Oppositiossa kepu lupasi opintotukeeni korotuksia. Hallitusohjelmaankin kirjattiin hienoja lupauksia, että minä muka voisin opiskella täysipäiväisesti.
Nyt Karpela ei anna senttiäkään!
Todella rehellistä maalsiliittolaista toimintaa. Jyväjemmarit saavat 129 miljopnaa euroa lisää ja minä en mitään.
Pitänee ryhtyä viljelijäksi, kun opinnotkin jäävät nyt kesken.
Nyt Karpela ei anna senttiäkään!
Todella rehellistä maalsiliittolaista toimintaa. Jyväjemmarit saavat 129 miljopnaa euroa lisää ja minä en mitään.
Pitänee ryhtyä viljelijäksi, kun opinnotkin jäävät nyt kesken.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ihmeessä jos se sun sun mielestä on niin saatanan helppo ja mukava hyvin palkattu ammatti
Kepulaiset/viljelijät ovat porvareita ja esiintyvät tarpeen tullen yrittäjinä, mutta edellyttävät yhteiskunnan tukea kaikessa toiminnassaan, eli toiminta on sosialisoitu, hyöty kuitenkin on yhteiskunnalta heihin päin, eli käännettyä sosialismiä. Kommarit ajoivat tätä samaa sosialismiä, joka on jo tuhoutunut. Toivottavasti eu lopettaa tälläisen "yrittäjän" sosialismin ja viljelijätkin olisivat todellisia yrittäjiä.Kepulainen yritysmalli näyttää kyllä olevan kannattavaa, kun seuraa näiden viljelijöiden elintasoa, se on kyllä näyttävää ja varakkaan yrityksen luonteista.
kovaa vauhtia, vaikka se elintaso kirjoittajan mielestä on niin hyvä?
Sosialisoitu on ,muttei aivan niinkuin tarkoitit.
Maatalouden tulos on sosialisoitu elintarviketeollisuudelle jotka sitten leikkivät tuloksentekijää.
Sinusta itsestäsi sen verran ,että olet "yrittäjä" tasan niin kauan kun saat starttirahaa.Näin se homma etenee.
Tuottajan osuus on esim. leivänhinnasta 4 %. Siis loput 96 % jaetaan duunareille ja kaupalle katteeksi. Ts. minnekkähän se tukiraha lopultakin päätyy ?
Meniköhän sinulla leivät ja jauhot sekaisin vai tietoisestiko yrität kusettaa?
Tuet menee viljelijöille, ja se on tuon 4 %:n osuuden lisäksi.
tehdään kauppoja joskus myydään joskus ostetaan joku on varmaan laajentanut yritystään/ tilaansa ja näin ollen ostanut lisää maata.Paljonko kauppoja on vähentynyt viimmeisen 10 vuoden aikana, pien yritys kaupat eivät saa ostaessa ei myydessä yhteiskunnan tukea, mutta maatilan yrittäjät saavat.
minkäänlaista startti rahaa, siihen aikaan kun yritykseni perustin sellaisia rahoja ei tunnettu. Juuri näin kepulaiset ajettelee, ne luulee tietävänsä kaikkien asiat ja rahavarat, olettaen että kaikki on yhtä ahneita yhteiskun rahojen perään kuin ovat itse.
Ei pahalla, mutta tehkääpä arvoisat opiskelijat joskus vertailu, jossa verrataan Suomen ja vaikkapa OECD-maiden opintososiaalisia etuuksia keskenään.
Olisi mielenkiintoista nähdä, että meneekö teillä tosiaan niin huonosti kuin väitätte.
Ryhdy ihmeessä kiireesti viljelijäksi. Nimittäin viljelysmaa loppuu ihan kohta. Ai miten niin. No siksi, kun nämä köyhyyteen ajautuneet kaupunkilais sossut ovat jo vuosien ajan sankoin joukoin rynnänneet "landelle" ja ryhtyneet itse viljelemään maata, sen sijaan, että kadehtisivat viljelijöitä. :-))
Samaan aikaan kun Kokoomus esittää opintotuen korottamista 15 prosentilla, kuluttaa asiasta vastaava ministeri (alusvaatemalli, rattijuoppo) Tanja Karpela aikaansa puuhailemalla jonkun omituisen presidentin rukouspäiväjulistuksen kanssa, jota hän "sovittelee". On Karpela vaivannut tällä asialla arkkipiispaa ja presidenttiä, mutta paskatkos sitä kansakunnan toivoista eli opiskelijoista. Näin sitä panostetaan koulutukseen ja osaamiseen.
Karpela (os. Vienonen) on suomen turhin poliitikko.
Hallitus on istunut puoli vuotta ja jo nyt sen olisi pitänyt tehdä se, minkä tekemättä jättämiseen esim. kokoomuksella meni 11 vuotta. Hallitusohjelmassa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa luvattiin parantaa. Marraskuun lopussa valmistuu selvitysmiehen raportti tarvittavista toimenpiteistä. Sen jälkeen odotetaan päätöksiä.
Malttia vielä vähäksi aikaa...
Laitan tähän lainauksen tuolta Keskustan sivulta, joka ainakin osittain on vastine mielipiteeseesi:
"Karpela: Kokoomus herännyt oppositiossa opintotuen heikkoon tasoon
17.10.2003 14:43
Kulttuuriministeri Tanja Karpela on kiinnittänyt huomiota kokoomuksen aktivoitumiseen opintotukiasioissa juuri ennen ylioppilaskuntien edustajistovaaleja. Kokoomus julkisti tänään oman opintotukimallinsa, jossa se esittää tuntuvia korotuksia opintorahaan. Kulttuuriministeri Karpela vastaa opintotukiasioista hallituksessa.
