Työttömyys on Suomessa tai ainakin sen pitäisi olla politiikan teon ykkösasia. Jäätteenmäki aivan oikein veti tämän asian keskeisimmäksi vaaliteemaksi. Siinä hän teki oikein, koska se on keskeisin asia. Hän itse sitten syyllistyi tämän tärkeimmän teeman hämärtämiseen ottamalla mielestäni täysin tarpeettomasti Irak-asian esille. Lopultahan tuossa Lipposen USAn vieraillussa ei ollut mitään epäilyttävää, vaikka Jäätteenmäki halusi tällaista mielikuvaa väen väkisin luoda.
Mutta nyt työttömyyden hoidosta. Jotta työttömyyttä voitaisiin alentaa ja työllisyyttä nostaa, pitää tunnistaa ne faktat, jotka aiheuttivat työttömyyttä ja pitävät uusien työpaikkojen synnyttämisen alhaisena. Listaan joitain asioita. Lista ei varmaan ole täydellinen. Korjatkoon ja lisätköön se jolla parempi tieto on.
1)Idänkauppa. Suomen talouden rakenne oli pahoin vääristynyt hyvin sujuneen idänkaupan takia. Idänkauppaa ei käyty markkinatalouden ehdoilla, vaan se oli kahden välistä suunnitelmataloutta. Kun tilaukset idästä NL:n romahtumisen alkaessa loppuivat, alkoivat konkurssit Suomessa lisääntyä ja sen myötä väkeä vähennettiin. Vähennys olisi ollut nähtyä rajumpi, mutta korkeasuhdanne 80-luvun lopussa sai sen näyttämään toiselta. Joka tapauksessa meillä oli täysin vääriin tehtäviin koulutettuja suuret määrät 1990-lvun alussa ja laman ollessa näköpiirissä. Oli sukkahousun kutojia ja muita savupiipputeollisuuden sankareita, joita yhä vähemmän tarvittiin.
2)Elinkeinorakenteen muut vääristymät. Idänkaupan ohella meillä on ja oli tuettuja toimintoja, jotka vääristävät markkintalouden kilpailua. Tällaisia ovat maataloustuet ja telakkatuet. Kun tukia ei enää jostain syystä tipukaan, nämä savijaloillaan pystyssä pysyvät toiminnot loppuvat ja työttömiä kasaantuu lisää.
3)Automatisaatio. Koneet korvasivat ihmistyövoiman siellä, missä itse yrittäminen oli vielä sinänsä Suomessa kannattavaa. Automatisaatio yhdessä idänkaupan hupenemisen ja talouden keinotekoisten vääristymien kanssa aikaansai ns. rakenteellisen työttömyyden. Tämä on se työttömyyden osa-alue, joka edelleen hiertää. Suhdannetyöttömyyden jaksot menevät ja tulevat, mutta tämä on se pysyvä osa ja tämä on juuri tämän päivän työttömyyden a ja o.
4)Teknologiateollisuus. Uuden teollisuuden haaran kasvu pelasti Suomen täydelliseltä kurjistumiselta. Tämä on ollut ehdoton edellytys nykyiselle elintasollemme. Jorma Ollila ja kumppanit ovat tehneet työllisyyden eteen paljon enemmän kuin kaikki poliitikot yhteensä. Toki poliitikoillekin pitää antaa tunnustus siitä, että ylläpitämällä riittävän laajaa ja korketasoista koulutusjärjestelmää, Nokia ja muut olivat mahdollisia.
5)Lama. Taloudellinen lama kouraisi Suomea erityisesti lujasti 90-luvun alussa. Mielestäni kouraisun syvyys johtuu nimenomaan taloutemme edellä lutelluista vääristymistä, ei rahapolitiikan muutoksesta sinänsä. Rahapolitiikan avautuminen kuitenkin sitten samalla nosti osaltaan teknologiateollisuuden mahdollisuuksia, vaikka samalla aiheutti pahaa ylivelkaantumista.
