Sisäilmassa leijuu myös ulkoa tulleita itiöitä mahdollisten kosteusvaurioitiöiden ja kaasujen lisäksi.Kun otetaan pintanäyte tai imutellaan sisäilmaan inspectorin laitteella, saadaan laitteeseen kaikkea mitä ilmassa tietenkin on. Jos rakennuksessa olevaa ilmaa kierrätetään ilmastoinnissa useampaan kertaa,määrät tietenkin tuplaantuvat.
Esim.Bacillus cereus -bakteerit ovat itiöllisiä bakteereita, jotka ovat yleisiä maaperässä, vesistöissä, kasveissa, ilmassa ja pölyssä.
Näin ollen myös Bacillus cereus jää kiinni inspectorin laitteella.
Mutta on aivan eri asia ja VIELÄ TUTKIMATTA OLEVA TIETO, mitkä määrät aiheuttavat oireita ihmiselle esim. ko.lajin kohdalta.
Jos ko.laji tulee elimistöön ruoan mukana kuten sen YLEISIN esiintymä on, siitä on tietoa jo runsaasti.
MUTTA MISSÄÄN EI OLE MAININTAA ETTÄ BACILLUS CEREUS TUNNETTAISIIN KOSTEUSVAURIOBAKTEERINA.
EI SITTEN YHDESSÄKÄÄN JULKAISUSSA!
Kun otetaan materiaalinäytteitä, onko kenelläkään tietoa että materiaalinäytteistä, OIKEIN OTETTUNA,olisi löytynyt Bc:tä?
Sellaista tietoa en ole löytänyt.
Ja materiaalinäytteethän ilmoittavat selkeästi KOSTEUSVAURIOIDEN AIHEUTTAMAT MIKROBIVAURIOT.
Esim.Bacillus cereus -bakteerit ovat itiöllisiä bakteereita, jotka ovat yleisiä maaperässä, vesistöissä, kasveissa, ilmassa ja pölyssä.
Näin ollen myös Bacillus cereus jää kiinni inspectorin laitteella.
Mutta on aivan eri asia ja VIELÄ TUTKIMATTA OLEVA TIETO, mitkä määrät aiheuttavat oireita ihmiselle esim. ko.lajin kohdalta.
Jos ko.laji tulee elimistöön ruoan mukana kuten sen YLEISIN esiintymä on, siitä on tietoa jo runsaasti.
MUTTA MISSÄÄN EI OLE MAININTAA ETTÄ BACILLUS CEREUS TUNNETTAISIIN KOSTEUSVAURIOBAKTEERINA.
EI SITTEN YHDESSÄKÄÄN JULKAISUSSA!
Kun otetaan materiaalinäytteitä, onko kenelläkään tietoa että materiaalinäytteistä, OIKEIN OTETTUNA,olisi löytynyt Bc:tä?
Sellaista tietoa en ole löytänyt.
Ja materiaalinäytteethän ilmoittavat selkeästi KOSTEUSVAURIOIDEN AIHEUTTAMAT MIKROBIVAURIOT.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos ko. bakteeria on paljon, voi siitä päätellä, että sitä bakteeria on paljon! Jos on oireita ja ongelmia ko. tilassa ja näytteet kertovat eri tavoin, että niitä bakteereita on, niitä siis on.
Eihän lääkärit näytä tietävän paljon muutakaan varmasi, saattaahan olla, että tämäkin tieto on sitä samaa, saattaa aiheuttaa... jne. Mitä ihmeellistä siinä siis on?
Etsitään ongelman aiheuttajaa ja jos näytteistä löytyy paljon ongelmia, saattaahan olla, että siitä saattaa mahdollisesti ehkä todennäköisesti, jotakin ongelmaakin aiheutua? Varmaahan ei ole kuin kuolema, sekin lienee totta vain köyhille...
vettä on paljon ja siitä voi päätellä että vettä on paljon.mihin määrään ihminen hukkuu? no kun vettä on paljon,vastaat tietenkin.
Joku hukkuu kuralammikkoon ja uimataitoinen voi selvitä hukkumatta. Tai uimataitoinen voi tukehtua veteen.
Ei toimi nuo päätelmäsi.
ihan perseestä lähtöisin, luulisinpa, että sieltä toisestä päästä ovat lähtöisin. Aika kaukaa haetun jutun keksit. Kun on vaikeaa hyväksyä jotakin, niin se on vaikeaa, olkoonpa kyse vaikka kuinka vähäpätöisestä seikasta.
Miksi yhteen mikrobiin suhtauduttaisiin eritavalla kuin muihin? Jos jotain löytyy paljon, niin on sitten otettava selvää muilla näytteenottokeinoilla, miksi löytyy niin paljon? Yhden mikrobin väheksyvätaktiikka vaikuttaa kovasti kela-taktiikalta.
epäselvyyttä on vielä mikä bakteerimäärä sisäilmassa on terveyshaittaa aiheuttava ja myös se onko mittausmenetelmä luotettava. Luotettavuus kärsii mikäli tapahtumm lämmön talteenottoa tai poistoilma kierrättyy takaisin sisäilmaan.
