Luin lopulta raportin siitä tutkimuksesta josta tälläkin foorumilla on viime aikoina puhuttu.
Ja huomasin heti jotain mistä ei ole julkisuudessa pidetty kovin suurta meteliä, nimittäin, jos yhtään tarkemmin lukee, niin tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on ollut tutkia mm. päästöjen mittaukseen liittyviä menetelmiä ja leviämismalleja.
Näillä ei ole välttämättä mitään tekemistä tulisijatyyppien tai polttotekniikoiden kanssa.
Kerätyistä tiedoista voi toki tehdä joitain johtopäätöksiä niistäkin, mutta rajoitetusti. Etenkin polttotekniikan on sivuutettu käytännössä kokonaan. Ainoat kokeillut menetelmät olivat "tavanomainen poltto" ja "huono poltto".
Lisäksi tutkimukseen osallistuneissa talouksissa käytettiin muita polttotapoja, mutta niistä ei juuri tutkimuksessa puhuta, mahtoiko kukaan edes kovin tarkkaan niitä selvittääkään.
"Huonon" ja "tavanomaisen" polton merkityksellisimpänä erona näkisin palamisilman, se on oikeastaan ainoa asia minkä vaikutuksesta voi tuon tutkimuksen valossa olla varma. Kaikki muu on parhaimmillaankin epävarmaa. Toki voidaan epäillä että "huonoon" polttoon kootut "virheet" osaltaan tekivät "huonosta" poltosta huonoa, mutta varmuutta ei ole koska tälläistä tutkimusta ei ole tehty.
Huolimatta siitä että tutkimuksessa ei vaivauduttu selvittelemään sitä miksi "huonoon" menetelmään valittiin juuri ne käytännöt, kun vastaavasti jotkut toiset menetelmät valittiin osaksi "tavanomaista" polttoa, riittää raportin kirjoittajilla kuitenkin kanttia saarnata altasytyksen huonommuudesta, vaikka sen huonommuutta ei ole millään tavoin tutkittu. Minä ainakaan en löytänyt mistään pienintäkään viitettä yhteen ainoaan tutkimukseen jossa päältäsytyksen paremmuus muihin menetelmiin verrattuna olisi osoitettu.
Tutkimus ei myöskään ottanut mitään kantaa esim. ensiö-/toisioilmasuhteisiin tai ilmanjakoon tulipesän sisällä.
Tutkittavaa olisi siis vielä paljon. Kaikki kunnia tämänkin tutkimuksen tekijöille, mutta toivoisin että ei alettaisi julistamaan tieteellisina totuuksina asioita joita ei ole edes tutkittu. Eri sytytys- ja polttomenetelmiä ei tietääkseni ole milloinkaan tutkittu riittävän tarkkaan jotta voitaisiin erikseen eritellä mitkä tavat ovat hyviä ja huonoja. Varmana pitäisin oikeastaan vain sitä että ilman riittävää happea palaminen ei voi olla täydellistä. Ja polttomenetelmien suhteen se onkin ainoa asia jonka tämä tutkimus vahvistaa.
Puunpienpolton päästöjen tutkiminen saattaa kertoa jotain puunpolton aiheuttamista terveyshaitoista, joita ei suinkaan pidä väheksyä, mutta ennenkuin tutkitaan polttotekniikoita ja näiden päästöjen syntymekanismejä tarkemmin on ennenaikaista ruveta saarnaamaan jonkin tietyn sytytystavan, pilkekoon tai puiden ladontatavan paremmuudesta tai huonommuudesta. Sellaiset toimintatavat ovat hyvän tieteen ja tutkimuksen irvikuva, sellaisella julistamisella ei ole mitään tekemistä tieteen tai totuuden kanssa.
Yhtä hyvin olisi "huonon polton" kokeissa käyttää vaikkapa punaisia tulisijoja, ja "tavanomaisella poltolla" vihreitä, ja sen perusteella väittää että vihreä tulisija tuottaa vähemmän päästöjä kuin punainen, se toki saattaa olla tottakin, kyseisessä koejärjestelyssä, mutta missä ovat syy-yhteydet?
