Moikka
Ajattelinpa ihan täältä palstalta kysellä teiltä sektion halunneilta/saaneilta,että millä perusteella olette sen saaneet?
Minulla takana yksi tuskainen luomu- imukuppisynnytys,jonka jälkeen paikat kipeenä todella pitkään,joten olenkin miettinyt,että vaatisinko seuraavaksi sektiota.
En vain tiedä riittääkö syyksi.
Olen myös lukenut kauhutarinoita sektiosta mikä pistää taas sitten miettimään,että kumminko se nyt olisi mieluisampaa...
Kertokaa pliis kokemuksianne,kiitos :)
Ajattelinpa ihan täältä palstalta kysellä teiltä sektion halunneilta/saaneilta,että millä perusteella olette sen saaneet?
Minulla takana yksi tuskainen luomu- imukuppisynnytys,jonka jälkeen paikat kipeenä todella pitkään,joten olenkin miettinyt,että vaatisinko seuraavaksi sektiota.
En vain tiedä riittääkö syyksi.
Olen myös lukenut kauhutarinoita sektiosta mikä pistää taas sitten miettimään,että kumminko se nyt olisi mieluisampaa...
Kertokaa pliis kokemuksianne,kiitos :)
Vastaukset 32
Vanhimmat
ole, mutta haluan sen sanoa että tiedäthän ettet saa vauvaasi rinnalle heti sen syntymän jälkeen vaan vasta joskus tuntien päästä?
Minusta oli kamalaa olla vauvasta erossa heti vauvan syntymän jälkeen.
ellei sitten ole hätäsektio.
Vaikka on alatiesynnytys niin ei välttämättä saa heti rinnalle. Itsellä eka ok, tokalla lapsi vietiin teholle. Näin vasta parin tunnin päästä. Suunnitellussa sektiossa mitä aion kolmannessa kerrassa myös minä vaatia, pitäs kai lapsi saada rinnalle näytille äidille heti ja sitten tekevät ne muut toimet, kun sua ommellaan kiinni. Mieluusti itekin alakautta taas punnertaisin, mutta toka oli niin kauhea kokemus imukuppeineen ja vauvan napanuoran solmiutumisen takia, että kiikun kaakun vieläkö niin haluan. Toipuminen tosin alapäästä oli helppoa, paikat ovat hyvänä.
Jos on vaikea synnytys takana niin luulisi että helpommalla sektion saa. Itse en ainakaan muuhun kun sektioon suostu tämän toisen kanssa. Ensimmäinen synnytys oli todella traumaattinen. Puhuin kyllä jo sektiosta kun raskaudesta alettiin haaveilla.
Sektion väärin käyttö pitäisi säätää rangaistavaksi teoksi.
Normi alatie synnytys pakolliseksi, jos fysiologista syytä sektioon ei ole.
Äidit tekevät itselleen ja lapselleen hallaa, ihan omaa tietämättömyyttään, sektio on aina vaarallisempi kun normi synnytys.
Itsekkäitä, (ja päästään pehmeitä) nämä nykyajan hemmotellut naiset.
Jos ensimmäinen synnytys on mennyt päin persettä niin eikö ole oikein että sektion saa. Varsinki kun lääkärikään ei enään alatiesynnytystä suosittele!!! Älä tuomitse jos et tiedä asioista mitään!!!! Erikseen ne pelkosektiot joilla ei ole alatiesynnytyksestä mitään kokemusta...
repesin sun viestiäs *reps* :D taitaa ämmää harmittaa pahemman kerran :D ahhahhaa!!
itse synnytän sektiolla loputkin lapset, ihan turvallisuus- ja mukavuussyistä.
Jos suoraan sanotaan niin harmittaa lapsen takia jolle tuli synnytyksessä murtuma ja vaan sen takia että itsellä sen verran ahdaslantio ettei meinannut mahtua!
