Pohdin tovin tätä koko tapausta ja olen tullut siihen tulokseen, että näissä tapauksissa singularisoituu se nykyinen, voimakas henkinen epätoivo, mikä koko yhteiskuntaa ja erityisesti nuorisoa raatelee.
Materiaalilla - rahalla ja omaisuudella on yritetty vuosikymmeniä täyttää heidän vanhempiensa itsevarmuuden ja egon henkistä tyhjiötä. Tässä on epäonnistuttu, mutta sitä tavoiteltaessa on saatu aikaan niin suuria ja maailmanlaajuisia ongelmia, että niistä selviäminen alkaa olla yhä enemmän ja enemmän epätoivoista tulevaisuuden sukupolville.
Monien nuorten ymmärrys globaaleista asioista on usein huomattavasti laajempaa mitä heidän vanhempiensa. Nuoret myös tietävät missä pisteessä planeettamme on maailmanlaajuisesti. Saasteet, ilmaston nopea muuttuminen, uhkaavasti vähenevä juomavesi - kaikki nämä tulevat elämän kiinteäksi osaksi nykyiselle nuorisolle muutaman kymmenen vuoden päästä.
Unescon edustaja totesi televisiodokumentissa, että viidenkymmenen vuoden kuluessa juomavesi loppuu neljäntäkymmeneltä prosentilta maailman ihmisistä, kun Himalajan jäätiköt - jotka veden heille toimittavat - sulavat.
Tällä hetkellä Kiinan pohjavesistä yhdeksänkymmentä prosenttia on pilaantunut. Intiassa Nestle, Pepsi ja CocaCola (ihanat monikansalliset jätit) toimittavat pullotettua vettä lukuisiin kyliin, joista vesi on loppunut, tai saastunut juomakelvottomaksi. Globaalin kärsimyksen taloudelliset hedelmät poimivat usein ne, jotka ovat suuren osan näistä ongelmista itse aiheuttaneetkin.
Elämme maailmassa, joka elää globaalin tuhon tai ainakin järkyttävän suurien muutosten partaalla, niin suurien, että niiden rinnalla ehkä jokainen historiallinen katastrofi kalpenee.
Joten älkää ainakaan kysykö, mistä johtuu nuoren epätoivo tai näköalattomuus, kun ainoa näköala jota vanha sukupolvi tarjosi oli joukkotuho lähitulevaisuudessa.
Olemme valtiona Yhdysvallat pienoiskoossa, ja se mikä siellä oli eilen, on valitettavasti tullut tännekin. Koska koko rakenne on vuosikymmenien aikana pahoin vinoutunut, sitä ei edes kiristyvä lainsäädäntö kykene suoraan kampeamaan – muutos vaatii paljon enemmän.
Materiaalilla - rahalla ja omaisuudella on yritetty vuosikymmeniä täyttää heidän vanhempiensa itsevarmuuden ja egon henkistä tyhjiötä. Tässä on epäonnistuttu, mutta sitä tavoiteltaessa on saatu aikaan niin suuria ja maailmanlaajuisia ongelmia, että niistä selviäminen alkaa olla yhä enemmän ja enemmän epätoivoista tulevaisuuden sukupolville.
Monien nuorten ymmärrys globaaleista asioista on usein huomattavasti laajempaa mitä heidän vanhempiensa. Nuoret myös tietävät missä pisteessä planeettamme on maailmanlaajuisesti. Saasteet, ilmaston nopea muuttuminen, uhkaavasti vähenevä juomavesi - kaikki nämä tulevat elämän kiinteäksi osaksi nykyiselle nuorisolle muutaman kymmenen vuoden päästä.
Unescon edustaja totesi televisiodokumentissa, että viidenkymmenen vuoden kuluessa juomavesi loppuu neljäntäkymmeneltä prosentilta maailman ihmisistä, kun Himalajan jäätiköt - jotka veden heille toimittavat - sulavat.
Tällä hetkellä Kiinan pohjavesistä yhdeksänkymmentä prosenttia on pilaantunut. Intiassa Nestle, Pepsi ja CocaCola (ihanat monikansalliset jätit) toimittavat pullotettua vettä lukuisiin kyliin, joista vesi on loppunut, tai saastunut juomakelvottomaksi. Globaalin kärsimyksen taloudelliset hedelmät poimivat usein ne, jotka ovat suuren osan näistä ongelmista itse aiheuttaneetkin.
Elämme maailmassa, joka elää globaalin tuhon tai ainakin järkyttävän suurien muutosten partaalla, niin suurien, että niiden rinnalla ehkä jokainen historiallinen katastrofi kalpenee.
