Kuka sanoi lama?

Vaikka Viron talous oli ykköskvartaalilla lievästi plussalla, niin uskon, että vielä tänä vuonna tulee Viroon virallisestikin lama.

Jos lama määritellään vähintään kahtena peräkkäisenä laskevana vuosineljänneksenä, niin todennäköisesti Q3 virallistaa sen, että Virossa on lama. Q1:llä talouskasvu oli 0,1 prosenttia ja Q2:lla talous laski jopa 1,4 prosentin verran.

Kasvun kuihtumiseen vaikutti pienempi sisäinen kulutus ja tuotanto sekä heikko vienti. Viimeksi talouskasvu oli tällä tasolla vuonna 1994, eikä se ollut mitenkään muistelemisen arvoinen vuosi.

Näin ollen pitäisi Viron talouskasvun olla 16 prosenttia vuositasolla, jotta Viro pääsisi, kuten pääministeri Andrus Ansip vaalikampanjassaan lupasi, Euroopan 5 rikkaimman valtion kerhoon.

Lasku johtuu paljolti lainojen siivittämän kotimaan kulutuksen vähentymisestä ja sen mukana on kuihtumassa myös rakennus ja teollisuus. Samalla inflaatio kiipesi heinäkuussa jopa yli 11 prosentin. Tilannetta hankaloittaa vieläkin tämän vuoden ja näillä näkymin myös seuraavan vuoden negatiivinen valtionbudjetti. Ministeriöt supistavat kuluja sen mukaan, mitä pystyvät, vaikka Suomessakaan ei laman aikana säästetty lasten koululounailta, kuten nyt Viorssa suunnitellaan. Negatiivinen valtiobudjetti laskisi puolestaan luottoluokitusia ja nostaisi lainarahan hintaa.

Plussan puolella ovat vain pieni työttömyyden kasvu ja se, että isommat yritykset kuten Elcoteq ovat palkkauslinjalla. Palkkausta tai ei, mutta työvoimalla ei luoda oleellista lisäarvoa ja vienti ei nouse, ei ole talodella myöskään tervettä pohjaa. Todennäköisempää on, että kotimainen kulutus elpyy, kuin että vienti oleellisesti nousee.

Parantuminen alkaa siitä, että myönnetään, että ollaan sairaita, eikä eletä torjunnassa. Olisi pääministerinkin aika huomata, että lama on tulossa ja keskuspankki ryhtyisi oman 200 analyytikön tukemana tuottamaan itsekin lisäarvoa "Taloudessa ei tapahtunut käännöstä” -uutisten sijaan.

Puhumattakaan valtiovarainministeriön ennusteista, joissa vielä keväällä toivottiin tämän vuoden talouskasvun olevan 3,9 prosenttia kun todellisuudessa lama on jo näkyvissä.

Lasku jatkuu myös kiinteistösektorilla. Viime vuoteen verrattuna kiinteistökauppojen määrä väheni Q2:n aikana jopa kolmanneksen ja kauppojen kokonaisarvo laski 43 prosenttia. Asuntojen rakennusmäärä on samalla laskenut jopa 30 prosenttia.

Kiinteistöjen hinnat eivät kuitenkaan ole vielä ostoreunassa ja kannattaisi odottaa vähintään seuraavaan kesään. Huonommat ajat taloudessa ovat vasta edessä tämän vuoden loppupolella ja seuraavana vuonna. Jos kasvu palautuukin, niin todennäköisesti jo hyvälle luonnolliselle 3-4 prosentin vuosikasvun tasolle.

Voisi sanoa, että seuraavat pari vuotta kannattaisi pysyä poissa myöskin Tallinnan pörssistä. Tallinnan pörssi on vuoden alusta laskenut 28 prosenttia, samalla kun OMX Nordic 40 on laskenut 22 prosenttia. Suurimmat Tallinnan pörssin laskijat ovat vasta viime vuonna listautunut kinteistöyhtiö Arco Vara (-61%), Silvano Fashion Group (-56%), mediayhtiö Ekspress Group (-47%), Tallink (-46%), ja Olympic Enterteinment Group (-42%).
2129
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Neid sinu suuri ennustusi oleme juba lugenud nii siin kui ka mujal foorumites. Võta omale naine, somm, siis pole sul enam aega eestlaste jaoks. Öeldakse, et kui elus on millestki puudujääk, siis asendatakse see mõne teisega, antud juhul siis Eesti kallal näägutamisega. :)

Äänestä

Pikk jutt sitt jutt, ütleb rahvasuu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


VIRO kirjoitti:

Vaikka Viron talous oli ykköskvartaalilla lievästi plussalla, niin uskon, että vielä tänä vuonna tulee Viroon virallisestikin lama.