Tai sitten sinulla ei ole lapsia. Tai sitten olet niitä onnellisia jotka käyvät sairaalassa tynnäämässä ohimennen vauvan kivuitta ilman puudutuksia ja lähtevät sen jälkeen heti heinäpellolle takaisin töihin. Mutta älä yleistä. Tavallisessakin synnytyksessä voi tulla monia komplikaatioita. Myös minulla oli tosi ongelmallinen ensimmäinen synnytys, supistukset loppuivat kesken, piti käyttää imukuppia joka sattui TODELLA paljon.Traumat jäivät. Seuraava syntyy suunnitellulla sektiolla ja sitä odotan innolla. Mielipiteensä toki saa kertoa muttei tarvitse syyllistää. Kiitos.
kyllä nämä alatie synnytystä ihannoivat äidit ja toisia siihen pakottavat ovat itse päästä pehmeitä. enemmän takapakkeja ja repeytymisiä (pahoja) ja komplikaatioita tulee alakautta!!!älä tyrmää muita jotka haluavat sektion. se on jokaisen oma "valinta"!!!sinä voit pusertaa vauvasi vaikka suustasi jos haluat, mutta älä puutu muiden valintoihin, pliis!!
Ensimmäisen lapseni kohdalla jouduttiin tehdä kiirellinen sektio (ei hätä).. sain lapsen hetkeksi pääni viereen. Toipuminen sektiosta oli todella kivuliasta ja pitkä prosessi.lapsen hoitaminenkaan omin päin ei onnistunut kun en vóinut häntä kantaa, saati nostaa. Käveleminen onnistui itku silmässä ja vatsalihasten käyttö ei onnistunut moneen viikkoon, sängystäkin ylös nousu kesti KAUAN! En halua enää ikinä sektiota mikäli se on minusta kiinni!! Sairaalassa ruoan haku reissuni kesti tuskalliset 20 min, kun normaalisti alakautta synnyttäneet kävelivät ohitseni hymyssä suin..
Kun minä olin toipumassa leikkauksesta sairaalan vuodeosastolla, niin ruoka tuotiin minulle aina eteen. Miksei sinulle tuotu?
toki tuotiin jos pyysin, mutta kun sanottiin vaan että mitä enemmän kävelee niin sitä nopeampaa lähtee kuntoutumaan..varmaan kyllä aivan totta.. Tuntuu että olin muutenkin poikkeuksellisen kivulias tapaus kun vertasi muihin sektio-huonetovereihini...
jos pysyt päätöksessäsi ja niin pyydät, etenkin kun sulla on kauhukokemus "luonnollisesta" synnytyksestä. ei se mikään iso juttu ole, ainakin tyksissä ymmärrettiin hyvin, että se on mulle ainoa mahdollisuus saada lapsi, ja ihan omasta pyynnöstäni. ja siis diagnisoitiin, tietysti, pelkosetioksi. ihan yhtä hyvä syy, kun ahdas lantio tms, ei kannata näitä kasvottomia kateellisia marmattajia kuunnella ;)
tottakai siitä pitää hiukan "vääntää kättä", muutenhan suurin osa vain valitsisi sen synnytystavaksi, ja se tulisi kalliiksi. itse oli paaaljon paremmassa kunnossa sektion jälkeen, kuin kaksi huonetoveriani, jotka olivat synnyttäneet alakautta (toinen oli sitten vielä hätäsektioitu koko 27h tuskan päälle). sektiokipua kesti paripäivää ja sitten se hälveni. leikkaussali henkilökunta oli mielettömän mukavia ja leppoisia ja itse leikkaus oli helppo ja siisti juttu. mahdolliset seuraavat lapset syntyvät myös sektiolla. se on suomessa hyvin turvallinen toimenpide, ihan turhaan pelotellaan ja liioitellaan. ja hyvä ja turvallisin tapa saada lapsi maailmaan vauvan kannalta, kaikenmaailman höpötykset "kunnon puserruksista ja bakteereista" voi jättää omaan arvoonsa, meillä ollaan ainakin niin terveitä ja hyvinvoivia oltu alusta asti =)
"Turvallisin tapa saada lapsi maailmaan" ja milläköhän perusteella? Eiköhän nuo kätilöt ja synnytyslääkärit osaa päättää sen kumpi on turvallisempi tapa, yleensä se on alatiesynnytys ja joskus se taas on sectio. Turha sun on täällä alkaa jauhamaan että sectio se turvallisin on. Omissa alatiesynnytyksissä en ole ikinä revennyt, ei episiotomiaa, lapset ovat olleet mahtavassa kunnossa ja itse olen heidät vierihoito-osastolle kärrännyt, mutta joskus se alatiesynnytys ei ole mahdollista ja silloin se sectio on turvallisempi ja sekin ihan luonnollinen tapa synnyttää. Fakta on kuitenkin se että sectiossa on suuremmat riskit jos niitä nyt kerran aletaan täällä puntaroimaan. Jokainen synnyttäköön miten synnyttää, mutta faktoista on turha alkaa valehtelemaan.