6)SAK, MTK ja muu ay-liike. SAK ja MTK ovat olleet ylläpitämässä talouden vääristymiä. SAK on lisäksi harjoittanut toimintaa, jossa palkat eivät koskaan jousta alaspäin. Tämän hintana on ollut työttömyyden lisääntyminen. Nyt lähes ainoa realistinen mahdollisuus vähentää työttömyyttä olisi suosia matalapalkka-aloja. Palvelualat ovat työvaltaisia aloja, mutta kynnys työn vastaanottamiseen on vedetty liian suureksi. Nämä ovat ns. kannustinloukkuja, jotka pitävät ihmisen mieluummin kotonaan nukkumassa kuin matalapalkkaisissa töissä. Soininvaaran ja Kati Peltolan kansalaispalkkamallit saattaisivat tarjota ratkaisun tähän ongelmaan, mutta sekä SAK että työnanatjapiirit jarruttavat, minkä kerkiävät. Tahtoa siis puuttuu vähän joka puolelta.
7)Erimielisyys työttömyyden hoidosta. Tämä liittyy osaltaan edelliseen tahdottomuuteen. Lisäksi politiikan teon tasolla ollaan erimielisiä niistä keinoista, jotka vaikuttavat. Toinen haluaa kulutuskysynnän lisäämistä tuloverotusta alentamalla. Toinen uskoo yrittäjien etujen parantamiseen. Kolmas siihen, että jostain taiottaisiin hokkuspokkus-tempuilla työpaikkoja.
JP: Koska tahtoa radikaaleihin toimiin ei taida löytyä, tyttömyys ei vähene kuin vasta luonnonvoimien ansiosta. Aika on tässä se, joka parantaa haavat. Ihmisten ikääntyminen vie rakenteellisen työttömyyden pääosin mennessään seuraavan 10 vuoden aikana. Sitten ollaan sopeuduttu markkinavoimien vaatimuksiin lähes viimeisintä linnoitusta eli maataloustukia myöten. Väestön ikärakenne on silloin myös otollinen työn teolle. Pääosa väestöstä kun on eläkeiässä. Nuorille tulee riittämään töitä niin paljon kuin he vaan jaksavat tehdä. Ongelmaksi tulee muodostumaan se, millä ehdoilla nämä tulevaisuuden toivot alkavat työtä tehdä. Vapaa liikkuvuus voi houkutella heidät leveämmän leivän eli matalamman verotuksen maihin. Silloin visio siitä, että hyvinvointivaltioista tulee lasten ja vanhustenhoitovaltioita on lähellä.
Mutta nyt työttömyyden hoidosta. Jotta työttömyyttä voitaisiin alentaa ja työllisyyttä nostaa, pitää tunnistaa ne faktat, jotka aiheuttivat työttömyyttä ja pitävät uusien työpaikkojen synnyttämisen alhaisena. Listaan joitain asioita. Lista ei varmaan ole täydellinen. Korjatkoon ja lisätköön se jolla parempi tieto on.
1)Idänkauppa. Suomen talouden rakenne oli pahoin vääristynyt hyvin sujuneen idänkaupan takia. Idänkauppaa ei käyty markkinatalouden ehdoilla, vaan se oli kahden välistä suunnitelmataloutta. Kun tilaukset idästä NL:n romahtumisen alkaessa loppuivat, alkoivat konkurssit Suomessa lisääntyä ja sen myötä väkeä vähennettiin. Vähennys olisi ollut nähtyä rajumpi, mutta korkeasuhdanne 80-luvun lopussa sai sen näyttämään toiselta. Joka tapauksessa meillä oli täysin vääriin tehtäviin koulutettuja suuret määrät 1990-lvun alussa ja laman ollessa näköpiirissä. Oli sukkahousun kutojia ja muita savupiipputeollisuuden sankareita, joita yhä vähemmän tarvittiin.
