Asuntolainan kylkiäisenä vähän yli vuosi sitten tuli otettua eläkevakuutus kuukausisäästöllä. Nyt kaduttaa, kun voisi parempiakin paikkoja keksiä eläketurvaksi. Ikää 32v. Onko se nyt niin, että jos irtisanon vakuutuksen, sieltä ei rahoja ulos saa? Onko ainut mahdollisuus tosiaan saada rahat sieltä vain avioeron, pitkäaikaisen työttömyyden tai vaikkean sairauden kohdatessa? Vai lopetanko vain maksamisen sinne ja kärsin tähän mennessä maksamani rahat. Kyseessä Nordea Selekta -eläkevakuutus.
Eläkevakuutuksen
irtisanominen
86347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eli juuri noilla ehdoilla, mitä luettelit, niin voit sen irtisanoa.
Voit kuitenkin lopettaa sen maksamisen. Pikku hiljaa ne jo sinne laittamasi rahat hupenevat kuluihin, joten rahoja et enää näe.
Samoin käy siis mullekin. Täytynee käydä pankissa ja perua koko touhu, lopettaa maksaminen.. Voi prkl.
Miksi eläkevakuutus pitäis kesken irtisanoa?
En ymmärrä,tulevaisuus sillä turvataan.
Siksi koska siinä häviää. Ei ole mitään järkeä säästää itselleen rahaa, ja sitten kun haluat sen nostaa, niin joudut siitä vielä tuloveron maksamaan. Järkevämpää säästää ihan normaalille tilille, sieltä ainakin saat rahasi pois silloin kun tarvit, eikä tarvi mitään lisäveroja alkaa makselemaan..
olevan mitään säästössä kun et tiedä että koroista menee myös vero.
saa verovähennyksiä. Kaipahan sitten on myös ihan oikein maksaa veroa kun tulot nostetaan
Tutki vielä erästä seikkaa, nimittäin lahjoitusta. Eräs veroetu on usein noissa sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa se että niistä voi lahjoittaa enemmän (alle 8500 € per tri annum).
Sijoituksissa on parempiakin vaihtoehtoja (ellei veroetua oteta huomioon). Korkeiden kulujensa takia voisi melkeinpä laskea että maksat saman verran veroa vakuutusyhtiölle, kuin muut maksavat valtiolle. Mikäli olet passiivinen sijoittaja, löytyy mm. erilaisia korko- ja osakerahastoja sekä obligaatioita (että määräaikaistalletukset ja säästötilit). Näillä ei suoraan välttämättä ole suojaa talletussuojarahastosta/korvausrahastosta, mutta usein ne "sisältävät" vastaavan suojan itsessään. Esimerkiksi pankki ei voi käyttää rahastoyhtiön varoja omien lainojen maksamiseen tai obligaation takaisinmaksajana on valtio tai kun. Tällöin syntyy hienoinen paradoksi, sillä ellei valtio kykene maksamaan obligaatioitaan takaisin on melko todennäköistä että talletussuojan rahoja saisi myös odotella tovin.
Aktiivisena sijoittajana rahoitusvälineitä onkin aika paljon. Voi käyttää tilejä, rahastoja, obligaatioita, korkovälineitä sekä osakkeita ja johdannaisia. Osakkeita yms. voi ostaa yksittäin passiivisenakin ja köyhempänäkin kunhan ymmärtää sijoituskohteet ja niiden mahdollisen tulevaisuuden (tarkkaa tietoa ei voi ennustaa tietysti). Mikäli ymmärrystä tai halua ei ole suhteellisen aktiiviseen seuraamiseen, on parempi käyttää tilejä ja obligaatioita sekä ehkä rahastoja. Rahastoista kannattaa pitää mielessä se, että on olemassa niitä joiden kulut ovat erittäin korkeat ja näin ollen tuotot ovat varsin välttävät. Näitä ovat mm. absoluuttisen tuoton rahastot, hedgerahastot ja yhdistelmärahastot.
(...) lahjoittaa enemmän pienemmillä veroilla (alle 8500 € per tri annum verottomasti).
(...)