on vauvalle turvallisin tapa syntyä, eli ei tule happivajauksia, aivovaurioita, luunmurtumia, kuolemia tms johtuen synnytyksestä (niinkuin alatiesynnytyksissä voi käydä valitettavasti).
En ole kyllä ikinä moisista kuullutkaan, josko keksit tuon? Jos on niin ahtaat paikat että vauvalle tuollaisia vaurioita niistä aiheutuisi, sectio tehdään. Kyllä se alateitse tulo on kuule ihan yhtä turvallista ja jos ei ole niin sitten se lääketiede tulee apuun ja tehdään se sectio. Sitä vartenhan nuo synnytyselimet ovat että sitä kautta olisi yleensä tarkoitus tulla, ei se meillä ainakaan lapsille vaarallisista ole ollut, keskimmäiseltä jouduttiin sectio tekemään perätilan vuoksi. Synnyttyään hän oli todella sininen ja imulla jouduttiin vetämään lapsivettä ja kaappiin joutui hapenpuutteen vuoksi, että tällä tavalla meillä. Alakautta syntyneet lapseni ovat heti rääkäiseet ja eivät ole mitenkään erityisemmin sinertäneet. Ja sektiosta toipuminen on ollut minulle paljon rankempaa kuin alatiesynnytysten jälkeen.
Terhi Saiston väitöskirjasta (löytyy lisä tietoa googlaamalla nimen.)
Elektiiviseen keisarileikkaukseen liittyy suurentunut vastasyntyneen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy. Raskausviikolla 37 vaara on seitsenkertainen (esiintyvyys 7,4 %), ja vielä 39. raskausviikolla, jolloin suurin osa elektiivisistä keisarileikkauksista tehdään, riski on kuusinkertainen (esiintyvyys 1,8 %). Keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on suurempi vaara joutua hoitoon vastasyntyneiden valvonta- ja teho-osastolle myös veren pienen glukoosipitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi. Synnytyksen aiheuttama katekoliamiinien erityksen käynnistyminen valmistaa lasta syntymänjälkeistä sopeutumista (adaptaatiota) varten. Elektiivinen keisarileikkaus ei käynnistä eritystä, ja koko adaptaatioprosessin täytyy tapahtua syntymän jälkeen. Kirurgiset komplikaatiot vaanivat myös lasta; riski saada ihon laseraatio veitsestä kohtua avattaessa on 1,3-1,9 %, perätilassa olevalla sikiöllä vielä suurempi.
Keisarileikkauksen jälkeiseen synnytykseen liittyy lisääntyneitä vaaroja myös lapsen kannalta. Perinataalikuolleisuus on suurentuneen kohturuptuurariskin vuoksi kahdeksan kertaa suurempi verrattuna ensisynnyttäjien tai niiden uudelleensynnyttäjien lapsiin, joille ei ole aikaisemmin tehty keisarileikkausta.
Alateitse syntyneiden lasten veressä on enemmän liuskatumaisia valkosoluja, monosyyttejä ja luonnollisia tappajasoluja kuin keisarileikkauksella syntyneillä. Lisäksi fagosyyttien toimintakyky on alateitse syntyneillä lapsilla parempi jopa vielä kuusi kuukautta syntymän jälkeen. Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä myöhemmän atopian, astman tai infektiokierteen syntymisen kannalta.