2)Elinkeinorakenteen muut vääristymät. Idänkaupan ohella meillä on ja oli tuettuja toimintoja, jotka vääristävät markkintalouden kilpailua. Tällaisia ovat maataloustuet ja telakkatuet. Kun tukia ei enää jostain syystä tipukaan, nämä savijaloillaan pystyssä pysyvät toiminnot loppuvat ja työttömiä kasaantuu lisää.
3)Automatisaatio. Koneet korvasivat ihmistyövoiman siellä, missä itse yrittäminen oli vielä sinänsä Suomessa kannattavaa. Automatisaatio yhdessä idänkaupan hupenemisen ja talouden keinotekoisten vääristymien kanssa aikaansai ns. rakenteellisen työttömyyden. Tämä on se työttömyyden osa-alue, joka edelleen hiertää. Suhdannetyöttömyyden jaksot menevät ja tulevat, mutta tämä on se pysyvä osa ja tämä on juuri tämän päivän työttömyyden a ja o.
4)Teknologiateollisuus. Uuden teollisuuden haaran kasvu pelasti Suomen täydelliseltä kurjistumiselta. Tämä on ollut ehdoton edellytys nykyiselle elintasollemme. Jorma Ollila ja kumppanit ovat tehneet työllisyyden eteen paljon enemmän kuin kaikki poliitikot yhteensä. Toki poliitikoillekin pitää antaa tunnustus siitä, että ylläpitämällä riittävän laajaa ja korketasoista koulutusjärjestelmää, Nokia ja muut olivat mahdollisia.
5)Lama. Taloudellinen lama kouraisi Suomea erityisesti lujasti 90-luvun alussa. Mielestäni kouraisun syvyys johtuu nimenomaan taloutemme edellä lutelluista vääristymistä, ei rahapolitiikan muutoksesta sinänsä. Rahapolitiikan avautuminen kuitenkin sitten samalla nosti osaltaan teknologiateollisuuden mahdollisuuksia, vaikka samalla aiheutti pahaa ylivelkaantumista.
6)SAK, MTK ja muu ay-liike. SAK ja MTK ovat olleet ylläpitämässä talouden vääristymiä. SAK on lisäksi harjoittanut toimintaa, jossa palkat eivät koskaan jousta alaspäin. Tämän hintana on ollut työttömyyden lisääntyminen. Nyt lähes ainoa realistinen mahdollisuus vähentää työttömyyttä olisi suosia matalapalkka-aloja. Palvelualat ovat työvaltaisia aloja, mutta kynnys työn vastaanottamiseen on vedetty liian suureksi. Nämä ovat ns. kannustinloukkuja, jotka pitävät ihmisen mieluummin kotonaan nukkumassa kuin matalapalkkaisissa töissä. Soininvaaran ja Kati Peltolan kansalaispalkkamallit saattaisivat tarjota ratkaisun tähän ongelmaan, mutta sekä SAK että työnanatjapiirit jarruttavat, minkä kerkiävät. Tahtoa siis puuttuu vähän joka puolelta.
7)Erimielisyys työttömyyden hoidosta. Tämä liittyy osaltaan edelliseen tahdottomuuteen. Lisäksi politiikan teon tasolla ollaan erimielisiä niistä keinoista, jotka vaikuttavat. Toinen haluaa kulutuskysynnän lisäämistä tuloverotusta alentamalla. Toinen uskoo yrittäjien etujen parantamiseen. Kolmas siihen, että jostain taiottaisiin hokkuspokkus-tempuilla työpaikkoja.
