Hei!
Olemme kaksi opettajaopiskelijaa ja teemme pienimuotoista tutkimusta aiheesta "Lahjakas oppilas luokassa".
Opettajille: Onko luokallasi ollut lahjakkaita oppilaita? Millaisesta lahjakkuudesta on kyse? Miten olet huomioinut lahjakkuuden? Millaisia toiveita vanhemmat ovat sinulle esittäneet lahjakkaan lapsensa opettamisesta? Miten lahjakkuuden kehittymistä voisi parhaiten tukea?
Vanhemmille: Onko sinun lapsesi lahjakas? Millaisesta lahjakkuudesta on kyse? Miten opettaja on huomioinut lahjakkuuden? Miten toivoisit opettajan huomioivan lapsesi lahjakkuuden? Miten lahjakkuuden kehittymistä voisi parhaiten tukea?
Tässä muutama apukysymys asian pohtimiseen:)
Olemme todella kiitollisia kaikista lahjakkaiden lasten opettamiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä kommenteista ja kokemuksista. Niistä on varmasti meille apua hahmotellessamme haastetta, jonka lahjakas lapsi luokkaan ja opettajalle tuo. Lisäksi vastaustenne avulla voimme myös saada hieman kuvaa siitä, miten opettaja voi huomioida parhaiten lahjakkaan lapsen erilaiset tarpeet muihin oppilaisiin nähden.
KIITOS! :)
Lahjakas lapsi?
15
3159
Vastaukset
- Vinkittäjä
Käykää kirjastossa. Aiheesta on laadittu monen monta opusta, jotka hahmottelevat haasteen astetta koomaista keskustelupalstaa paremmin. ;)
- opeopiskelijat
Olemme tutustuneet aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Syy, miksi laitoimme kyselyn keskustelupalstalle on, että haluamme käytännöllistä tietoa oikeilta opettajilta ja vanhemmilta. Tuntumamme on, että vaikka aiheesta on kirjoitettu useita oppaita, käytännössä asia on edelleen erittäin vaikea ja haastava, eikä opettajilla ole toimivia keinoja lahjakkaiden oppilaiden opettamiseen.
Eli emme väheksy kirjojen arvoa, mutta tämän keskustelun tavoitteena on tavoittaa hieman toisenlaista näkökulmaa :)
- Hmm...
... mutta tässä on vain se ongelma että monesti ne "lahjakkaat oppilaat" ovat niitä opettajien suosikkeja, ja totta kai lähes kaikki vanhemmat pitävät omaa muksuaan megalahjakkuutena. ;-) On vaikeaa eritellä kuka on todella poikkeuksellisen lahjakas, lapsinerot toki erottuvat mutta ovat äärimmäisen harvinaisia. Olen siksi hieman skeptinen tämän tyylisiä tutkimuksia kohtaan.
- lahjakkaan erityislapsen äiti
Niinpä niin..yleensä vanhemmat pitävät lastaan lahjakkaana, vaikkei näin ehkä olisikaan...Huomioitava myös, että vaikka lapsi olisi lahjakas jossakin asiassa, voi toinen asia olla kuitenkin vaikeaa. Itselläni on kuusivuotias poika, joka ongelmiensa vuoksi ollut tutkimuksissa (mm. aistsäätelyn ongelmat,yliherkkä hajuaisti jne),lisäksi hankaluuksia ollut mm. hienomotoriikassa.Kuitenkin psykologin testeisssä alle neljävuotiaana todettiin kielellisesti lahjakkaaksi (kielellinen taso vastasi tuolloin 7 vuotiaan tasoa) ja nyt kuusivuotiaana myös jo erittäin lahjakkaaksi edelleen kielellisesti sekä lahjakkaaksi loogisen päättelykyvyn ja matematiikan alueella. Silti lapsella edelleen vaikeuksia jäsentää toimintaansa käytännön asioissa;mikä tehdään ensin, mikä seuraavaksi, eli toiminnan ohjauksen puolella ongelmia. Myös taipumusta liialliseen vaativuuteen itseään kohtaan ja siitä johtuvaan alakuloisuuteen ja raivareihin. Varsinaista diagnoosia lapsella ei ole vielä, esim.-aspergerin syndrooma suljettu pois. Halusin vain sanoa, ettei "lahjakkuus" ole autuaaksi tekevä asia, poika esim. menossa erityisluokalle,koska ryhmässä vaikea keskittyä mm. aistisäätelyongelmien vuoksi. Tämän lapsen kohdalla ei siis kyse ole siitä, että kun on lahjakas pärjäisi automaattisesti koulussa, vaan muiden ongelmien vuoksi on ns. erityislapsi. Psykiatrin mukaan pienryhmässä koulu sujuu todennäköisesti loistavasti, mutta jos olisi ollut normaaliluokassa olisi varmaan leimattu häiriköksi. Eli opettajien tulee huomioida, että myös "vaikeilla lapsilla" voi olla erityislahjoja,jotka pääsevät esiin vain,kun lapsi saa riiittävän tuen ja silloinkin muut ongelmat tulee huomioida.