Miksi helvetissä kukaan ei kerro alatiesynnytyksen riskeistä vauvalle????? eräs vauva kuoli, kun väkisin yritettiin synnyttää ja imukupilla revittiin (katkesi niskasta(?) joku, en muista tarkemmin miten se meni), vaikka oli arvioitukkin todella isoksi. hapenpuutteesta johtuvat aivovauriot ovat myös todellisia riskejä, kun vauva jää jumiin.tunnen monia tapauksia, erittäisn surullisiakin. lisäksi luunmurtumia esiintyy vauvoilla, joko vahingossa tai sitten on jouduttu murtamaan että saadaa ulos. kyllä nämä paljon vakavammilta kuulostavat kuin jonkun ämmän tekemän väitös-lässytys. repesin kohtaa, jossa on riskinä saada veitsestä haava?!!aika tunari lekuri, etten sanoisi. no, alatiesynnytyksessä on riski, että kätilö ei saakkaan koppia, vaan vauva putoaa maahan pää edellä, perätilassa pylly edellä. yhtä kaukaa haettua.
Jos sä sanot että kätilöt ja lääkärit murtavat vauvan luita ja tappavat niitä, sekö pitäs sit uskoa ennemmin kuin se että joku asiantuntia on väitöskirjan kirjoittanut? Kyllä niitä vauvoja on kuule sectiossakin kuollut mikä on erittäin hirveä asia oli sitten alatiesynnytys tai sectio, joita onneksi suht vähän tapahtuu.
taas palstalla.
"kätilöt ja lääkärit murtavat vauvan luita ja tappavat niitä"
Kuka niin on sanonut? En minä ainakaan ole mistään tappamisesta puhunut, luetunymmärtäminen on taas hakusessa täällä suomi24:ssa. Mutta onhan tämä Suomen suurin keskustelupalsta, eli kaikennäköistä porukkaa mukaan mahtuu.
Itse en vaan ole kuullut ikinä Suomessa _sektion takia_ vammautuneista/kuolleista vauvoista, siksi pidän sitä turvallisempana lapselle.
Huomaa, että tilastot pitävät sisällään kaikki sektiot, niin suunnitellut- kuin hätäsektiotkin. Hätäsektion syynä on usein pieleen mennyt alatiesynnytys, jossa saadaan tai ainakin yritetään pelastaa äiti/vauva. Nehän pitäisi silloin tilastoida alatiesynnytyksen komplikaatioksi. ainii, eihän niitä "luonnollisen" synnytyksen komplikaatioita saa tilastoida mihinkään, tyst!!
Niinhän tuossa edellinen kirjoitti että väkisin imukupilla revittiin ja vauva kuoli (niskatko katkesi). Ei tuosta oikein muuta voi ymmärtää :D
"Tappo on tahallisen kuoleman tuottaminen toiselle ihmiselle."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tappo
Suosittelen äidinkielen lisäkursseja.
No mut siltä se vähän kuulostaa kun sanotaan että väkisin lapsi revitään! Varmasti tuollaista ei suomessa ole tapahtunut! Taitaa olla taas pientä katkeruutta ilmassa.
ikäviä sanoja, kuten hoitovirhe synnytys, vauvan kuolema synnytys jne, niin näet ikävän totuuden, että kyllä näitä sattuu Suomessakin. Tuo esimerkki ei ole siis ainoa laatuaan.
Ja väkisin synnytetään (eli laitetaan äiti synnyttämään väkisin) liian isoja vauvoja, vaikka leikkaus olisi inhimillisin tapa saada vauva ulos jo äidillekin. ja joskus imukupilla joudutaan repimään ulos kun tulee kiire ja jää jumiin. siinä ei ole kuitenkaan kyse mistään tappamisesta, eikä se siltä kuulosta, ihmeellistä jos susta kuulostaa. mutta hurjalta tietty kuulostaa ja sitä se onkin, kokemusta on, muttei toista tule enää ikinä, kiitos sektion mahdollisuuden.
Joo tulihan sieltä niitä ja kaikissa vauvalla oli jonkun sortin sairaus kuoleman tai vamman takana. Että tuskinpa se alatiesynnytyksen vika silloin on, en minäkään täällä ala sanomaan jos lapsi on kehitysvammainen ja sectiolla syntynyt, että "section takia lapsesta tuli vammainen". Molemmissa synnytyksissä omat riskinsä, jokainen synnyttää niin kuin synnyttää!
