Moi!
kaksi viikkoa sitten olin minulle reippaassa myötätuulessa. Isokarin majakka ilmoitti samaan aikaan 13-20 m/s lounaasta, joten Mustalta klupulta tultiin aika vauhtia Uuteenkaupunkiinpäin! Vastaan tullut Nauticat muistutti lähinnä puolisukeltajaa...
Vauhtia oli mukavasti 7,7 metriä pitkässä purkkarissa. Veneen loki kävi pari kertaa 9,8 solmussa kun allolla sopivasti lasketeltiin. Matkavauhtina meillä oli 7 solmua ja purjeina myrsky ja yksi reivi.
Voiko 7,7 lyhyt ja 2 tonnia painava vene nousta surffiin? Runkonopeus nyt meni rikki kaiken aikaa ja välillä melkein tuplana.
Toinen uusi juttu oli myötäaaltoon ajaminen. Miten aalloista saa parhaan hyödyn irti? Itse ajoin aivan aaltojen suuntaisesti (ja tuulen suuntaisesti). suhteellinen tuuli kun oli ihan taarpeksi täysin myötäisessäkin!
kaksi viikkoa sitten olin minulle reippaassa myötätuulessa. Isokarin majakka ilmoitti samaan aikaan 13-20 m/s lounaasta, joten Mustalta klupulta tultiin aika vauhtia Uuteenkaupunkiinpäin! Vastaan tullut Nauticat muistutti lähinnä puolisukeltajaa...
Vauhtia oli mukavasti 7,7 metriä pitkässä purkkarissa. Veneen loki kävi pari kertaa 9,8 solmussa kun allolla sopivasti lasketeltiin. Matkavauhtina meillä oli 7 solmua ja purjeina myrsky ja yksi reivi.
Voiko 7,7 lyhyt ja 2 tonnia painava vene nousta surffiin? Runkonopeus nyt meni rikki kaiken aikaa ja välillä melkein tuplana.
Toinen uusi juttu oli myötäaaltoon ajaminen. Miten aalloista saa parhaan hyödyn irti? Itse ajoin aivan aaltojen suuntaisesti (ja tuulen suuntaisesti). suhteellinen tuuli kun oli ihan taarpeksi täysin myötäisessäkin!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensiksikään runkonopeus ei ole mitenkään tietty nopeus, jonka yli ei voi päästä. Vastus vain kasvaa niillä main varsin jyrkästi. Varmaankin kaikki purjeveneet menevät tuollaisessa myötätuulessa yli runkonopeutensa, myös ilman aaltoja. Oma 6,6 metrin vene meni kesällä ukkosen nostattamassa pohjoistuulessa (~15 m/s) useamman minuutin jatkuvasti yli 7 s (GPS tallensi 10 s välein, max 7,3 s), vaikka aaltoja ei ollut. Runkonopeus ko. veneellä 5,6 s. Ko. tilanteessa oli spinnukin ylhäällä, kunnes alkoi voimat tuntua pahalta. Ilman spinnuakin mentiin lähes 7 s. Yli 8 s ei ko. veneellä ole päästy hetkellisestikään, mutta ei ole sopiva aallokko ja tuuli osunut kohdallekkaan.
Tutun 24-jalkainen 1,8 t vene on parhaimmillaan mennyt 15 s lokiin. Itse ole mennyt 12 s FE 83:lla ja keskinopeus 8 s Utö-Hanko.
Aalloista saa eniten irti, jos saa veneen surffiin mahdollisimman pian aallon kohdalla ja pyrkii pysymään alamäessä kauan. Vauhtiin pääsyä auttaa sopiva nykäisy purjeista, kun aalto alkaa nostaa perää. Oikea kulma aaltoihin riippuu paljon veneestä, purjeista, tuulesta jne. Yksityiskohtaisia ohjeita on lähes mahdoton antaa.
Oma ennätykseni on vuodelta -87, vene Inferno 26, punnituksen mukaan paino ilman moottoria 2050 kg, ennätys surffi Jurmon kohdalla vain n. 12-14 m/s länsituulessa 12,7 s.
Hankkikaahan pojat nopeammat veneet. Nuo kuulostaa lähinnä huvittavilta tunnustuksilta...!
Viime kesänä saavutin spinnulla 16 s, Mosquito88. Uskallus loppui ja otin sen alas. Myötäaaltoa oli metrin verran ja samoin takatuulta n. 12 m/s. Loki pitkiä aikoja jatkuvasti yli 10 solmua. Hauskaa.
Kyllä 2 tonnin painoinen vene lähtee kohtuullisen helpostikin surffiin ainakin aallokossa. Riippuu hyvin pitkälti runkomuodosta. Olen päästellyt pitkiäkin matkoja 7,7 metriä pitkällä yli 2(2,4?) tonnin vanhalla perheveneellä surffissa yli kymmenen solmun vauhteja ja huippuna ollut 12 solmua. Tosin aiemmat huiput voivat olla olleet parempia, kun vanha viisarimittari päättyi kymmeneen solmuun ja viisari oli aikoinaan pitkiäkin pätkiä stopparissa kiinni. Mittari oli pohjassa esim. pelkällä 11 neliön isolla purjeella ajaessa, jolloin tosin tuultakin oli hetkellisen ukkosmyräkän myötä useiden tuulimittariveneiden mukaan ajoittain n. 30 m/s (Suursaari-race 1996?)
Samanmittaisella 1,8 t veneellä on tänäkin kesänä ajettu aallon päällä 15 solmua ilman spinnua (en ollut mukana) ja itse pääsin spinnulla 13,7 solmua Aegnan edustalla sopivassa aallokossa, eikä tuulta ollut kuin 10-12 m/s.
Myötätuulen aallokkoajotekniikan oppii vain ajamalla. Vauhdin hidastuessa (pudottaessa surffista) käännetään hieman myötäisestä sivutuuleen päin, jotta vene kerää vauhtia. Aallon harjan tullessa kohti reipas nykäisy peräsimestä siten että keula kääntyy myötätuuleen päin ja samalla joku skuuttaa isoa sisään. Onnistuessaan tämä tuottaa pitkän surffin. Peräsimellä tehdyn nykäisyn on oltava oikea-aikainen, jotta siitä olisi jotain hyötyä ja vaatii harjoittelua kovassa aallokossa. Parhaimmillaan aallokossa pääsee pujottelemaan siten, että surffi kestää minuutteja, riippuen tietenkin veneestä ja tuulesta sekä aallokon koosta.
Jos tuulta ei ole kovinkaan paljoa voi hyvä surffi päättyä siihen, että spinnusta/muista purjeista loppuu veto, eli mennään hetkellisesti suhteellista tuulta nopeammin ja spinnu pakkaa keulastaagiin.
Kaverillani on sirena 38, jolla on painoa muistaakseni vähän reilu 5 tonnia. Itse olen ajanut venettä pelkällä spinnulla alle kymmenen metrin tuulessa ja pienessä aallossa yli kymmenen solmua, mutta veneen huiput on otettu course-kemi kilpailun startissa. Tuuli myrskylukemissa ja aallokko lähellä kolmea metriä, jolloin loki ei jäänyt kuin karvan alle 20kn iso ja jenna ylhäällä, spinnu ei kuulemma noussut yrityksistä huolimatta.
Ja Håkan Södergren ei todellakaan piirtänyt venettä aikanaan surffilaudaksi, eli kyllä raskaampikin vene surffaa, kunhan vehkeet kestää ja keliä riittää.