Kuka viisaampi kertoisi? Kuka/mikä maailmataloutta heilauttelee niin äkillisesti? Joku yksittäinen pörssimiljardöörisijoittaja vai? He heilauttelevat vedoillaan koko maailma taloutta? Eihän esim. asuntojen hinnatkaan voi muuttua yht. äkkiä noin vain. Nimimerkki piensijoittaja.
Maailmatalous
kuka kertoo?
8424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se olen minä.
Ja ne 39806703 muuta jannua.
Kuka ja mistä syystä sitten hermontuu ja miksi samanaikaisesti? Mihin perustat näkemyksesi? Oletko alan ammattilainen?
Olen varakas harrastelija & yksityinen pörssinheiluttaja.
Näkemykseni perustan tietoon, kokemukseen ja hyvään näkemykseen. (Viimeisen kuukauden aikana omien sijoitusten tuotto noin +400%)
Tähän mennessä markkinoilla on päästetty velkarahasijoituksista ilmat pihalle pakon edessä ja ehkä hiukan hinnoiteltu jo mahdollisesti tulossa olevaa lamaa.
Ensimmäiseksi hermostuivat pankkien osakkeiden omistajat, kun naapuripankkeja kaatui kuin heinää rahanpuutteeseen. Hermostus oli ihan aiheellinen Jenkeissä ja Briteissä. Mutta onneksi Suomessa on paljon mummoja ja pappoja jotka makuuttavat rahojaan tileillä. Heitä saamme taas kerran kiittää maan pelastamisesta.
Siksi kaikki samanaikaisesti että mitä kauemmin tässä on odotellut, sitä vähemmän myynneistä on saanut rahaa (ja sitä vähemmän sitä sijoituksia varten otettua velkaa on saanut kuitattua pois.) Panikointi on ihmisreaktioista vähemmän jalosta päästä.
Tässä on monen velkavipulaisen koko omaisuus pyyhkiytynyt pois viimeisen kuukauden aikana. Toivottavasti eivät paljoa miinukselle jääneet.
Omat sijoituksetkin huolestuttavat. Varsinkin rahasto sellaiset. Asunto-osakkeista en niinkään ole huolestunut. Eivät rahastot toki velalla merkittyjä. Koskahan voi alkaa odottaa nousua? Iso kysymys, vai onko? Tunnut tietävän aika paljon!
En minä paljoa tiedä mutta eipä tuohon kysymykseen kukaan tiedä vastausta. Kukaan ei tunnu tietävän tällä hetkellä missä oikeat arvot ovat ja kurssit heiluvat sen mukaisesti. Heilunnassa, elikkäs volatiliteetissa tehtiin perjantaina maailmanennätyksiä.
Arviot vaihtelevat siitä, että nousu alkoi jo perjantai-iltana jenkkilän aikaa tai sitten ensi maanantaina (tai viimeistään heti kun hallitukset saavat jotain oikeasti auttavaa aikaan.)
Jotkut sanovat että nousu ei ala enää koskaan ja kaik on loppu. :/
Melko yleinen mielipide tuntuisi olevat että kurssit laskevat vielä 10-20% nykytasosta ja jämähtävät sitten siihen paikoilleen katsomaan miten tilanteet kehittyvät.
Jos minulla olisi nyt minkäänlaisia rahastosijoituksia niin en kyllä viitsisi enää myydä. Toisaalta en kyllä ihan vielä olisi ostamassakaan. Myynnin aika meni jo ja hyvä ostoajankohta ei mielestäni ole ihan vielä. Käteinen on kuningas tällä hetkellä niinkuin sanonta kuuluu.
> Kuka viisaampi kertoisi? Kuka/mikä maailmataloutta heilauttelee niin äkillisesti? Joku yksittäinen pörssimiljardöörisijoittaja vai? He heilauttelevat vedoillaan koko maailma taloutta?
No juu, mä olen maallikko, mutta mä selitän:
Joku perustaa ensin pankin ja ensimmäinen tallettaja tallettaa siihen rahansa. Jos tämä tallettaja seuraavana päivänä hakee rahansa pois, niin pankkihan menee konkurssiin kun sille ei jää yhtään rahaa. Jos kuitenkin ensimmäisenä päivänä useampi kuin yksi on tallettanut rahansa pankkiin, niin pankille jää vielä rahaa, vaikka tuo yksi hakisi seuraavana päivänä rahansa pois. Pankki pysyy siis pystyssä muiden kuin tuon yhden rahoilla.
Seuraavaksi pankki tekee OLETUKSEN, että koskaan eivät kaikki tallettajat hae rahojaan yhtaikaa pois eli pankilla on ikuisesti hallussaan tallettajien rahaa. Sitten pankki tekee toisen OLETUKSEN ja päättää, että tuo ikuisesti pankissa pysyvä rahan määrä on (esimerkiksi) 80% talletusten kokonaismäärästä. Edelleen pankki tekee OLETUKSEN, että tallettajat ovat antaneet pankille luvan pelata noilla ikuisilla talletusrahoillaan pörssipeliä eli ostaa ja myydä osakkeita ja arvopapereita.
Kun tuossa tilanteessa sitten käy niin, että pankin olettamusta suurempi määrä tallettajia haluaakin rahansa pois, ei pankki voi niitä antaa, koska niillä on ostettu osakkeita ja arvopapereita. Ja niin pankki menee konkurssiin, jos se ei saa nopeasti myytyä noita papereita niin korkeaan hintaan, että pystyy maksamaan rahojaan vaativille tallettajille näiden rahat.