Jos lama määritellään vähintään kahtena peräkkäisenä laskevana vuosineljänneksenä, niin todennäköisesti Q3 virallistaa sen, että Virossa on lama. Q1:llä talouskasvu oli 0,1 prosenttia ja Q2:lla talous laski jopa 1,4 prosentin verran.

Kasvun kuihtumiseen vaikutti pienempi sisäinen kulutus ja tuotanto sekä heikko vienti. Viimeksi talouskasvu oli tällä tasolla vuonna 1994, eikä se ollut mitenkään muistelemisen arvoinen vuosi.

Näin ollen pitäisi Viron talouskasvun olla 16 prosenttia vuositasolla, jotta Viro pääsisi, kuten pääministeri Andrus Ansip vaalikampanjassaan lupasi, Euroopan 5 rikkaimman valtion kerhoon.

Lasku johtuu paljolti lainojen siivittämän kotimaan kulutuksen vähentymisestä ja sen mukana on kuihtumassa myös rakennus ja teollisuus. Samalla inflaatio kiipesi heinäkuussa jopa yli 11 prosentin. Tilannetta hankaloittaa vieläkin tämän vuoden ja näillä näkymin myös seuraavan vuoden negatiivinen valtionbudjetti. Ministeriöt supistavat kuluja sen mukaan, mitä pystyvät, vaikka Suomessakaan ei laman aikana säästetty lasten koululounailta, kuten nyt Viorssa suunnitellaan. Negatiivinen valtiobudjetti laskisi puolestaan luottoluokitusia ja nostaisi lainarahan hintaa.

Plussan puolella ovat vain pieni työttömyyden kasvu ja se, että isommat yritykset kuten Elcoteq ovat palkkauslinjalla. Palkkausta tai ei, mutta työvoimalla ei luoda oleellista lisäarvoa ja vienti ei nouse, ei ole talodella myöskään tervettä pohjaa. Todennäköisempää on, että kotimainen kulutus elpyy, kuin että vienti oleellisesti nousee.

Parantuminen alkaa siitä, että myönnetään, että ollaan sairaita, eikä eletä torjunnassa. Olisi pääministerinkin aika huomata, että lama on tulossa ja keskuspankki ryhtyisi oman 200 analyytikön tukemana tuottamaan itsekin lisäarvoa "Taloudessa ei tapahtunut käännöstä” -uutisten sijaan.

Puhumattakaan valtiovarainministeriön ennusteista, joissa vielä keväällä toivottiin tämän vuoden talouskasvun olevan 3,9 prosenttia kun todellisuudessa lama on jo näkyvissä.

Lasku jatkuu myös kiinteistösektorilla. Viime vuoteen verrattuna kiinteistökauppojen määrä väheni Q2:n aikana jopa kolmanneksen ja kauppojen kokonaisarvo laski 43 prosenttia. Asuntojen rakennusmäärä on samalla laskenut jopa 30 prosenttia.

Kiinteistöjen hinnat eivät kuitenkaan ole vielä ostoreunassa ja kannattaisi odottaa vähintään seuraavaan kesään. Huonommat ajat taloudessa ovat vasta edessä tämän vuoden loppupolella ja seuraavana vuonna. Jos kasvu palautuukin, niin todennäköisesti jo hyvälle luonnolliselle 3-4 prosentin vuosikasvun tasolle.

Voisi sanoa, että seuraavat pari vuotta kannattaisi pysyä poissa myöskin Tallinnan pörssistä. Tallinnan pörssi on vuoden alusta laskenut 28 prosenttia, samalla kun OMX Nordic 40 on laskenut 22 prosenttia. Suurimmat Tallinnan pörssin laskijat ovat vasta viime vuonna listautunut kinteistöyhtiö Arco Vara (-61%), Silvano Fashion Group (-56%), mediayhtiö Ekspress Group (-47%), Tallink (-46%), ja Olympic Enterteinment Group (-42%).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu