Minua on eräs ystäväni pyytänyt kummiksi kaksi kertaa. Kun hän teki eka lapsen, pyysi minua kummiksi, ja lupauduin...ristiäisiä edeltäneenä päivän hän sit kysy mylta et et kai suutu jos et pääsekkään kummiksi...mitäpä minä siihen muuta olisin sanonut ku en kai..
Se loukkas minua pahasti.
No, jonku vuoden kuluttua sama kaverini rupes oottaan toista...
Koko raskautensa ajan hän kyseli minua kummiksi...en tiennyt että luoautuisinko...no lupauduin. mutta taas...en päässyt kummiksi, ei edes selitetty mitään...
Miksi eka kysyy ja sit ei otakkaan kummiksi. outoo!
Nyt se kaveri haaveilee kolmannesta ja sano mulle että nyt sä tuut sille kummiksi. mutta tiiäättäkö mitä. En kyllä varmasti suostu kummiksi jhänen lapsilleen, en ikinä!
Sen verran hän on mua loukannut.
Se loukkas minua pahasti.
No, jonku vuoden kuluttua sama kaverini rupes oottaan toista...
Koko raskautensa ajan hän kyseli minua kummiksi...en tiennyt että luoautuisinko...no lupauduin. mutta taas...en päässyt kummiksi, ei edes selitetty mitään...
Miksi eka kysyy ja sit ei otakkaan kummiksi. outoo!
Nyt se kaveri haaveilee kolmannesta ja sano mulle että nyt sä tuut sille kummiksi. mutta tiiäättäkö mitä. En kyllä varmasti suostu kummiksi jhänen lapsilleen, en ikinä!
Sen verran hän on mua loukannut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
olen samaa mieltä. jos hän vielä pyytää niin kieltäydyt heti. rajansa se on nöyryytyksilläkin. haistakoot vittu tuo kaverisi.
Niin olen päättänytkin... Sen lapsen kummia musta EI tule IKINÄ!!!
Nyt kaveri on alkanu haaveileen taas vauvasta ja on taas kyselly minua kummiksi. En oo kantaa ottanu...
Mielessä on käyny, et jos lupautuis eka ja sit kastepäivä aamuna soittas ja sanois vaan et sorry, mut empä mä haluakkaa kummiksi...
Sen olis mun "kaveri" ansainnu, mut en tee sitä. Kieltäydyn heti. Tää kaveri on ollu mulle jo noin 20 vuotta hyvä ystävä, mut nyt mua jo alakaa vituttaa koko tyyppi.
En ookkaa soittanu enkä käyny sen luona aikoihin. saapa nähä millo se alakaa miettii et mistä se johtuu...ihan sama!!!
kerro ystävällesi kuinka nuo tapaukset ovat sinua loukanneet.mutta älä silti suostu enää nöyryytettäväksi.tuollainen käytös ei kuulosta kaverin käytökselle.
Kun hän taas kysyy sinua kummiksi, älä vastaa. Käyttäydy niin kuin et olisi kysymystä kuullutkaan. Puhu vaikka jostain, mikä sinua kiinnostaa tai jostain tyhjänpäiväisestä. Jos sitten tulee peruutus viimetipassa, sano, että enpä minä olisi alkanut, vaikka olisit pyytänytkin.
En minä aijokkaan ottaa kuuleviin korviinkaan koko juttuja enää. Olen jo ihan kypsä muutenki koko tyyppiin. Olen kuullut että se on muutenkin juorunnu ja levitelly ihan ulkopuolisille minun ja minun perheeni henkilökohtaisia asioita. Nyt aijon pitää pitkän tauon yhteyden pidossa,
Ja hän ei ikinä enää kuulu minun parhaisiin ystäviini. Ei, ei enää...luottamus on niin monesti jo petetty...