Pohdin tovin tätä koko tapausta ja olen tullut siihen tulokseen, että näissä tapauksissa singularisoituu se nykyinen, voimakas henkinen epätoivo, mikä koko yhteiskuntaa ja erityisesti nuorisoa raatelee.
Materiaalilla - rahalla ja omaisuudella on yritetty vuosikymmeniä täyttää heidän vanhempiensa itsevarmuuden ja egon henkistä tyhjiötä. Tässä on epäonnistuttu, mutta sitä tavoiteltaessa on saatu aikaan niin suuria ja maailmanlaajuisia ongelmia, että niistä selviäminen alkaa olla yhä enemmän ja enemmän epätoivoista tulevaisuuden sukupolville.
Monien nuorten ymmärrys globaaleista asioista on usein huomattavasti laajempaa mitä heidän vanhempiensa. Nuoret myös tietävät missä pisteessä planeettamme on maailmanlaajuisesti. Saasteet, ilmaston nopea muuttuminen, uhkaavasti vähenevä juomavesi - kaikki nämä tulevat elämän kiinteäksi osaksi nykyiselle nuorisolle muutaman kymmenen vuoden päästä.
Unescon edustaja totesi televisiodokumentissa, että viidenkymmenen vuoden kuluessa juomavesi loppuu neljäntäkymmeneltä prosentilta maailman ihmisistä, kun Himalajan jäätiköt - jotka veden heille toimittavat - sulavat.
Tällä hetkellä Kiinan pohjavesistä yhdeksänkymmentä prosenttia on pilaantunut. Intiassa Nestle, Pepsi ja CocaCola (ihanat monikansalliset jätit) toimittavat pullotettua vettä lukuisiin kyliin, joista vesi on loppunut, tai saastunut juomakelvottomaksi. Globaalin kärsimyksen taloudelliset hedelmät poimivat usein ne, jotka ovat suuren osan näistä ongelmista itse aiheuttaneetkin.
Elämme maailmassa, joka elää globaalin tuhon tai ainakin järkyttävän suurien muutosten partaalla, niin suurien, että niiden rinnalla ehkä jokainen historiallinen katastrofi kalpenee.
Joten älkää ainakaan kysykö, mistä johtuu nuoren epätoivo tai näköalattomuus, kun ainoa näköala jota vanha sukupolvi tarjosi oli joukkotuho lähitulevaisuudessa.
Olemme valtiona Yhdysvallat pienoiskoossa, ja se mikä siellä oli eilen, on valitettavasti tullut tännekin. Koska koko rakenne on vuosikymmenien aikana pahoin vinoutunut, sitä ei edes kiristyvä lainsäädäntö kykene suoraan kampeamaan – muutos vaatii paljon enemmän.
Materiaalilla - rahalla ja omaisuudella on yritetty vuosikymmeniä täyttää heidän vanhempiensa itsevarmuuden ja egon henkistä tyhjiötä. Tässä on epäonnistuttu, mutta sitä tavoiteltaessa on saatu aikaan niin suuria ja maailmanlaajuisia ongelmia, että niistä selviäminen alkaa olla yhä enemmän ja enemmän epätoivoista tulevaisuuden sukupolville.
Monien nuorten ymmärrys globaaleista asioista on usein huomattavasti laajempaa mitä heidän vanhempiensa. Nuoret myös tietävät missä pisteessä planeettamme on maailmanlaajuisesti. Saasteet, ilmaston nopea muuttuminen, uhkaavasti vähenevä juomavesi - kaikki nämä tulevat elämän kiinteäksi osaksi nykyiselle nuorisolle muutaman kymmenen vuoden päästä.
Unescon edustaja totesi televisiodokumentissa, että viidenkymmenen vuoden kuluessa juomavesi loppuu neljäntäkymmeneltä prosentilta maailman ihmisistä, kun Himalajan jäätiköt - jotka veden heille toimittavat - sulavat.
Tällä hetkellä Kiinan pohjavesistä yhdeksänkymmentä prosenttia on pilaantunut. Intiassa Nestle, Pepsi ja CocaCola (ihanat monikansalliset jätit) toimittavat pullotettua vettä lukuisiin kyliin, joista vesi on loppunut, tai saastunut juomakelvottomaksi. Globaalin kärsimyksen taloudelliset hedelmät poimivat usein ne, jotka ovat suuren osan näistä ongelmista itse aiheuttaneetkin.
Elämme maailmassa, joka elää globaalin tuhon tai ainakin järkyttävän suurien muutosten partaalla, niin suurien, että niiden rinnalla ehkä jokainen historiallinen katastrofi kalpenee.
Joten älkää ainakaan kysykö, mistä johtuu nuoren epätoivo tai näköalattomuus, kun ainoa näköala jota vanha sukupolvi tarjosi oli joukkotuho lähitulevaisuudessa.
Olemme valtiona Yhdysvallat pienoiskoossa, ja se mikä siellä oli eilen, on valitettavasti tullut tännekin. Koska koko rakenne on vuosikymmenien aikana pahoin vinoutunut, sitä ei edes kiristyvä lainsäädäntö kykene suoraan kampeamaan – muutos vaatii paljon enemmän.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tässäpä sitä olisi miettimistä, mistäpä saataisiin sellaiset viisat ja sivistyneet ihmiset valtaan, jotka todella pystyisivät näihin vakaviin asioihin puuttumaan. Politiikot eivät ole näitä viisaita ja sivistyneitä ihmisiä, vaan rahapiirien edusmiehiä.
Miten miljardeja nyt upotetaan, kun on tehty pahoja virheitä, joista kukaan ei joudu edes vastuuseen? Miten Suomessakin nyt vallassa olevat politiikot tarjoavat ainoaksi lääkkeekseen talouskriisiin kansalle seuraavaksi vuodeksi 3,5% ostovoimaa, että kansa vaan kuluttaisi ja ostaisi?
Tätä ostovoimaa ei ole jokaisella ihmisellä, toisilla ei riitä rahaa edes välttämättömiin elämäntarpeisiin ja tämä syö ihmistä jos mikä. Miten pieni lapsikaan pystyy kasvamaan tässä eriarvoisessa maailmassa hyväksi lapseksi, kun vanhemmilla ei ole aikaa edes lapsilleen, kuin muutama tunti päivässä ja vanhempien enin aika menee tämän ostovoimansa kasvattamiseen työtä raataen. Ihminen ei ole mitään, ellei sillä ole paljon tavaraa ja hän ei elä rikkaan näköisesti ameriikkalaiseen malliin. Tämä hillitön ostovoiman ihannointi tuhoaa koko maapallon.