Joten älkää ainakaan kysykö, mistä johtuu nuoren epätoivo tai näköalattomuus, kun ainoa näköala jota vanha sukupolvi tarjosi oli joukkotuho lähitulevaisuudessa.
Olemme valtiona Yhdysvallat pienoiskoossa, ja se mikä siellä oli eilen, on valitettavasti tullut tännekin. Koska koko rakenne on vuosikymmenien aikana pahoin vinoutunut, sitä ei edes kiristyvä lainsäädäntö kykene suoraan kampeamaan – muutos vaatii paljon enemmän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Uskon että kouluampumisella ja maailman saastumisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kyllä nuo teot johtuvat yksinäisyydestä, ahdistuksesta, ehkäpä myös suorituspaineista joita yhteiskunta antaa. Nykyään pitää olla kuin robotti, tee tee tee tee tee. Et saa pysähtyä hetkeksikään tai putoat pois kyydistä. Ja kerran kun putoat, paluuta takaisin ei ole helpolla luvassa.
Maailma on kyllä muuttunut siitä mitä oli joskus, internet, kännytkät, videopelit (pelaan itsekin kyllä, 20 vuotta pelannut), mutta itse olen miettinyt juuri tätä netin vaikutusta.
Ennen koulussa saatiin jokin projekti tehtäväksi, mentiin porukalla kirjastoon etsimään tietoa. Nykyään: mennään googleen ja hyvässä lykyssä lähetetään sopiva linkki kaverille tekstiviestillä tai muuten. Ennen oltiin enemmän yhteydessä toisiin ihmisiin, siis sosiaalisesti. Kaikki viestintä tapahtuu netin kautta. No en nyt kyllä sitäkään sano että kaikki nuoret istuvat nenä ruudussa kiinni, mutta uskon että kuitenkin enemmän kuin ennen. Ennen kun ei ollut nettiä jonka ääressä viettää aikaa. LEikittiin ulkona kavereiden kanssa.
Olin itse koulukiusattu nuorena, yksinäinen, ja vaikka minulla oli koulukavereita tunsin silti oloni yksinäiseksi. Tunsin silmitöntä raivoa sisälläni, olisin halunnut kostaa kaikille jotka minua kiusasivat. En kuitenkaan tehnyt niin, en ikinä. Miksi? Koska tiesin sen tuovan hankaluuksia, ja kuinka pettyneitä vanhempani olisivatkaan olleet jos heidän poikansa olisi seonnut ja vaikka hakannut jonkun koulukaverinsa? Aivan. Kaikki lähtee kunnioituksesta vanhempiin.
Kiusaamiseen pitäisi puuttua. Itse miettisin joka päivä syytä mennä kouluun...menin kuitenkin kiltisti. No, ehkäpä se jätti jonkun jäljen minuunkin kun olen vieläkin arka ihmisten kanssa.
No tulipas tässä nyt tekstiä. Erittäin aurinkoista päivänjatkoa kaikille :)
Jokaisella kouluampujalla on ollut SSRI-lääkitys. Niin Suomessa kuin muissakin maissa, missä näitä tapauksia on ollut. Masennus - sisäänpäin kääntynyt viha - padotaan keskentekoisilla lääkkeillä, ja sairaus ja sen syyt jäävät hoitamatta. Lopulta nämä lääkkeetkään eivät riitä, ja viha kasvaa yli kaiken käsityskyvyn. Sitten tapahtuu jotain. Kun näitä lääkkeitä syö yli 100 miljoonaa ihmistä EU:ssa, niin voimme olla varmoja siitä, että lääkeyhtiöt tekevät kivasti rahaa, ja raadot jotka syntyvät, ovat sitten se paha mikä seuraa psykiatrisesta puoskaroinnista.
Nythän ne ovat ajamassa läpi sitä Lissabonin sopimusta, joka sallii kuolemantuomiot mellakoista. Niitähän on tulossa tulevaisuudessa, kun juomavesi ja ruokavarannot hupenevat.
Kuten todettua, eihän sitä juomavettä riitä enää kuin vajaaksi 50 vuodeksi, ja on varmaa, että kun ruoka ja juoma alkavat loppua kaupungeista, niistä tulee melkoisia taistelukenttiä. Joten ilman Lissabonin sopimusta voisi käydä nopeasti kuten Ranskassa aikoinaan.
Kyllä nuoret tajuavat tämän tilanteen, vaikka suuri osa heidän vanhemmistaan elää jossain unessa, jossa kuvitellaan, että tämä kaikki länsimainen elämäntapa voisi jatkua ikuisesti, vaikka planeetan resurssit alkavat tulla jo vastaan.
Se ratkaisee Suomen kaikki ongelmat, aina työvoimapulaa myöden!
ryöstämäksi ja tappamaksi, kuin Suomalaisen.
t. kokeMUSTA on