Ja huomasin heti jotain mistä ei ole julkisuudessa pidetty kovin suurta meteliä, nimittäin, jos yhtään tarkemmin lukee, niin tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on ollut tutkia mm. päästöjen mittaukseen liittyviä menetelmiä ja leviämismalleja.
Näillä ei ole välttämättä mitään tekemistä tulisijatyyppien tai polttotekniikoiden kanssa.
Kerätyistä tiedoista voi toki tehdä joitain johtopäätöksiä niistäkin, mutta rajoitetusti. Etenkin polttotekniikan on sivuutettu käytännössä kokonaan. Ainoat kokeillut menetelmät olivat "tavanomainen poltto" ja "huono poltto".
Lisäksi tutkimukseen osallistuneissa talouksissa käytettiin muita polttotapoja, mutta niistä ei juuri tutkimuksessa puhuta, mahtoiko kukaan edes kovin tarkkaan niitä selvittääkään.
"Huonon" ja "tavanomaisen" polton merkityksellisimpänä erona näkisin palamisilman, se on oikeastaan ainoa asia minkä vaikutuksesta voi tuon tutkimuksen valossa olla varma. Kaikki muu on parhaimmillaankin epävarmaa. Toki voidaan epäillä että "huonoon" polttoon kootut "virheet" osaltaan tekivät "huonosta" poltosta huonoa, mutta varmuutta ei ole koska tälläistä tutkimusta ei ole tehty.
Huolimatta siitä että tutkimuksessa ei vaivauduttu selvittelemään sitä miksi "huonoon" menetelmään valittiin juuri ne käytännöt, kun vastaavasti jotkut toiset menetelmät valittiin osaksi "tavanomaista" polttoa, riittää raportin kirjoittajilla kuitenkin kanttia saarnata altasytyksen huonommuudesta, vaikka sen huonommuutta ei ole millään tavoin tutkittu. Minä ainakaan en löytänyt mistään pienintäkään viitettä yhteen ainoaan tutkimukseen jossa päältäsytyksen paremmuus muihin menetelmiin verrattuna olisi osoitettu.
Tutkimus ei myöskään ottanut mitään kantaa esim. ensiö-/toisioilmasuhteisiin tai ilmanjakoon tulipesän sisällä.
Tutkittavaa olisi siis vielä paljon. Kaikki kunnia tämänkin tutkimuksen tekijöille, mutta toivoisin että ei alettaisi julistamaan tieteellisina totuuksina asioita joita ei ole edes tutkittu. Eri sytytys- ja polttomenetelmiä ei tietääkseni ole milloinkaan tutkittu riittävän tarkkaan jotta voitaisiin erikseen eritellä mitkä tavat ovat hyviä ja huonoja. Varmana pitäisin oikeastaan vain sitä että ilman riittävää happea palaminen ei voi olla täydellistä. Ja polttomenetelmien suhteen se onkin ainoa asia jonka tämä tutkimus vahvistaa.
Puunpienpolton päästöjen tutkiminen saattaa kertoa jotain puunpolton aiheuttamista terveyshaitoista, joita ei suinkaan pidä väheksyä, mutta ennenkuin tutkitaan polttotekniikoita ja näiden päästöjen syntymekanismejä tarkemmin on ennenaikaista ruveta saarnaamaan jonkin tietyn sytytystavan, pilkekoon tai puiden ladontatavan paremmuudesta tai huonommuudesta. Sellaiset toimintatavat ovat hyvän tieteen ja tutkimuksen irvikuva, sellaisella julistamisella ei ole mitään tekemistä tieteen tai totuuden kanssa.
