Väyrynen haukkuu Lallissa kepun nykyisen nyökkälinjan ja on oikeassa.
Näin Lalli:
Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen vaatii puolueensa hallituspolitiikkaan sekä omaa tahtoa että SDP:n haastamista.
–·Nythän sosiaalidemokraatit koko ajan kyseenalaistavat keskustan yhteistyökyvyn saadakseen meidät tottelemaan ja tukemaan heidän politiikkaansa. Demareiden mielestä yhteistyötä on se, että hyväksytään kaikki, mitä he ajavat, sanoo Väyrynen.
Pääministeri Matti Vanhanen piti keskustan puheenjohtajana ensimmäisen linjapuheensa viikko sitten ylimääräisessä puoluekokouksessa. Puheessa Vanhanen otti etäisyyttä kilpailevien puolueiden haastamiseen ja painotti yhteistyön ensisijaisuutta vastakkainasettelun sijasta. Vanhanen sanoi myös, että jatkossa keskusta haastaa asiat, ei kilpailijoita.
Keskustan puheenjohtajana vuosina 1980-1990 toiminut europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tyrmää Vanhasen ajatusmallin.
–·Aikaisemmasta politiikasta annettu tulkinta, että voitaisiin tehdä tällainen jako asioiden haastamisen ja demarien haastamisen välillä, on täysin harhaanjohtava.
1970-luvulla
kymmenyspolitiikkaa
Keskustan nykyinen poliittinen asema ei ole Väyrysen mukaan itsestäänselvyys, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Keskeistä asemien luomisessa on ollut SDP:n haastaminen ja tahtopolitiikka.
SDP:n ylivalta-asema suomalaisessa yhteiskunnassa on Väyrysen näkemyksen mukaan monen tekijän summa. 1960-luvulla eduskunnassa oli vasemmistoenemmistö, jonka turvin SDP sai hallitsevan aseman. 1970-luvulle tultaessa keskustan kannatus heikkeni ja SDP:n ylivalta-asema säilyi.
–·Silloin puhuttiin, kuinka keskustan politiikka on kymmenyspolitiikkaa. SDP sai määrätä suuret asiat ja keskusta tyytyi siihen, että saimme lähinnä
maatalouspolitiikassa joitain kymmenyksiä, muistelee Väyrynen.
SDP:n ylivalta-asema kasvatti keskustassa tyytymättömyyttä puolueen politiikkaa kohtaan ja 1970-luvulla puolueessa syntyi vahvaa aatteellista ajattelua, jolla pyrittiin muuttamaan keskustan politiikkaa.
–·Tavoitteena oli luoda keskustasta todellinen yleispuolue, joka asioissa haastaisi SDP:n. Ja näin tapahtui, sanoo Väyrynen.
SDP:n valtapolitiikka
esti sinivihreän hallituksen
Uutta haastamisen linjaa hahmoteltiin Väyrysen mukaan vaalikaudella 1983-87 Sorsan hallituksen aikana. Demarien lisäksi hallituksessa olivat mukana keskusta, RKP ja SMP. Hallituksessa SDP:llä oli 8 ministeriä, keskustalla 5, sekä RKP:lla ja SMP:llä 2.
–·Siinä kävi niin, että SDP veti SMP vaa'ankieleksi hallitukseen ja he pyrkivät tällä tavalla omien asemiensa turvaamiseen. Vaalikauden puolivälissä saimme syntymään keskiryhmien yhteistyön, jossa SMP:kin oli mukana ja ryhdyimme muuttaman silloisen hallituksen politiikkaa ja ajamaan keskiryhmille tärkeitä asioita kuten kotihoidontukea.
Väyrysen mukaan silloisessa hallitusyhteistyössä oli keskeistä sen edellyttäminen, että yhteistyö oli SDP:n ja keskustan kesken tasapuolista.
–·Tämähän johti siihen, että keskusta menestyi vuoden 1987 eduskuntavaaleissa hyvin.
Keskustan kannatus pysyikin vaaleissa samalla 17,6 prosentin tasolla, vaikka puolue meni vaaleihin hallitusvastuusta. SDP:n kannatus laski sen sijaan yli 2,5 prosenttia. Vaalituloksen perusteella olisi Väyrysen mukaan pitänyt syntyä sinivihreä hallitus. Asiasta olivat jo ennen vaaleja sopineet keskustan puheenjohtaja Väyrynen, kokoomuksen puheenjohtaja Suominen sekä RKP:n puheenjohtaja Taxell.