JP: Koska tahtoa radikaaleihin toimiin ei taida löytyä, tyttömyys ei vähene kuin vasta luonnonvoimien ansiosta. Aika on tässä se, joka parantaa haavat. Ihmisten ikääntyminen vie rakenteellisen työttömyyden pääosin mennessään seuraavan 10 vuoden aikana. Sitten ollaan sopeuduttu markkinavoimien vaatimuksiin lähes viimeisintä linnoitusta eli maataloustukia myöten. Väestön ikärakenne on silloin myös otollinen työn teolle. Pääosa väestöstä kun on eläkeiässä. Nuorille tulee riittämään töitä niin paljon kuin he vaan jaksavat tehdä. Ongelmaksi tulee muodostumaan se, millä ehdoilla nämä tulevaisuuden toivot alkavat työtä tehdä. Vapaa liikkuvuus voi houkutella heidät leveämmän leivän eli matalamman verotuksen maihin. Silloin visio siitä, että hyvinvointivaltioista tulee lasten ja vanhustenhoitovaltioita on lähellä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olisit hiljaa, tai pysy pankissasi jos et osaa tiivistää sanottavaasi.
TYÖTTÖMYYDEN HOITO
Tämä on ollut allekirjoittaneen tärkein painotusalue, ja nimenomaan siinä on mielestäni ollut eniten puutteita. Kommentoin Mielipidepankin kirjoitusta kohta kohdalta.
1-2. Pääosin samaa mieltä. Idänkaupan romahdus toi erityisongelmia Suomelle. Sensijaan maataloustuet, telakkatuet ja teollisuuden tuet ovat olleet välttämättömiä, koska ympäröivä maailma niin tekee. Ne ovat jatkossakin pakollisia. Maataloustuki tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Poistumalla ruodusta Suomi aiheuttaisi itselleen vahinkoa, oma talous romahtaisi. Niitä on pakko jatkaa EU:ssa!
3. Automaatio lisää edelleen työttömyyttä. Totta. Työttömyys ei poistu.
4. Teknologiateollisuus. Siis kännykät ym. Totta. Se on kehittyvä ja laajeneva ala. On pysyttävä mukana ja lisättävä.
5. Lama. Tässä valtion johto menetteli tyhmästi kerran toisensa jälkeen. Rahavirtojen varomaton vapauttaminen. Ulkomaiset lainat. Devalvaatio. Yritysten nurin ajaminen pankeille annettujen erityisetujen kautta.
6. SAK, MTK. Ammattiyhdistysliikettä tarvitaan. Se on Suomessa yksi tärkeä osapuoli - se ei ole mikään mörkö. Esim. jos yrityksille sallittaisiin palkkojen alentaminen kilpailukyvyn parantamiseksi, on aivan varmaa, että sitä käytettäisiin väärin. Palkkoja alennettaisiin myös silloin, kun todellista tarvetta ei olisi. Aina löytyy sellaisiakin yrittäjiä.
7. Työttömyyden torjuminen. Keinojen löytäminen ja käyttäminen. Siinä ei ole löydetty yhteisiä linjoja. Totta. Hupaisinta on puhua kannustamisesta, jos alennetaan alimpia työttömyyskorvauksia. Se porukka on jo muutoinkin päähän potkittu, eikä työhön voi mennä, jos ei ole työpaikkoja. Todellinen keino olisi työpaikkojen lisääminen. Työajan lyhentäminen olisi toinen. Työn uudelleen jakaminen on suunnilleen sama asia. On jo syntynyt 2-luokan kansalaisten luokka, joka elää jatkuvissa vaikeuksissa. Työn puuttuminen on myös sinänsä sosiaalinen ongelma. Kansalainen haluaa olla tärkeä yhteiskunnan jäsen ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Nykyään osa syrjäytyy väistämättä.
Tämä ilmenee Suomen Akatemian tutkimuksesta.
Tälläinen tieto helpottaa työttömyyden hoitoa ainakin sellaisten työttömien näkökulmasta, jotka eivät halua töitä.
Jos he ovat vielä tyytyväisiä nykyiseen toimeentuloonsa, asia on heidän kannaltaan aika hyvin.
Hiljattain tehdyn kyselyn mukaan työnantajat palkkaavat mieluummin ulkomaista työvoimaa kuin suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä.