- ope ja vanhempi
Vastaan nyt sekä opettajan että vanhemman ominaisuudessa.
>>Opettajille: Onko luokallasi ollut lahjakkaita oppilaita?>Millaisesta lahjakkuudesta on kyse? Miten olet huomioinut lahjakkuuden?>Millaisia toiveita vanhemmat ovat sinulle esittäneet lahjakkaan lapsensa opettamisesta?>Miten lahjakkuuden kehittymistä voisi parhaiten tukea?>Vanhemmille: Onko sinun lapsesi lahjakas? Millaisesta lahjakkuudesta on kyse?>Miten opettaja on huomioinut lahjakkuuden?>Miten toivoisit opettajan huomioivan lapsesi lahjakkuuden? Miten lahjakkuuden kehittymistä voisi parhaiten tukea?- ylipäätään oppilaan tukeminen!
Ajatellaan vain häiriökäyttäytymistä. Kehumista ei "harrasteta" yhtään, moittimista kylläkin.
Pikku esimerkki:
poikani oppi lukemaan jo 4v. ja ymmärsikin lukemaansa. On taiteellisesti lahjakas, musiikillisesti jnejne.
Koulussa oli osaava opettaja, kannusti luokkaa tekemään aina parhaansa. Tästä luokasta kaikki kirjoittivat aikanaan hyvin arvosanoin.
(vain pari ei mennyt lukioon)
Kerran heillä oli sijaisopettaja, samasta koulusta. Hän lähetti viestin, että poikani ei keskity tunneilla tarpeeksi hyvin. Minä sitten kyselemään että mitäs sinä siellä opetat? Sitten kerroin hänelle että hän on opiskellut nuo opettammasi asiat jo esikoululaisena, anna hyvä ihminen haasteita sen mollaamisen sijaan!
Eli sijaisopettajankin kannattaa tutustua opettajan muistiinpanoihin ja tutustua edes pikaisesti oppilaisiin.
Kerroin jo eka-luokan open tapaamisessa pojan taidoista ja samoin eskarista meni kansio mukana.
Aina pitää löytää se pikku kannustus ja kehuminen eikä takertua joutaviin!
Jos aina kuulee että kylläpä se taas kestää...ei edes halua parantaa sitä tapaa. Kerro toisinpäin...hienosti tehty, katsos kuinka tuli....se ikuinen suomalainen perisynti mollaaminen, se pitää saada opettajilta loppumaan!
Myös lapsen kehityskaari, opettajilla ei ole haisuakaan siitä.
Kaikki eivät ole samalla tasolla vaikka ovat samanikäisiä! Ei saa vaatia liikaakaan!
Joo, ja tuo "apuope" on hyvä, pojan ope käytti sitä paljon hyödyksi ja teetätti mm. paritöitä jossa saivat vertaistukea paljon.
Ylipäätään opettajilta vaaditaan entistä enemmän moninaisia taitoja ja esim tuo mediakasvatus kulkee vielä lapsenkengissä.
Eli kyllä teillä työsarkaa riittää tässä jos aiotte saada opeja muuttumaan ja varsinkin ope-koulutusta!
Kaikki muu muuttuu mutta opet laahaa jossain seitkytluvulla.
Enää ei oppia kaadeta oppilaan päähän, oppilas tekee itte! - opet laahaa
ylipäätään oppilaan tukeminen! kirjoitti:
Ajatellaan vain häiriökäyttäytymistä. Kehumista ei "harrasteta" yhtään, moittimista kylläkin.
Pikku esimerkki:
poikani oppi lukemaan jo 4v. ja ymmärsikin lukemaansa. On taiteellisesti lahjakas, musiikillisesti jnejne.
Koulussa oli osaava opettaja, kannusti luokkaa tekemään aina parhaansa. Tästä luokasta kaikki kirjoittivat aikanaan hyvin arvosanoin.
(vain pari ei mennyt lukioon)
Kerran heillä oli sijaisopettaja, samasta koulusta. Hän lähetti viestin, että poikani ei keskity tunneilla tarpeeksi hyvin. Minä sitten kyselemään että mitäs sinä siellä opetat? Sitten kerroin hänelle että hän on opiskellut nuo opettammasi asiat jo esikoululaisena, anna hyvä ihminen haasteita sen mollaamisen sijaan!
Eli sijaisopettajankin kannattaa tutustua opettajan muistiinpanoihin ja tutustua edes pikaisesti oppilaisiin.