–·SDP:n valtapolitiikka esti tämän toteutumisen. Koivisto presidenttinä käytti Holkeria hyväkseen ja sai runnatuksi maahan sinipunahallituksen, joka toteutti sosiaalidemokraatista politiikkaa, muistelee Väyrynen.
Tahtopolitiikka loi veret
seisauttavan vaalivoiton
Väyrynen katsoo, että Holkerin hallituskausi loi edellytykset sille, että keskustalainen tahtopolitiikka oppositiosta käsin toi puolueelle veret seisauttavan vaalivoiton vuonna 1991. Vaaleissa keskustan kannatus kasvoi 17,6 prosentista 24,8 prosenttiin. Vaalivoiton myötä keskusta palasi hallitukseen ja sen johtavaksi puolueeksi.
Väyrynen pitää uskottomana niitä väitteitä, että juuri tahtopolitiikan vuoksi keskusta joutui vuonna 1987 oppositioon, ja että vain veret seisauttava vaalivoitto pelasti puolueen ja toi sen takaisin hallitusvastuuseen.
–·Eihän se ollenkaan näin ollut. Vaan tahtopolitiikan ansiosta keskusta menestyi hyvin vuoden 1987 vaaleissa ja sillä luotiin pohja oppositiopolitiikalle, joka toi veren seisauttavan vaalivoiton.
Väyrysen mukaan tulkinta, jonka mukaan keskusta olisi joutunut oppositioon tahtopolitiikan vuoksi, on historian kirjoittamista uudelleen SDP:n ehdoilla.
–·Tosi asiassa me jouduimme oppositioon SDP:n häikäilemättömän valtapolitiikan vuoksi.
Nykyinen hallituspolitiikka
ei tyydytä
Keskustan nykyinen hallituspolitiikka ei tyydytä Väyrystä.
–·Jos ajatellaan nykyistä tilannetta, niin kyllä keskustalla täytyy olla suurimpana puolueena oma tahto, mihin suuntaan Suomea kehitetään. Keskustan täytyy haastaa SDP asioissa.
Hallituskauden alkupuoli onkin ollut Väyrysen mukaan epätyydyttävää. Väyrynen odottaa aikaa, että keskusta kykenisi tasapainottamaan hallituspolitiikan ja saamaan puolueen omat tavoitteet vahvemmin esiin.
–·Tästä olisin toivonut uuden puoluejohdon esittävän omat kannanottonsa puoluekokouksessa, nyt kun uudella puoluejohdolla on kokouksen antama vahva valtakirja.
SDP:tä puolustetaan
totuuden vastaisestikin
Keskustan menestyminen jatkossa riippuu entisen puheenjohtajan mukaan siitä, onko puolueella omaa tahtoa.
–·Sanoin jo puoluekokouksessa, että tarvitaan sekä tahtoa että yhteistyötä. Keskustan ja SDP:n yhteistyössä täytyy olla tasapaino. Jos vain toisella on tahtoa ja toisella vain yhteistyökykyä, käy niin, että keskustan tahto on SDP:n taskussa.
Väyrynen katsoo, että jos keskustan tahto ei pian tule esiin, ei puolue pysty toteuttamaan tavoitteitaan eikä se menesty myöskään tulevissa vaaleissa.
–·Nythän sosiaalidemokraatit koko ajan kyseenalaistavat keskustan yhteistyökyvyn saadakseen meidät tottelemaan ja tukemaan heidän politiikkaansa. Demarien mielestä yhteistyötä on se, että hyväksytään kaikki, mitä he ajavat.
Keskustassa on menty Väyrysen mukaan jopa niin pitkälle, että keskustan johtajat puolustavat julkisuudessa totuuden vastaisestikin sosiaalidemokraattien menettelyä.
–·Viittaan Irak-keskusteluun ja Anneli Jäätteenmäen eroon liittyneisiin asioihin. Kyllä tässä keskustan pitää aika tavalla juoksuaan parantaa, jos aikoo kyetä omia tavoitteita toteuttaa ja vaaleissa menestyä.
Näin Lalli:
Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen vaatii puolueensa hallituspolitiikkaan sekä omaa tahtoa että SDP:n haastamista.
–·Nythän sosiaalidemokraatit koko ajan kyseenalaistavat keskustan yhteistyökyvyn saadakseen meidät tottelemaan ja tukemaan heidän politiikkaansa. Demareiden mielestä yhteistyötä on se, että hyväksytään kaikki, mitä he ajavat, sanoo Väyrynen.