- Hallituksessa ollessaan kokoomukselta ei löytynyt tahtoa opintotuen tason
parantamiseksi. Päinvastoin hallitus leikasi opintotukea kokoomuksen ollessa hallituksessa vuonna 1995, Karpela muistuttaa.
- Nyt oppositiossa oleva kokoomus on katsonut olevan välttämätöntä tehdä taloudellisia parannuksia opintotukijärjestelmään, koska niitä ei ole tehty yli kymmeneen vuoteen, hän ihmettelee.
Hallitus käsittelee opintotuen uudistamista marraskuussa, jolloin selvitysmies Eero Kurrin on määrä saada valmiiksi pohjaesitys asiasta.
Olli Riikonen
[email protected]"
Vastasu minun liian pieneen opintotukeeni ei ole se, mitä Kokoomus teki tai tekemättä jätti. Vastasu olisi se, mitä Karpela aikoo tehdä. Tätäpä hän ei kerro, vaan kiemurtelee ja syyttää Kokoomusta. Se on kaksinaamaista.
Sen sijaan Karpela joutaa tällä hetkellä päätoimisesti askartelemaan kaikenmaailman rukous- ja siunauskaavojen kanssa vaivaten asialla jopa presidenttiäkin.
Näillä rukouskaavoilla opiskelija ei elä.
Mutta kertokaa nyt ihmeessä, ovatko kepun vaalilupaukset mm. opintotuesta voimassa vai eivätkö ne enää ole.
Äänestitkö siis kepua ? Tai kepulaista ehdokasta ? Vai miksi valitat vaalilupauksista ?
Normaalit ihmiset valittavat yleensä silloin, jos oma edustaja ei ole ollut aktiivinen äänestäjänsä asioissa. Opiskelijoilla taitaa olla toisin.
Jos opiskeluaika venähtää niin syy ei välttämättä ole aina rahasta. Joskus vain älykin saattaa loppua kesken.
Kansanedustaja Suvi Lindén (kok.) oikoo opintotuesta vastaavan kulttuuriministeri Tanja Karpelan (kesk.) väitteitä, joiden mukaan opintotukea ei ole kahdeksaan vuoteen korotettu. Lindén muistuttaa Lipposen hallitusten tehneen koko opintotukeen lukuisia täsmäparannuksia.
Karpela on kritisoinut Kokoomusta siitä, että ehdotuksia opintotuen parantamiseksi tehdään vasta oppositiosta käsin.
Lipposen toisen hallituksen alkukauden opintotukiasioista vastaavana kulttuuriministerinä toiminut Lindén myöntää, että opintorahaa ei ole korotettu. Sen sijaan koko opintotukeen tehtiin Lipposen I ja II hallitusten aikana lukuisia täsmäparannuksia.
- Vuonna 1996 ammattikorkeakouluopiskelijat nostettiin yliopisto-opiskelijoiden tavoin korkeimman opintotuen piiriin, mikä oli merkittävä uudistus ammattikorkeakouluopiskelijoille. Vuonna 1997 nostettiin itsenäisesti asuvien 19-vuotiaiden tuki 20-vuotiaiden tasolle ja vuonna 1998 tehtiin 18-vuotiaille sama korotus, Lindén luettelee.
Hän huomauttaa myös, että vuoden 2000 toukokuussa opiskelijoiden asumisen tukea yhtenäistävän uudistuksen yhteydessä asumislisän korvausaste korotettiin 67 prosentista 80 prosenttiin. Lainmuutoksen jälkeen itsenäisesti asuvien ja asumislisää saavien opiskelijoiden kuukausittainen opintorahan ja asumislisän yhteenlaskettu määrä nousi merkittävästi. Asumislisää saavan opiskelijan opintotuki nousi keskimäärin n. 30 euroa kuukaudessa.
Lindén teroittaa myös, että vuoden 2001 alusta liikaa maksetun opintotuen takaisinperinnän epäkohtia helpotettiin ja kohtuullistettiin. Lisäksi vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennettiin seuraavan tukivuoden maaliskuun viimeiseen päivään.
- Lisäksi vuonna 2002 edellinen hallitus nosti korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen kuuluvaa ateriatukea vuoden 2002 alusta alkaen 8,5 sentillä ateriaa kohden. Nykyinen hallitus on toistaiseksi korottanut opiskelijalounaan enimmäishintaa 20 senttiä ja samalla säilyttänyt ateriatuen ennallaan. Näin enimmäishinnan korotus on jäänyt kokonaisuudessaan opiskelijoiden maksettavaksi, Lindén huomauttaa.
Vuonna 2003 edellinen hallitus toteutti myös pidempien tutkintojen (180 opintoviikkoa) tukiajan lisäyksen. Musiikin, kuvataiteen ja psykologian maistereiden, diplomi-insinöörien, arkkitehtien sekä maisema-arkkitehtien enimmäistukiajaksi vahvistettiin 55 tukikuukauden sijaan 60 kuukautta.
- Näiden täsmäkorotusten jälkeen edellinen hallitus selvitytti opintotuen riittävyyttä ja kannustavuutta. Nykyisen opintotuen rakenne opintoraha, erillinen asumislisä ja opintolaina todettiin hyväksi peruslähtökohdaksi. Kannustava opintotuki –mietinnön ensimmäiset ehdotus, pidempien tutkintojen tukiajan nostaminen toteutettiinkin jo viime kaudella. Tärkeimmäksi tavoitteeksi työryhmä asetti opintotuen asumislisän vuokrakaton korotus 252 euroon. Tätä ei nykyhallituksen budjettiesityksestä kuitenkaan löytynyt, Lindén sanoo heittäen pallon takaisin Karpelalle.
Kepu pettää aina.