Myös työttömyyseläkeputkeen työnnetään väkeä nyt kun se on vielä mahdollista.
Missähän työnantajilla on se työpaikkapankki, jonka he avaisivat, jos saisivat kaikki vaatimuksensa läpi palkka-alesta, verotuksesta, irtisanomisajan poistosta jne.?
Valtion pitäis pysyä erossa pummien hoivaamisesta. Jos ei osaa
mennä töihin/ kouluun niin voi voi...
Niissähän ei oo ns. töissäkään muuta kuin pummeja
Ulkopolitiikka on aina ollut ja on ymmärtääkseni poliitiikan ykkösasia.Onneksi pääosin sitä hoitavat demariministeri ja TARJA. Kirjoituksesi on liian pitkä ja lainattu jostain kepun tupaillasta. Sak on hyväksynyt liiankin huonoja tulopoliittisia ratkaisuja pullistaakseen SuomiOy:n laihaa kukkaroa. Mtk pullistelee entiseen malliin. Onneksi tukiautomaatti on kokenut konkurssin ja suljettu.
Ei kukaan tee työtä 5:n euron tuntipalkalla. Ehkä kirjoittajan kannattaisi kokeilla.
Nuori työnhakija saa eka työpaikan.Ylessitovuus pakottaa työnantajan maksamaan saman liksan kuin,esim 5vuotta siraanhoitajana,röntgenhoitajana ,ja niin ed.Miettikääpä.
Mielestäni sopiva palkan korottaminen yhdellä ikälisällä olisi 3 vuoden työkokemuksen jälkeen. Siis tuolle 5 vuotta palvelleelle esim. 4%:n korotus peruspalkkaan. Tietäen alan huonot palkat se olisi kohtuullista. Tällainen noin äkiksestään tuli mieleen.
Tuommoset korotukset missään tunnu, kun lähtöpalkka on siivoojan 6,60 euroo tunnilta. Eikä kolmen vuoden mittaisesta työsuhteesta kannata juuri muuta kuin uneksia tällä alalla. Työaikakin on enimmillään 6 tuntia päivässä. Passaa teillä puhua, kun on lomat ja kaikki.
Mielipidepankki tuossa edellä toteaa:
"Aika on tässä se, joka parantaa haavat. Ihmisten ikääntyminen vie rakenteellisen työttömyyden pääosin mennessään seuraavan 10 vuoden aikana. Sitten ollaan sopeuduttu markkinavoimien vaatimuksiin lähes viimeisintä linnoitusta eli maataloustukia myöten. Väestön ikärakenne on silloin myös otollinen työn teolle. Pääosa väestöstä kun on eläkeiässä. Nuorille tulee riittämään töitä niin paljon kuin he vaan jaksavat tehdä.
Mielestäni vääriä päätelmiä:
Ensinnäkin automaatio lisää edelleen työttömyyttä. Suuret ikäluokat eivät vaikuta kovin paljoa, vain vähän hidastavat kehitystä. Ei pidä uskoa satuja työvoimapulasta. Työvoimavaltaisia yrityksiä siirtyy edelleen ulkomaille - se lisää myös työttömyyttä. Mikään hallitus ei tee riittäviä toimia tämän kehityksen estämiseksi. Edessäpäin on paha massatyöttömyys. Uusi uhka on globalisaatio. Kehittyneiden länsimaiden työvoima on kovin kallista verrattuna matalapalkkamaihin. Kaikkien rajoitusten poistaminen ei suinkaan ratkaise ongelmia - vaan se synnyttää uusia erittäin pahoja ongelmia. Markkinatalous maataloustukien, teollisuustukien, suojatullien ja muiden ohjaustoimien avulla olisi se oikea keino välttää tuo ongelma. Ohjelma "kaikki rajoitukset pois" johtaa kaaokseen, jota kukaan ei pysty hallitsemaan. Se ei ole hyvä.