Pääministeri Matti Vanhanen piti keskustan puheenjohtajana ensimmäisen linjapuheensa viikko sitten ylimääräisessä puoluekokouksessa. Puheessa Vanhanen otti etäisyyttä kilpailevien puolueiden haastamiseen ja painotti yhteistyön ensisijaisuutta vastakkainasettelun sijasta. Vanhanen sanoi myös, että jatkossa keskusta haastaa asiat, ei kilpailijoita.
Keskustan puheenjohtajana vuosina 1980-1990 toiminut europarlamentaarikko Paavo Väyrynen tyrmää Vanhasen ajatusmallin.
–·Aikaisemmasta politiikasta annettu tulkinta, että voitaisiin tehdä tällainen jako asioiden haastamisen ja demarien haastamisen välillä, on täysin harhaanjohtava.
1970-luvulla
kymmenyspolitiikkaa
Keskustan nykyinen poliittinen asema ei ole Väyrysen mukaan itsestäänselvyys, vaan pitkäjänteisen työn tulos. Keskeistä asemien luomisessa on ollut SDP:n haastaminen ja tahtopolitiikka.
SDP:n ylivalta-asema suomalaisessa yhteiskunnassa on Väyrysen näkemyksen mukaan monen tekijän summa. 1960-luvulla eduskunnassa oli vasemmistoenemmistö, jonka turvin SDP sai hallitsevan aseman. 1970-luvulle tultaessa keskustan kannatus heikkeni ja SDP:n ylivalta-asema säilyi.
–·Silloin puhuttiin, kuinka keskustan politiikka on kymmenyspolitiikkaa. SDP sai määrätä suuret asiat ja keskusta tyytyi siihen, että saimme lähinnä
maatalouspolitiikassa joitain kymmenyksiä, muistelee Väyrynen.
SDP:n ylivalta-asema kasvatti keskustassa tyytymättömyyttä puolueen politiikkaa kohtaan ja 1970-luvulla puolueessa syntyi vahvaa aatteellista ajattelua, jolla pyrittiin muuttamaan keskustan politiikkaa.
–·Tavoitteena oli luoda keskustasta todellinen yleispuolue, joka asioissa haastaisi SDP:n. Ja näin tapahtui, sanoo Väyrynen.
SDP:n valtapolitiikka
esti sinivihreän hallituksen
Uutta haastamisen linjaa hahmoteltiin Väyrysen mukaan vaalikaudella 1983-87 Sorsan hallituksen aikana. Demarien lisäksi hallituksessa olivat mukana keskusta, RKP ja SMP. Hallituksessa SDP:llä oli 8 ministeriä, keskustalla 5, sekä RKP:lla ja SMP:llä 2.
–·Siinä kävi niin, että SDP veti SMP vaa'ankieleksi hallitukseen ja he pyrkivät tällä tavalla omien asemiensa turvaamiseen. Vaalikauden puolivälissä saimme syntymään keskiryhmien yhteistyön, jossa SMP:kin oli mukana ja ryhdyimme muuttaman silloisen hallituksen politiikkaa ja ajamaan keskiryhmille tärkeitä asioita kuten kotihoidontukea.
Väyrysen mukaan silloisessa hallitusyhteistyössä oli keskeistä sen edellyttäminen, että yhteistyö oli SDP:n ja keskustan kesken tasapuolista.
–·Tämähän johti siihen, että keskusta menestyi vuoden 1987 eduskuntavaaleissa hyvin.
Keskustan kannatus pysyikin vaaleissa samalla 17,6 prosentin tasolla, vaikka puolue meni vaaleihin hallitusvastuusta. SDP:n kannatus laski sen sijaan yli 2,5 prosenttia. Vaalituloksen perusteella olisi Väyrysen mukaan pitänyt syntyä sinivihreä hallitus. Asiasta olivat jo ennen vaaleja sopineet keskustan puheenjohtaja Väyrynen, kokoomuksen puheenjohtaja Suominen sekä RKP:n puheenjohtaja Taxell.
–·SDP:n valtapolitiikka esti tämän toteutumisen. Koivisto presidenttinä käytti Holkeria hyväkseen ja sai runnatuksi maahan sinipunahallituksen, joka toteutti sosiaalidemokraatista politiikkaa, muistelee Väyrynen.
Tahtopolitiikka loi veret
seisauttavan vaalivoiton
Väyrynen katsoo, että Holkerin hallituskausi loi edellytykset sille, että keskustalainen tahtopolitiikka oppositiosta käsin toi puolueelle veret seisauttavan vaalivoiton vuonna 1991. Vaaleissa keskustan kannatus kasvoi 17,6 prosentista 24,8 prosenttiin. Vaalivoiton myötä keskusta palasi hallitukseen ja sen johtavaksi puolueeksi.