Yhtä hyvin olisi "huonon polton" kokeissa käyttää vaikkapa punaisia tulisijoja, ja "tavanomaisella poltolla" vihreitä, ja sen perusteella väittää että vihreä tulisija tuottaa vähemmän päästöjä kuin punainen, se toki saattaa olla tottakin, kyseisessä koejärjestelyssä, mutta missä ovat syy-yhteydet?
Vastaukset 16
Vanhimmat
vaan näkee ja haistaa juuri "huonon polton"...
nimimerkki
"kitupolttajan naapuri"
Tutkimusta tarvittaisiin:
Pienhiukkaset - verrattuna Öljyn polttohaitat
Pienhiukkaset - verrattuna Tsernopilin ydinlaskeuma
Pienhiukkaset - verrattuna Venäjän metsäpalot
Pienhiukkaset - verrattuna vaatepöly
Pienhiukkaset - verrattuna ..........
Puunpolton pienhiukkasista on tehty suuri härkänen, jolla lakaistaan keskustelusta paljon myrkyllisemmät päästöt.
Puusaunanlämmittäjä on suuri rikollinen - verrattuna - ydinjätteisiin, hiilivoimalaitoksiin.....
Kylläpä sitä taas selitetään, miten puun räpeltävien perinnehörhöjen tuottamia saasteita ei saisi edes tutkia, koska kyseessä on "puhdas luonnontuote".
...eikös se raakaöljykin ole puhdas luonnontuote kanssa?
Ja siitä puulämmityksen autuudesta.... koitapa kaivella tietoa siitä, mikä oli tärkein motivaattori kaukolämmitykseen siirtymisessä mm. Helsingissä. Ettei vaan surkea ilmanlaatu, kun joka torpassa räpellettiin tulisijojen kanssa.
Yllä kirjoittaja kirjoittaa "Tutkimusta tarvittaisiin", ja sinä tulkitset tämän että "ei saisi edes tutkia"?
En tiedä kumpi olisi ikävämpi tulkinta, että olet vaan tyhmä, vai että sinulla on joku vilpillinen agenda, ts. vääristelet tahallasi toisen tekstiä.
Oma mielipide asiaan: kun asukastiheys ylittää jonkun raja-arvon, niin käytössä olevia asuntokohtaisia tulisijoja voisi hyvinkin verottaa "pienhiukkasmaksulla". Ja jos maksusta haluaa eroon, niin sinetti piippuun (jonka voi sitten poikkeustilanteessa helposti rikkoa). Ja puukattiloihin "puhtausmittaus", eli jos savu on tarpeeksi puhdasta niin saa polttaa ilman maksua, muuten menee maksu (ja jos alkaa piipusta tupruta mustaa savua mittauksen jälkeen, niin kärsivä naapuri varmaan mielellään käyräyttää ;-).
Vastaavasti alueilla, joilla puunpolton pienhiukkaset ovat kuin pieru saharassa matalan asutustiheyden takia sähkölle pitäisi lätkäistä ylimääräistä maksua, esim. "huipputehomaksu" kulutushuippujen ajaksi, niin että näillä alueilla otettaisiin kaikki irti kotimaisesta bioenergiasta erityisesti kulutushuippujen aikaan.
"oma mielipide asiasta": Komentaa maalaiset tuottamaan halpaa energiaa kaupunkilaisille. Jolla on rahaa, he voisivat polttaa puita.
Mutta, jos maalaismummo ei jaksa enää lämmittää puilla, niin on hänelle määrättävä suuri sähkövero, tai hänen pitäisi muuttaa kaupunkiin, jossa on halpa asua sähkölämmitteiseesä asunnossa.
Maalaismummot ja muut maalla ovat tohtoritason ihmisiä käytännön asioissa.
Kaupunkilainen tai taajama-asukas ei osaa eikä opi koskaan sitä oikeata vihreätä maalaisuutta.
Väitän että mummokin on kokonaisvihreämpi koko elämänsä eikä kulutä asumismuodosta riippumatta juuuri mitään.
Voitte kuvitella millainen velho on maalaisukko näissä asioissa.