Kerroin jo eka-luokan open tapaamisessa pojan taidoista ja samoin eskarista meni kansio mukana.
Aina pitää löytää se pikku kannustus ja kehuminen eikä takertua joutaviin!
Jos aina kuulee että kylläpä se taas kestää...ei edes halua parantaa sitä tapaa. Kerro toisinpäin...hienosti tehty, katsos kuinka tuli....se ikuinen suomalainen perisynti mollaaminen, se pitää saada opettajilta loppumaan!
Myös lapsen kehityskaari, opettajilla ei ole haisuakaan siitä.
Kaikki eivät ole samalla tasolla vaikka ovat samanikäisiä! Ei saa vaatia liikaakaan!
Joo, ja tuo "apuope" on hyvä, pojan ope käytti sitä paljon hyödyksi ja teetätti mm. paritöitä jossa saivat vertaistukea paljon.
Ylipäätään opettajilta vaaditaan entistä enemmän moninaisia taitoja ja esim tuo mediakasvatus kulkee vielä lapsenkengissä.
Eli kyllä teillä työsarkaa riittää tässä jos aiotte saada opeja muuttumaan ja varsinkin ope-koulutusta!
Kaikki muu muuttuu mutta opet laahaa jossain seitkytluvulla.
Enää ei oppia kaadeta oppilaan päähän, oppilas tekee itte!"jossakin seitkytluvulla".
Millä vuosituhannella omalla pojallasi muuten oli kerran se sijaisopettaja, josta vieläkin murehdit? Jos oppilaat ovat kirjoittaneet jo aikanaan ja vielä hyvin arvosanoin, voinet sinäkin jo vetää henkeä.
- vastaa...
Meikäläinen oli matikassa selkeästi keskitasoa parempi kouluaikoina, niin ajattelinpa laittaa omia kokemuksiani tähän :-).
Eli miten se otettiin huomioon, niin vastaus on ettei mitenkään. Kouluajan mä istuin lähinnä noilla tunneilla tylsistyneenä, kun opetus meni huonoimpien oppilaiden mukaan. Vanhemmat ei olleet kiinnostuneita muusta kuin siitä, että tuli hyvä numero todistukseen. Itseni kannalta aivan täydellistä ajan haaskausta noi tunnit.
Jos tollon oli hyvä urheilussa, musiikissa tms, niin noihin löyty kyllä erilaisia harrastusryhmiä, mutta matikka oli sitten asia ihan erikseen. Sama koski kyllä fysiikkaa ja kemiaakin. - lahjakas kuvataiteessa
Oppilaan näkökulma: Olin ala-asteella - ja olen edelleenkin - erittäin taitava piirtämisessä ja maalaamisessa. Opettajani huomasi tämän ja päätti antaa minulle mahdollisuuden kehittää lahjaani niin paljon kuin mahdollista. Seurauksena oli, etten kahteen vuoteen osallistunut matematiikan tunneille: koska olin melko heikko laskennossa, päätti opettaja järjestää minulle mahdollisuuden "toteuttaa luovuuttani" näiden tuntien aikana. Kyseisen opettajan jäätyä eläkkeelle sain paljon tukiopetusta matematiikassa ja onneksi pääsin vielä kärryille.
Vanhempani eivät tienneet erityisjärjestelyistä. En keronut heille, koska enhän minä 9-10-vuotiaana halunnut luopua erityishuomiostani. Luokassa jouduin kuitenkin silmätikuksi opettajan lellikkinä.
Halusin kai vain todeta, että liika huomio on aina liikaa varsinkin silloin, jos jotakin ominaisuutta korostetaan toisen kustannuksella. Tällä hetkellää opiskelen itse aineenopettajaksi - en kuvataiteen, koska olen saanut kuvistunneista traumoja. :) - Opeopiskelijat
Kiitos paljon kaikista vastauksista. Ne ovat meille suureksi avuksi :)
- Yrittäjät
Kumpaa tarvitaan?
http://AVkoulutus.googlepages.com/lahjakkuus - moneksi
Itse työskentelen aikuisten erityisopena ja itselläni on todettu erityislahjakkuus, joten päätinpä hiukan kommentoida joutessani.
Joudun vahingossa 1970-1980 -lukujen taitteessa laaja-alaisiin testeihin, jolloin todettiin sanasujuvuuteni olevan huippuluokkaa (yli 300 matemaattisesti huippulahjakasta testattiin). Olin siis kielellisesti huippulahjakas, mutta olin aina ollut kiinnostunut vain matikasta. Kielet olivat koulussa aivan hohhoijaa-osastoa, sillä ajattelin, että niitähän oppivat lapsetkin. Muistaakseni yksi opettaja totesi lukioaikoina, että harrastanko englannin kieltä. Muita kommentteja ei asian tiimoilta tullut. Olen siis sitä mieltä, että lapsi saattaa pitkästyä juuri siinä aineessa, johon hänellä on erityistaipumus.