Jos pankki on ostanut tallettajien rahoilla arvottomia osakkeita ja arvopapereita, niin se ei saa niitä enää myytyä kenellekään. Ne jäävät pankin holviin pysyvästi ja niihin käytetyt tallettajien rahat ovat häipyneet pankista pysyvästi. Tallettajat eivät saa tätä tietää, koska pankki salaa tilanteen vedoten yrityssalaisuuteen. Näin vaikka kadonneet rahat ovatkin tallettajien omia rahoja.
Koska salaisuudet tuppaavat vuotamaan julki, niin ennenpitkää (ehkä vuosien kuluttua) tallettajat saavat tämän tilanteen tietää ja ryntäävät pankkiin nostamaan rahojaan pois. Nopeimmat saavatkin rahansa, mutta sitten pankki sulkee varoittamatta ovansa ja ilmoittaa menevänsä konkurssiin. Tallettajat menettävät rahansa, jollei valtio tule apuun ja maksa niitä tallettajille verovaroista.
Koska tältä kuplapankilta puuttuu kuplan takia (vielä toimiessaan) paljon irtorahaa, se lainaa sitä muilta pankeilta suuria määriä voidakseen toimia. Kun tämä kuplapankki menee konkkaan, se ei maksa näitä lainarahojaan takaisin ja vastaavankokoinen kupla syntyy niihin pankkeihin, jotka rahaa antoivat. Nämä menevät vuorostaan konkkaan aivan kuten tuo ensimmäinen pankki, jos kuplansa on tarpeeksi suuri.
Koska jokainen pankki pitää salassa oman kuplansa olemassaolon, ja kaikki pankit tietävät kaikkien pitävän sen salassa, ei lopulta yksikään pankki uskalla lainata rahaa toisille pankeille ja lopulta ei edes tuotantoyrityksille. Syynä siis konkurssipelko. Investoinnit pysähtyvät ja työt loppuvat ensimmäiseksi investointityöntekijöiltä, jotka pannaan pihalle. Nämä eivät enää osta mm autoja ja autotehtaista pannaan työntekijät pihalle. Jne syntyy lama.
Pankki, joka ei saa lainarahaa tarpeeseensa, joutuu myymään omistamiaan osakkeita ja arvopapereita saadakseen rahaa. Se myy tietysti parhaita papereitaan, koska niitä voi myydä voitollisesti tai vähäisellä tappiolla. (Suuria määriä) lähes arvottomia kuplapapereitaan se ei voi myydä, koska tappio eli kupla realisoituisi ja tulisi julkiseksi. Kun suuri määrä (kupla)pankkeja myy papereitaan niin pörssikurssit alkavat laskea. Myynnit ja myyjät havaitaan pörssimaailmassa ja epäilykset kuplamyynneistä heräävät. Näin pankeista tulee julkisia kuplapankkeja vaikka eivät ole sanallakaan siihen viitanneet. Pörssien puolella muutkin alkavat myydä osakkeitaan, koska kurssien nousua on turha odottaa kuplamyyntien takia. Vastaavasti ostajat välttävät ostamista, koska ensi viikolla samat osakkeet saa puoleen hintaan. Ja näin on saatu aikaan pörssiromahdus, joka on sulattanut jenkkien pörssiomaisuudesta jo 40% ja muualla maailmassa jopa yli 60% :)
Joku asiantunteva voisi korjata tuota mutkat-oikoseksi-tekstiä, jos siinä virhettä löytyy.
No melko lähellehän se oli mutkat suoristettu versio. :)
Paitsi että pankit harvoin sekoavat itse osakekauppaan, ennemminkin sijoittelevat lainamarkkinoille ja sen kaltaisiin "riskittömämpiin" kohteisiin. Osakkeisiin sijoittavat sitten taas yksityiset ja yritykset, mutta käyttävät pankista lainattua rahaa joten lopputulos on käytännössä sama.
Näkemyksesi pankkitoiminnasta ei vastaa todellisuutta.
Varsin pieni osa pankkien ulos lainaamista rahoista syntyy asiakkaiden tallettamista rahoista, vaan ne syntyvät pankin keskuspankilta lainaamista rahoista, jotka keskuspankki luo tyhjästä. Pankin ulos lainaamia rahoja ei keskimäärin ole olemassa. Se on koko finanssikriisin perimmäinen syy.
Jos pankki lainaisi vain sisäänlainaamiaan rahoja, tullaan kyllä sen ongelman eteen, että asiakkaan tullessa hakemaan tallettamiaan rahoja, pankilla ei ole juuri sillä hetkellä holvissa (tilillä) rahoja. Tämä ei kuitenkaan ole se perusongelma, koska *jollakin* pankilla on aina jonkun verran rahaa, jotka ne voivat lainata suuremmalla yön-yli korolla.
Mitään "konkurssia" ei tästä pääse syntymään, koska pankki on yhtä aikaa velkaa talletussumman, sekä velkojana uloslainaamassaan omaisuudessa.
Konkurssi syntyy vain, kun pankin nettovarallisuus menee miinukselle: pankki ei kykene maksamaan lainamarginaalien erotuksesta eli tulonlähteestään palkkaa työntekijöille, eikä mm. eläkkeitä entisille johtajille -- esim. Nordean eläkevastuut sadalle entiselle johtajalleen ovat olleet jopa satoja miljoonia euroja vuodessa!