Puu on kuule sähköön verrattuna halpaa vaikka sitä tilaisi keltaisilta sivuilta etsityltä toimittajalta kuorman pihaan (saati jos tilaa naapurin isännältä). Ja siinä vaiheessa kun puiden laitto pesään on ongelma, myös mm. itsenäisesti syöminen on vielä isompi ongelma. Ja nälkä tappaa paljon ennen kylmää.
Siis oikeesti, mitä jotkut (kaupunkilaiset?) oikein kuvittelevat puulämmityksestä? Että siinä on jotain mystistä, että se onnistuu vain raavailta miehiltä? Mihin tämä maa on menossa?
Kaikkia noita on tutkittu, ja tuloksia olemassa. Ei ehkä toki sinänsä vertailututkimusten nimellä, mutta päästöjen määriä on mittailtu, vertailuja voi suorittaa kuka hyvänsä kun tiedot ovat jo olemassa.
Ja esim. öljyn suhteen on jo pitkään tiedetty että öljy palaa puhtaasti, nykyiset öljylämmityslaitteistot alkavat lähennellä jo ideaalia. Päästöinä ei ole enää juuri muuta kuin hiilidioksidia ja vesihöyryä. Ympäristön kannalta ainoa ongelma onkin siinä että öljyn hiili on alkuperältään fossiilista, mikä tarkoittaa sitä että sen polttaminen nostaa ilmakehän hiilidioksidi pitoisuutta.
Jos voisimme olettaa että tulevaisuudessa olisi jotakuinkin rajattomasti bio-öljyjä saatavilla, niin ongelmaa ei olisi, öljypoltin olisi mitä parhain tapa tuottaa lämpöenergiaa. Valitettavasti vain jo pelkästään liikenne vaatii sellaisia määriä öljyä että sen korvaaminen jollain vaatii jo pientä ihmettä.
Tsernobylin laskeumaakin on mitattu, ja ainakin Suomen osalta tulokset ovat muistaakseni jotain prosentin luokkaa kansalaisten säteilyannoksesta. Suurin osa, muistaakseni noin 50-60% aiheutuu huoneilman radonista, ja 15% röntgenkuvauksista sekä toinen 15% säteilyn muusta lääketieteellisestä käytöstä. Ja tässä suhteessa olisi hyvä muistaa, että tuota kaikkein suurinta siivua, eli radonia, olisi helppo kaventaa sinänsä yksinkertaisin menetelmin. Tämä merkittävä säteilyannos, ja sen sinänsä helppo kavennus ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan kovimpiakaan säteilykammoisia.
Venäjän metsäpalot ovat toisaalta varmasti paha asia, mutta vertailu ontuu, Venäjän metsäpalot eivät vaikuta mitenkään lämmön ja energiantuotantoon Suomessa, se ei ole vaihtoehto millekään. Tottakai olisi hyvä jos Venäjällä hoidettaisiin metsäpaloja huomattavasti tehokkaammin kuin nyt, mutta toisaalta ei myöskään saa olla kohtuuton. Täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi on poikkeuksellinen maa monessakin suhteessa, mutta etenkin siitä että täällä on mahdollista ajaa lähestulkoot minne vain.
Tutkimukset puunpolton haitoista toki pitää ottaa vakavasti, sitä en kiellä. Mutta kyse on pitkälti tutkimusten todellisesta sisällöstä ja toisaalta siitä miten sitä sisältöä käytetään.