Minulla esikoinen syntyi hätäsektiolla sydänäänten laskujen takia, Odotan toista lasta ja pelkään ylikaiken tuota tulevaa synnytystä. Kuitenkaan minulle ei suotu mahdollisuutta suunniteltuun sektioon vaikka sen tahtoisin:( Pitäisi varmaan osata puhua paremmin... vaatia paremmin.. en tiedä... masentaa :/
Aivan kuin oma tarinani. En saanut minäkään toka kertaan sektiota. En tosin sitä vaatinut. Luulin, että näin onnistuu, vaikka lantiokin kuvattiin ja mitat oli raja-arvoja mutta uskoin lääkäreihin ja kuulema mahtuu. Kuitenkin ongelmia tuli vaikka vauva 3 kg. Imukuppia sitten. Tosi asia on kyllä se, että vaikka sektiosta toivuin hyvin ja kotiuduin jo 3 päivänä sairaalasta, niin alakautta synnyttäneenä toivuin vielä paremmin. Oli aivan mahtava kun pääsi jo jumppaan 2 vkon päästä siitä. Ja kun pitää nostella 2,5v.isoveikkaa. Mutta kolmas lapsi sitten syntyykin todennäköisesti sektiolla.
Mulla aikaisempi sektio perätilan vuoksi vuosia sitten.Nyt toinen raskaus. Pelkään, että aikaisempi sektiohaava repeää alatiesynnytyksessä ja ystävällä ikävä kokemus alatiesynnytyksestä. Näillä indikaatioilla saan sektion rv 39.
toiselta synnärin ns pelkopolilta, jossa kävin neuvolan lähetteellä kerran (!) jutskaamassa n 15 minsaa yhden kätilön kanssa.Sanoinheti alkuun että mua on ihan turha yrittää käännyttää, haluan sektion ja tuhlaat vaan mun ja omaa aikaasi jos koitat muka jutellen mua saada pyörtämään päätöstä..
Sitten sieltä tulikin, selvä, ja lähete lekurille jolle vielä kerran sanoin selvästi pysyneeni päätöksessäni ja eikun aika sektioon.
En ainoastaan pelännyt, mutta lähinnä kammosin synnytystä ja sitä kaikkea mitä voi mennä pieleen varsinkin kun kaveripiirissä kaikki silloin oli tullut imukupilla sadan tunnin pusertamisen jälk tai joutuneet hätäsektioon ja oli henki vaarassa molemmilla..anyway,
kun päätöksen sain, oli mulla aikaa rauhassa kelata kaikkea ja sitten, hah, muutinkin mieleni ja peruin sektion n vkoa aikaisemmin..Halusin kuitenkin katsoa loppuun asti,kokea kaiken sen ns luonnollisen.Ja kaikki meni hyvin vaikka huusinkin synnytyksen aikana perkelettä kun en pysynyt sektio päätöksessäni kun oikein supisti.. =)
Huvittavinta oli että kätilöksi sattui sattumalta juuri se henkilö joka mulle sektion myönsi.." me tunnetaankin jo" lausui hän astuessaan ähisijän luo..no olin jo valmiix punainen naamastani..
Musta kuitenkin jokaisella on oikeus päättää ruumiistaan, tässäkin mielessä.Jos joskus tulen vielä raskaaksi ( ei suunnitelmissa) aion mitä luultavimmin kuitenkin pyytää sektiota.
Kaikki meni ok, mutta ei se kivaa ollut..Tsemppiä kaikille!!!
Tarkoitukseni ei ollut se,että aletaan kinaamaan.
Halusin saada asiallisia vastauksia ja kiitos teille jotka niitä annoittekin =)
Eiköhän tää on nyt selvä.
sain pyytämällä sektion ekan synnytyksen pieleen mentyä ja siitä jäi pelot.. vauvan sain heti heräämössä viereeni ja siitä heti vierihoitoon!eli ei vauva ole erossa äidistä oli synnytys reitti mikä tahnsa!!ylös sängystä samana päivänä kun oli leikkaus ja siitä se lähti ilman kipuja tms!!