Ilmeisesti myös poikani on erityislahjakas sekä matemaattisesti että kielellisesti, koska oppi 3-vuotiaana lukemaan kuten minäkin, eikä tee peruskoulun eteen juuri mitään. Todistus on täynnä ysiä - kymppejä tulee vaihdellen eri aineissa. Olen rohkaissut piirtämiseen, musiikkiin, historiaan, maantieteeseen jne. ja sanonut, että koulun voi jättää vähemmällekin. Yllytyshulluksi ei kannata koulussa ruveta, vaan on hyvä keskittyä ihmiseksi kasvamiseen ja kaverisuhteisiin. Erityislahjakkuus on nimittäin vähän niin kuin "vamma" eli kaverit haistavat ylifiksuuden. Tästä seuraa helposti tiedostamatonta kateutta ja vihaakin, enkä halua lapselleni yksinäisyyden taakkaa.
Lapseni opettajat eivät ymmärrä erityislahjakkuuden päälle juurikaan - poikani tietää valtavasti esim. neurologisesta tutkimuksesta, kemiasta, matematiikasta, avaruus- ja geenitutkimuksesta jne. muttei koskaan puhu näistä asioista koulussa. Hän sanoo, että "menee opettajan tasolle". Joskus hän kumminkin oikaisee opettajan tekemiä virheitä ja seurauksethan arvaa - käytös vaihtelee seiskan ja kasin väliä, vaikkei poissaoloja eikä muita sössimisiä ole. Osuutensa voi olla hipahtavalla ulkoasullakin.
Suhtautuminen erityislahjakkuuteen on ammatin ja iän myötä tullut itselläni vahvasti filosofiseksi kysymykseksi. Jokaisella on oikeus omaan tiehensä, eikä kaikkea erityislahjakkuutta tarvitse ryöstöviljellä. Tavoitteena on kuitenkin tulla - onnelliseksi ihmiseksi!- ljflf
Et sitten erityislahjakkuudeltasi huomannut, että tämä ketju on puolitoista kuukautta vanha?
- jklöäää
ljflf kirjoitti:
Et sitten erityislahjakkuudeltasi huomannut, että tämä ketju on puolitoista kuukautta vanha?
itse erota vuosia ja kuukausia.
- aiti
Olin yksihoitaja,neljan lapsen aiti. Asun USA - koyha ja muukalainen.
Luulin aina etta on vain ahkeria ja laiskoja oppilaita - oma keski- koulukokemukseni oli kehno.
Lapsi # 1. Koulu halusi etta hanet arvioitaisiin silla han on hyvin "hidas". Pelkasin, mutta sitten tulivat tulokset ja han oli vuosia edella ikaansa.
Lapsi #3.Opettja soitti ja halusivat tehda saman kokeen hanelle ja han oli lahjakas.
Lapsi #2, Pyysin koulua tekemaan hanelle kyseisen kokeen. Opettajan mielipide oli etta jos olis keskivertoa. En jattanyt asiaa vaan menin ja esitin , kuinka tama lapsi oli muista lapsistani erilainen.Han osasi jotain jota muut eivat osanneet.Han pystyi tekemaan Rubic' cube kaikki sivut saman varisiksi. Kun han kuuli soittoa han pystyi soittamaan saman (ilman aiempia musiikitunteja),han luki sujuvasti englantia lasten kirjoista 4 vuotiaana.Hanen piirroksissaan oli paljon varia ja yksityiskohtia. Kun koe tehtiin han oli lahjakas.
Lapsi #4. Kysyin , etta pitais tuokin tuosta tarkistaa (ujo/hijainen) =erittain lahjakas!
Siis maahanmuuttajan, koyhan , mehta suomalaisen lapsellakin voi olla lahjoja.
Olen ohjannut monta vanhempaa viemaan lapsensa arvioitavaksi, enka ole kertaakaan viela erehtynyt. Ne ovat usein joko villeja tai laiskoja,ymmartavat huumorin, erilaisia siis ne
tulavat kaikennakoisissa paketeissa. Taytyy myontaa, etta luulin silloin koulun olevan heille helppoa. Ei kulunut kauan kun tapasin koulun johtaja ja kerroin hanelle etta olin luullut vaarin ja etta han olisi voinut yhtahyvin valistaa ja kertoa -heilla olevan oppimisvaikeuksia!Tasta ryhmasta prosenteissa suurin osa ei kay koulua lapi. Lapseni olivat "pull out" tunneilla ja highschool saivat tunteja paikallisessa Collegessa.Kaikki ovat ammateissa ja omillaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029