Tosiasiassa näissä tutkimuksissa on etupäässä keskitytty kehittämään puunpolton päästöjen tutkimisessa tarvittavaa välineistöä ja menetelmiä. Mikä on toki sinänsä tärkeä tutkimuskohde. Tässä kontekstissa ovat tutkijat tarvinneet vertailua varten "huonoa polttoa" ja "tavanomaista polttoa", jotta nähdään miten päästöjen mittaus toimii ja minkälaista hajontaa eri polttotapojen välille saadaan. "huonon polton" menetelmää kehittäessään tutkijat ovat pyrkineet mahdollisimman surkeaan lopputulokseen, ja sen saavuttaneetkin. Huonoa polttoa on kuitenkin tutkittu lähinnä varsinaista tutkimuskohdetta ajatellen, mistä syystä polttomenetelmät itsessään ovat jääneet taka-alalle. Tästä syystä "huonon polton" nimikkeen alle kasatut "virheet" ovat vain tutkimuksen alkuoletuksia, joilla toki saavutettiin tavoite, mutta kukaan ei vaivautunut kysymään "miksi". Tästä syystä tutkimus ei tosiasiassa vastaa kysymykseen miksi "huono" on huonoa, se vain toteaa että niin on, enkä sitä epäile. Olisi jotakuinkin teoreettinen mahdottomuus saada polttoa puhtaaksi ilman riittävää happea.
Ja tässä suhteessa pidänkin kummallisena, että tutkijoille tuntuu olevan tärkeämpää sättiä ihmisiä sytystavoista kuin riittävästä ilmasta, vaikka jo maalaisjärjellä ja peruskoulun kemiallakin tajuaa että palamisreaktiot tarvitsevat happea, jos happi loppuu kesken, niin lopputuloksena on vääjäämättä epätäydellistä palamista.
On jo miltei hupaisaa huomata että tutkijat osaavat nimetä "kitupoltoksi" kutsutun polttotavan erityisen haitalliseksi, ja varaajattomat kaksoiskattilat tavallisiksi "kitupolttajiksi", mutta eivät tunnu huomaavan että näitä kaikkia, jopa "kitupolton" käsitettä itseään yhdistää happivaje.
En kertakaikkiaan voi kuin ihmetellä miten voi olla että sinänsä varmasti älykkäät ihmiset ovat niin sokeita sille tosiasialle, että jotakuinkin kaikissa "huonon polton" tilanteissa kyse on ollut etenkin hapen vähyydestä.
Mielestäni tarvittaisiin kunnollista tutkimusta nimenomaan polttotekniikasta, ja tässä suhteessa pitäisi nimenomaan keskittyä erottelemaan eri tekijöiden vaikutukset ja yhteisvaikutukset. Lisäksi erityistä huomiota pitäisi kiinnittää ilmanjakoon.
Historiankirjoista löytyy sellainenkin pikkuseikka, että ennenvanhaan polteltiin kaupunkiasuinnoissa puun sijaan usein hiiltä tai koksia.
Puuttumatta sen enempää kivihiilen ja puun välisiin eroihin, voin kuitenkin tunnustaa sen, että kokonaisen kaupungin kaiken lämpöenergian tuottaminen asunto tai peräti huonekohtaisesti olisi suoraan sanottuna melko typerää. Jos kaupungin lähistöllä on riittävästi puuta tarjolla, niin siinä tapauksessa järkevämpää olisi polttaa se suuressa voimalaitoksessa.
Samoin taajamissa voidaan käyttää puuenergiaa myös keskitetysti hakepolttoisten kaukolämpölaitosten avulla. Mutta tukilämmitykseen voidaan samalla kuitenkin käyttää omiakin tulisijoja. En kuitenkaan kieltäisi omaa puukattilaa keneltäkään kuka sellaisen haluaa. Teknisiä ratkaisuja ei pitäisi tehdä poliittisin perustein. Toki puhtautta voidaan vaatia, mutta sitä ennen pitää olla tietoa miten se puhtaus voidaan saavuttaa.
Ihmettelen vain miksi kaupunkiasunnon täytyisi nimenomaan olla sähkölämmitteinen?
Toisaalta jos on pakko sähkölämmitteisessä asua, niin liekö sillä sitten niin suurta merkitystä missä ne sähköpatterit sijaitsevat?