Nämä ovat juuri nyt askartelun alla.
Läheltä asiaa seuranneena taitaakin olla niin että M S-S innostui liikaa ja kun huomattiin mittausmenetelmän epävarmuustekijät, on otettu hiukan etäisyyttä ja tutkimukset jatkuvat.
Pitää myös muistaa ettei M S-S ole lääkäri,, joten hänen tulkintansa terveyshaitoista on pelkkää olettamusta.
Tiedossani ei ole, että bc:tä olisi löydetty materiaalinäytteistä. M S-S:kin teki ainakin nuo 90-luvun tutkimuksensa pölynäytteistä. Pöly pyrittiin ottamaan sellaisista kohdin, jossa se oli seissyt mahdollisimman kauan.
Se, että ei voida päätellä mistään mitään? Vaiko mikä?
Miksi ylipäätään tutkia mitään, kaikkihan on epävarmaa, ennenkuin se MAHDOLLISESTI pystytään varmentamaan.
Mieti vain miten epävarmoja ovat ns. ammattitautitutkimukset! Niitä tekevät tieteen nimeen erikoislääkärit, ja ne perustuvat siihen laskeeko puhallusarvo vaiko ei!
kyseisen mittausmenetelmän mahdollisista kompastuskivistä. Kaikilla mikrobimääritysmenetelmillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Siitä tässä keskusteltiin. Ei siis ammattitaudeista tai puhallusarvoista.
Jaahas.
Ilmankos isännöitsijä vaihtoi lukot asuntoomme, vaikka emme ole irtisanoneet sitä. Avaimia ei luovuta, vaikka omaisuuttakin vielä vanhassa.(lisäsyytteitä tiedossa)
Nyt asunto seissyt 2,5kk siitä kun terveystarkastaja määräsi isännöitsijän tekemään tutkimukset, mutta mitään ei tapahdu...
No mitäs sitä kiirettä pitämään. Maaliskuussahan me vasta tutkimuksia eka kerran pyydettiin :-o
kyllähän se niin on että tälläkin tutkimusmenetelmällä näyttää olevan omat kompastuskivensä. Vie varmasti aikaa, ennenkuin alkuinnostuksen jälkeen joudutaan vetämään sanoissa vähän takaisin, kun huomataan että saadut näytteet eivät ehkä olekaan oikeassa suhteessa sisäilman kanssa. Vaikeaa on erityisesti juuri sisäilmanäytteiden kohdalla niiden luotettavuus.Ilmavirrat kun kuljettavat kaikenlaista pienhiukkasta myös tilapäisesti sisätiloihin kotieläinten,ulkovaatteiden,polttopuiden,avonaisen ikkunan kautta,ilmastointikanavista jne.
Edelleen varmin tae lienee materiaalinäytteet, joista käy ilmi mitä mikrobeja rakenteissa on.
Onhan siinäkin riskinsä että osutaan näytteiden otossa oikeaan paikkaan, ettei käy niin että tulee puhdas näyte ja vieressä muhii vaikkapa Stagu.
Riittävä määrä materiaalinäytteitä tietenkin takaa suuremman todennäköisyyden rakennuksen tilanteesta.
Hankalaa - tosiaan.
julkisuuteen tulevaa tietoa.
Ajankohtaisen kakkosen supermyrkkyjuttu oli hyvä herätys ihmisille,mutta kyseessä oli kuitenkin tutkimus joka on edelleen kesken, joten vielä on turha tehdä johtopäätöksiä kuten Mirja Salkinoja-Salonen itsekin totesi.
Tutkimusmenetelmä on myös hieman keskeneräinen,kuten keskeneräisiä tai virheellisiä ovat ehkä myös nykyiset sisäilmanäytteiden maljavempaimet.
Mitä enemmän opitaan homeista ja bakteereista, sitä paremmin pystytään myös tarkentamaan oikeita tutkimus ja näytemenetelmiä.
Maailma ei ole valmis, ei ole maljatkaan, mutta matkalla kohti uusia löytöjä olemme. Toivottavasti.
Olen toki löytänyt, myös Bacillus licenniformis löytyi.
Ihmettelen vain, miksi kosteusvauriokohteista otettujen näytteiden bakteereja ei kukaan halua tyypittää.
sinä löysit eikä kukaan tyypittänyt sitä sinulle,mutta onneksi ihan itse tyypitit,jooojooo
Sen nimistä bacillusta ei ole edes olemassa. Tarkoitit ehkä B. licheniformista. Eli stoorisi ei vakuuta.
-------------ö