsuojelulakin pistettäisiin uusiksi ja luottamuksen suojan vuoksi myös hanke vaatisi myös perustuslainsäätämisjärjestyksen.
Uunon kysymykseen siitä kuin monta ydinvoimalaa Ounasjoen rakentamisella voitaisiin korvata, niin vastauksena on 0,1 ydinvoimalaa. Uusien ydinvoimaloiden tehothan pyörivät nykyään 1600-2000 megawatin luokassa eli yli kymmenen kertaa suurempia kuin Ounasjoesta saatava vähäinen energia. Esimerkiksi Kemijoen kaikki nykyiset voimalat tuottavat noin 500 megawatin keskiteholla sähköä ja sähkön tuotantokin on painottunut ikävästi lähinnä sulan veden aikaan ja talvipakkasilla tuotanto on pienimmillään. Arvioisin itse, että koko Ounasjoen keskiteho jäisi tasolle 100 megawattia eli säälittävän pieneksi.
Koska yhdellä ydinvoimalalla voi korvata kaikkien Suomen vesivoimaloiden tuottaman sähkön, niin Uunolta voisikin kysyä jatkokysymyksenä, että jos kuudennelle ydinvoimalalle myönnetään lupa, niin missä järjestyksessä tarpeettomaksi käyvät Suomen vesivoimalat aletaan purkamaan? Eli alataanko Kemijoen ennallistaminen Isohaaran voimalan purkamisella vai räjäytetäänkö ensin esimerkiksi Seitakorvan voimala ja annetaan virran hoitaa loput voimalat luonnollista tietä samalla pois?