Tosin sähköntuotannosta puhuttaessa näkisin kyllä mielelläni sellaista tekniikkaa jolla voitaisiin paikallisia kaukolämpökeskuksia varustaa ns. yhteistuotantolaitoksiksi, jotka tuottaisivat lämmön ohessa myös sähköä. Yksi tapa jolla tämä onnistuisi olisi esim. häkäpönttö ja vaikkapa bussin dieselmoottorista rakennettu ottomoottori. Tietääkseni tuon tapaisia virityksiä käytetäänkin Saksassa. Toinen vaihtoehto voisi olla vaikkapa jonkinlainen kaasuturbiini, niitä alkaa nykyään olemaan aika pieniäkin. Ja hyötysuhteella tai hukkalämmöllä ei olisi niin väliä kun laitoksen pääasillinen tehtävä olisi kuitenkin lämmöntuotanto. Jos siinä sivussa kuitenkin saataisiin vähän sähköäkin, niin se olisi hyvä, ja auttaisi vähentämään mm. kivihiilen käyttöä.
Kattilarintamalla on jo vuosia ollut tarjolla malleja jotka "alittavat tiukimmatkin Eurooppalaiset päästönormit".Takkarintamallekin on pikkuhiljaa tulossa uusia sovellukisa,kuten "kultaisen tulen arina".Yhteistä näille laitteistoille on,että ne maksavat enemmän kuin yksinkertaisemmat mallit.
Suomessahan ei ole ollut mitään päästörajoja.Nyt sellaisetkin ovat tulossa,tosin taitaa jo vuoden olla myöhässä.Niin kauan kun rajoituksia ei ole,on tarjontaa myös huonommista malleista.Hankaluus onkin kattilapuolella se,ettei ns roskapuu enää oikein kelpaakaan polttoaineeksi.
Mielenkiintoinen lisä onkin takka- ja uunipuolella että parhaat päästötulokset on saavutettu pellettiä polttammalla!
Yleisesti voidaan todeta,että puunpoltossa heikoin lenkki on itse ihminen.
Referoimani tutkimus on tosiaan varsin monitahoinen, eikä ihan pienellä selailulla edes selviä mitä itse asiassa on tutkittu. Menetelmien kehittäminen on ollut yksi tärkeä osa-alue, mutta niin on niiden soveltaminenkin.
2007-raportissa on kehitetty menetelmiä päästöjen mittaamiseen kenttäoloissa ja näitä on sitten sovellettu mittaamalla lukuisia kohteita Kuopion Kurkimäen alueella tavanomaisissa käyttöoloissa. Lisäksi on tutkittu, mitä nämä tavanomaiset käyttöolot oikein ovat. Päästöjen leviämistä ja vaikutuksia okt-alueen ilmanlaatuun on mallinnettu ja mitattu Kurkimäen alueella ja Espoon Lintuvaarassa. 'Hyvä poltto'-'huono poltto' -koe on tehty laboratoriossa ja näistä polttokokeista kerättyjen hiukkaspäästöjen biologisia vaikutuksia on tutkittu kansanterveyslaitoksella.
Minusta tutkimus on varsin kattava selvitys puunpolton nykytilasta ja sen vaikutuksista tyypillisissä taajamaoloissa Suomessa. Ainahan jokaista osa-aluetta voisi parantaa, vaikka vain lisäämällä tutkittavien tapausten määrää, mutta löytyykö siihen rahoitusta? Tutkimus ei edes yritä antaa ohjeita siitä, mitä mitä pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi.
En aivan usko, että polton ongelmat korjaantuvat vain lisäämällä (toisio)ilmansaantia. Jos ilmaa syötetään niin paljon, että sitä on tarpeeksi syttymisvaiheessa, niin palovaiheessa ilmaa voi olla yllin kyllin liikaa, jolloin savukaasut jäähtyvät. Päästömittauksista näkyy, että happipula vaivaa vain pari minuutteja ja sen jälkeen ilmaa on vähintäänkin riittävästi. Toisaalta, krooninen happipula (kitupoltto) on varmasti pahasta.
