niin miksi? tunnen yksinäisyyttä koska en mulla ei ole koskaan ollut eikä varmaan tuu olemaankaan neitoa elämässä mahdollisesti ulkoisista syistä. tunteita löytyy, ajatuksia ja rakkautta mutta koskaan en pysty niitä kenellekkään näyttämään koska olen arka ja ujo naisten kanssa. mut sit on myös hyviä päiviä eli olen pystynyt unohtamaan huoleni ja elämään suht normaalia elämää kunnes taas menen paikkaan missä nään ihmisiä paljon. esim baariin kaverin kanssa. sitten nään siellä söpön naisen, en tietenkään uskalla mennä mitään sanomaan mutta salaa katselen häntä niin kauan kuin olen siellä. sit mä ihastun ja taas ollaan jonkinmoisessa masennuksessa monta päivää miettien tätä naista mitä tuskin koskaan enää edes näkee. miks tä voi olla vitun vaikeeta. tiedän nyt et tä tuntuu teille tosi naurettavalta mut mulle tä on oikeesti ongelma. vastakkaisen sukupuolen ystävätkin kelpaisivat mut eihän niitä voi saada kun ei ole mitään sosiaalisia taitoja naisten kanssa. miesten kanssa sit taas tosi helppoa. itsehäpeä on iso ja omatunto jossain maanraossa. kohta ikää 21 eikä mitään oo tapahtunu. mä en kiitos halua vastuaksia jossa sanotte et "sä oot vasta nuori, kyl sä vielä naisen löydät" mä oon kuullu niitä ihan tarpeeks. niin ja vanhempien naisien kanssa tulee kyllä juttuun ja kehuvat kuinka hieno olen. mut suht omanikästen kanssa ei mitään tapahdu. hito sekava teksti tästä tuli eikä kukaan varmaan ymmärrä mitä tarkoitan, mut jos luit loppuun niin kiitoksia ja hyvää jatkoa.
miksi minä olen minä?
nuorimiesh.
6803
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
aivan täysin mitä kirjoitat ja miltä tuntuu. Niin normaalia ja selvää kuin vain olla voi. Minä luulen, että kun sopiva ihminen osuu kohdalle, ei siinä tarvitse erikoisesti mitään tehdä, asiat menevät kyllä ihan omalla painolla. Suuren luokan tuurista nämä ovat kiinni, onhan sekin kauheata. Paras vain yrittä olla näkyvissä, nähdä ihmisiä, olla itse näkyvissä, luontevinta jos harrastaa asioita, joissa tapaa ihmisiä. Ydin: ihmisten kanssa pitää vain olla jollakin tapaa tekemisissä.
ja ne vanhemmat naiset, ovat ihan naisia nekin :-) Olen erittäin mielissäni, että itse tapasin lopulta edes jonkun naisen, jonka kanssa asioita voi oikeasti kelata, puhua ihan mistä tahansa. Tämä tapahtui tietysti aivan "liian myöhään", koska olin jo yli kolmikymppinen, mutta hyvä edes niin, koska olen monin osin paljon paremmassa jamassa nyttemmin. Täysin tämän 17 vuotta vanhemman naisen ansioita, heissä on usein suurta inhimillisyyttä ja viisautta, eivätkä he hätkähdä vähästä. Olemme aidosti hyvät ystävät. En olisi uskonut vielä vähän nuorempana. Jutellessa asiat menevät oikeaan mittakaavaan, tuntuu jopa viimein mahdolliselta oikeasti löytää ja ylläpitää suhde vähän enemmän samaa ikää olevan naisen kanssa.
Mene kokeilemaan jotain sellaista, mitä et aikaisemmin ole itsellesi sallinut. Esim. mene vaikka Joogauskurssille. Niille on pyrkyä ja siellä on aika pajon kauniita naisia. Menet sinne vaikka ihan vain tekeen sitä joogaa. Keskity siihen kurssiin ja totuttele kivaan seuraan.
Tai kokeile jotain muuta. Moni miehiselle mielelle hömpänkin näköinen juttu voi loppujen lopuksi olla todella kivaa ja löytää ehkä jotain uutta sellaista, mitä ei vain ole tullut ajatelleeksi.
Kirjotit: "ei ole mitään sosiaalisia taitoja naisten kanssa. miesten kanssa sit taas tosi helppoa. "
- Ei naisten kanssa tarvii sen ihmeempiä sosiaalisia taitoja kuin miestenkään kanssa, ihan oikeesti!! Hassua ajatella niin, vaikka ymmärrän kyl ehkä mitä tarkotat. Kun sä oot oma (kiva ja ärsyttävä) itses, puhut niistä asioista mitkä sua kiinnostaa ja kuuntelet myös toista, niin kyllä sä juttuun tuut sitten ihan yhtälailla naisten ku miestenki kanssa.
Kirjotit: "itsehäpeä on iso ja omatunto jossain maanraossa"
Kirjotit:" vanhempien naisien kanssa tulee kyllä juttuun ja kehuvat kuinka hieno olen. mut suht omanikästen kanssa ei mitään tapahdu"
- Tuo "mitään ei tapahdu" kuulostaa taas hassulta. Ei kai mitään tapahdukaan, ellet uskalla pistää itseäsi likoon ja yrittää. Yrittää jutella jollekin omanikäisellesi. Ihan yhtä huonoja itsetuntoja niillä nuorilla naisillakin usein on. Eivätkä uskalla mennä juttelee oman ikästensä poikien kanssa ku luulevat nolaavansa ittensä.
Tietty vanhemmilla ihmisillä on jo varmempi minäkuva ja uskaltavat olla enemmän omia itsejään. Mutta kyllä ne nuoretkin osaa. Mä oon 23 vuotias ja oppinu kyl ottaa kaikenlaiset ihmiset huomioon, arvostan myös itseäni, siitähän se kaikki lähtee.
Älä jää murehtimaan yksinäsi, ole rohkea. Mitä siinäkään menetät? Jos tulee pakit niin seuraavaa piirittämään vaan. =) Muista olla kohtelias ja huomaavainen ja ennen kaikkea olet oma hurmaava itsesi. Jos sä oot innostunut jostain asiasta, esim harrastuksesta niin kyllä se juttukaverikin helposti innostuu siitä myös, tai ainakin siitä et sulla on mielipiteitä ja tavoitteita elämässä.
Jos sä tykkäät itsestäsi, niin muutki alkaa tykkäämään susta! ;) Älä syytä muita omasta huonosta itsetunnosta, kaikki lähtee sinusta itsestäsi! Älä pelkää olla oma itses, tai ettiä sitä omaa itseät.
Minulla vaan pistää silmään että te haluatte vain söpöjä naisia baarista, kauniita naisia joogasta jne...
No, eipä ole ihme kun ei flaksi käy...
Nimittäin olettekos itse kovin kummoisia adoniksia??
Kyllä ne tavallisenkin näköiset tytöt on ihan söpöjä kun niihin vaan vaivautuu tutustumaan!!
tähän voin kyllä sanoa et minusta ei komiaa saa tekemälläkään! ja en ikinä katso niitä kauneimpi naisia tai ovathan he mielestäni kauniita joita katson mutta esim kavereille ei varmaan ulkoisesti kelpaisi heistä yksikään. minä olen tosi avoin ihmisten suhteen ja ulkonäkö ei paina kovin paljoa. naiset on aina naisia kunhan luonne olisi kohdallaa. mut mitä sitä itkemään kun mitään ei uskalla tehdä.