Väyrynen pitää uskottomana niitä väitteitä, että juuri tahtopolitiikan vuoksi keskusta joutui vuonna 1987 oppositioon, ja että vain veret seisauttava vaalivoitto pelasti puolueen ja toi sen takaisin hallitusvastuuseen.
–·Eihän se ollenkaan näin ollut. Vaan tahtopolitiikan ansiosta keskusta menestyi hyvin vuoden 1987 vaaleissa ja sillä luotiin pohja oppositiopolitiikalle, joka toi veren seisauttavan vaalivoiton.
Väyrysen mukaan tulkinta, jonka mukaan keskusta olisi joutunut oppositioon tahtopolitiikan vuoksi, on historian kirjoittamista uudelleen SDP:n ehdoilla.
–·Tosi asiassa me jouduimme oppositioon SDP:n häikäilemättömän valtapolitiikan vuoksi.
Nykyinen hallituspolitiikka
ei tyydytä
Keskustan nykyinen hallituspolitiikka ei tyydytä Väyrystä.
–·Jos ajatellaan nykyistä tilannetta, niin kyllä keskustalla täytyy olla suurimpana puolueena oma tahto, mihin suuntaan Suomea kehitetään. Keskustan täytyy haastaa SDP asioissa.
Hallituskauden alkupuoli onkin ollut Väyrysen mukaan epätyydyttävää. Väyrynen odottaa aikaa, että keskusta kykenisi tasapainottamaan hallituspolitiikan ja saamaan puolueen omat tavoitteet vahvemmin esiin.
–·Tästä olisin toivonut uuden puoluejohdon esittävän omat kannanottonsa puoluekokouksessa, nyt kun uudella puoluejohdolla on kokouksen antama vahva valtakirja.
SDP:tä puolustetaan
totuuden vastaisestikin
Keskustan menestyminen jatkossa riippuu entisen puheenjohtajan mukaan siitä, onko puolueella omaa tahtoa.
–·Sanoin jo puoluekokouksessa, että tarvitaan sekä tahtoa että yhteistyötä. Keskustan ja SDP:n yhteistyössä täytyy olla tasapaino. Jos vain toisella on tahtoa ja toisella vain yhteistyökykyä, käy niin, että keskustan tahto on SDP:n taskussa.
Väyrynen katsoo, että jos keskustan tahto ei pian tule esiin, ei puolue pysty toteuttamaan tavoitteitaan eikä se menesty myöskään tulevissa vaaleissa.
–·Nythän sosiaalidemokraatit koko ajan kyseenalaistavat keskustan yhteistyökyvyn saadakseen meidät tottelemaan ja tukemaan heidän politiikkaansa. Demarien mielestä yhteistyötä on se, että hyväksytään kaikki, mitä he ajavat.
Keskustassa on menty Väyrysen mukaan jopa niin pitkälle, että keskustan johtajat puolustavat julkisuudessa totuuden vastaisestikin sosiaalidemokraattien menettelyä.
–·Viittaan Irak-keskusteluun ja Anneli Jäätteenmäen eroon liittyneisiin asioihin. Kyllä tässä keskustan pitää aika tavalla juoksuaan parantaa, jos aikoo kyetä omia tavoitteita toteuttaa ja vaaleissa menestyä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aivan oikeassahan Väyrynen on. Vanhanen on myynyt ei-sosialistisen aatteen sosialidemokraateille hernerokasta.
Eipä tainnut Jäätteenmäelläkään olla punamultaa kummempaa mielessään. Jos jotain oli myyty sosialisteille, niin se myytiin jo ennen Vanhasta. Mutta siinä Vanhanen on oikeassa, että haastaa pitää asioiden asiallisen ratkaisemisen kautta, ei väyrystelemällä eikä puoluepolitikoinnilla. Vanhasen johdolla voidaan saada takaisin ne mahdollisuudet, jotka Aho menetti ja joita Jäätteenmäki ei pystynyt hoitamaan. Väyryseltä on pallo hukassa, kun mies ei muista, kuka aloitti iltalypsypolitiikan, joka vei keskustan oppositioon. Liian pitkään kesti ennen kuin keskusta sai Virolaisen tasoisen valtiomiehen aihion. Toivotaan, että tästä vielä kehittyy jotain. Kun keskusta Vanhasen johdolla alkaa ajaa läpi oikeita asioita, ei sitä kestä sossujen valtapolitiikka.