Toki kattiloita on, sitä en kiistä, mutta miksi vain alapaloisina?
Ja arinoilla ynnä muilla kikkailu saattaa toki tuottaa tulosta, mutta Porta onnistui vähentämään junien hiilenkulutusta pelkästään vetämällä ilmaputkea junan tulipesän ympäri.
Miten paljon kalliimmaksi tulee väsätä jonkinlaista ilmakanavaa tulipesän seinämille, ja kuristaa arinavetoa?
Ja havaintojen mukaan huomattavaa parannusta on saatu jo pelkästään toisioilmaa lisäämällä, siis ilman että on puututtu mitenkään sen jakoon.
Pelletinpolton ja ihmisen huonommuuden osalta selitys löytyy jo tutkimuksesta itsestään. Sillä mikäli en nyt ihan väärin muista, niin tutkijat itse erehtyvät kehaisemaan näiden poltinten ilmansyöttöä. Mikä vain alleviivaa tavanomaisten tulisijojen ilmansyötössä ilmeneviä puutteita.
Myös sellaiset asiat kuten päältäsytys ja isompien klapien vaikutus päästöihin selittyvät osaltaan juuri ilmansyötöllä. Nimittäin kun palamista hidastetaan esim. muuttamalla poltto "alapaloiseksi" tai suurentamalla klapikokoa, niin väärinmitoitettu toisioilma riittää paremmin.
Lisäämällä toisioilmasyöttöä saadaan aikaiseksi se, että palaminen on rauhallisempaa, mutta täydellisempää. Paremmalla ilmanjaolla estetään lieskaa venymästä piippuun kun kaasujen poltto alkaa toden teolla heti panoksen yläpuolella, eikä vasta pienemmissä kanavissa. Mikä muuten saattaa vaikuttaa jopa sytysaikaisiin päästöihin siten, että kun palamattomia kaasuja ei päästetä pienempiin kanaviin vaan pyritään polttamaan ne mahdollisimman nopeasti, eivät kaasut ehdi jäähtyä ennen aikojaan.
Mielestäni toisioilmakanavassa ei ole mitään sellaista mikä olisi niin kallista ja vaikeaa toteuttaa etteikö sitä saisi myytyä. Kallista ja vaikeaa siitä tulee jos pitää ruveta kikkailemaan arinoiden ja alapalosysteemien kanssa.
Toisaalta toki jo olemassaolevaa laitteistoakin voisi käyttää hieman paremminkin, esim. pitämällä toisioilmasyöttö aina täysillä, ja arinaveto mahdollisimman pienenenä. Toisaalta tässä olisi myös ensimmäinen parannuskohde, joka ei todellakaan maksa maltaita. Nimittäin tulisijavalmistajat voisivat heittää ne luukkujen toisioilmasäätövehkeet menemään. Sillä säästyisi rahaa, ja päästöt pienenisivät kun ymmärtämättömät eivät säätäisi riittämätöntä syöttöä entistäkin pienemmälle. Säästyneillä rahoilla voisi vaikka porata isommat reiät siihen samaan luukkuun.
"En aivan usko, että polton ongelmat korjaantuvat vain lisäämällä (toisio)ilmansaantia. Jos ilmaa syötetään niin paljon, että sitä on tarpeeksi syttymisvaiheessa, niin palovaiheessa ilmaa voi olla yllin kyllin liikaa, jolloin savukaasut jäähtyvät. Päästömittauksista näkyy, että happipula vaivaa vain pari minuutteja ja sen jälkeen ilmaa on vähintäänkin riittävästi. Toisaalta, krooninen happipula (kitupoltto) on varmasti pahasta."
Kyse ei ole pelkästä lisäyksestä, eikä oikeastaan lisäyksestä ollenkaan, vaan pikemminkin sen saman ilmamäärän jaosta.
Kyse on siitä, että poltosta erotetaan toisistaan kaasun tuotto ja kaasunpoltto. Arinavetoa säätelemällä voidaan säätää kaasunmuodostusta, ja siten myös tehoa, ja riittävällä toisioilmansyötöllä mahdollistetaan kaasujen palaminen. Eli panos itsessään pidetään vähähappisena, ja tarvittava ilma syötetään vasta panoksen jälkeen, mikä vähentää samalla myös kipinöintiä ja tuhkapäästöjä.
"'Hyvä poltto'-'huono poltto' -koe on tehty laboratoriossa ja näistä polttokokeista kerättyjen hiukkaspäästöjen biologisia vaikutuksia on tutkittu kansanterveyslaitoksella.
Minusta tutkimus on varsin kattava selvitys puunpolton nykytilasta ja sen vaikutuksista tyypillisissä taajamaoloissa Suomessa. Ainahan jokaista osa-aluetta voisi parantaa, vaikka vain lisäämällä tutkittavien tapausten määrää, mutta löytyykö siihen rahoitusta? Tutkimus ei edes yritä antaa ohjeita siitä, mitä mitä pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi."
Totta sinänsä, mutta etenkin julkisuudessa on keskitytty sättimään ihmisiä mm. päältäsytyksen harvinaisuudesta, mistä löytyykin maininta jopa raportista itsestään, vaikka raportista saa hakemalla hakea viitteitä polttotapojen vaikutuksista, niitä kuitenkaan löytämättä.
Ts. se mikä tässä tutkimuksessa eniten ärsyttää on se, että juuri tuossa "hyvä/huono poltto" asiassa on koottu kasaan irrallisia asioita, joiden vaikutuksia ei ole oikeastaan selvitetty juuri mitenkään, mutta erot päästöissä on varmistettu juuri ilmansyötöllä. Tälläisellä hokkuspokkus-tempulla tutkijat hankkivat itselleen perusteen moittia ihmisiä väärän kokoisista klapeista ja vääristä sytystavoista, ja media takertuu mielellään tähän.
Ja viimeistään kaikenmaailman polttopoliiseille tämä tutkimus on kuin bensaa liekkeihin, nyt on sitten oikein "tieteellisesti todistettu", mm. altasytyksen vahingollisuus. Vaikka oikeasti ei tutkimus ole ainakaan minun tietääkseni sitä mitenkään osoittanut. Kerätyt tiedot eivät kertakaikkiaan riitä sen osoittamiseen, syystä että sitä ei ole erikseen tutkittu, ainakaan hallituissa oloissa.
Kuten sanottu, en mitenkään halua väheksyä tehtyä työtä, tutkimus on sinänsä arvokasta, ja sitä tulee jatkaa. Mutta tässä suhteessa on mielestäni sorruttu menettelyihin joita en hyväksy.
Eikö tässä jo ole käytössä kuvailemiasi elementtejäKuten rajoitettu arinailma ja toisioilman esikuumennus?
http://www.nunnauuni.com/suomi/aito/kultainentuli.html
Epäilemättä tuo on ihan hyvä, ainoa vaan mikä siinä kiusaa on että vastaavat systeemit ovat vieläkin aivan liian harvinaisia, tässä on paha sanoa pitäisikö itkeä vai nauraa kun väittävät tätä innovaatiota "uudeksi", eihän se keksitty kuin joskus 1940-luvun lopulla.
Pahoin vain pelkään, että tuo toteutus kuulostaa hieman tyyriiltä, mielestäni toisioilmaa voisi jakaa paremmin halvemmallakin, siis toki tuo on varmaan teknisesti oikein hyvä, mutta yritän vain sanoa, että halvempiakin malleja voisi toteuttaa edes vähän paremmin kuin näin-on-aina-tehty-systeemillä.
Suunta on toki oikea, mutta kaikenkaikkiaan on jo melko hupaisaa kun 40-luvun teknologiaa markkinoidaan uutuutena.