Digitaalinen

>...ja käyttävät magneetikompassia...

Noinkohan on laivoissa magneetikompassit ?

Miksi hyrräkompasseja yleensä sitten tehdään ? ;)

sentään? kirjoitti:

>...ja käyttävät magneetikompassia...

Noinkohan on laivoissa magneetikompassit ?

Miksi hyrräkompasseja yleensä sitten tehdään ? ;)

Hyrräkompassi on tunteeton merenkäynnille ja kulkuneuvon asennon heilahtuleille. Sen takia sitä käytetään laivoissa ja lentokoneissa.

Mutta hyrräkompassin suunta pitää määräajoin päivittää, vaikkapa magneettisesta kompassista, koska hyrräkompassi ryömii pois pikkuhiljaa asetetusta suunnastaan.

kompassi.. kirjoitti:

Hyrräkompassi on tunteeton merenkäynnille ja kulkuneuvon asennon heilahtuleille. Sen takia sitä käytetään laivoissa ja lentokoneissa.

Mutta hyrräkompassin suunta pitää määräajoin päivittää, vaikkapa magneettisesta kompassista, koska hyrräkompassi ryömii pois pikkuhiljaa asetetusta suunnastaan.

Lue lisää

>...hyrräkompassi ryömii pois pikkuhiljaa...

Onkos tullut MITEN paljon käytettyä moista värkkiä? ;)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrräkompassi

mettään! kirjoitti:

>...hyrräkompassi ryömii pois pikkuhiljaa...

Onkos tullut MITEN paljon käytettyä moista värkkiä? ;)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrräkompassi

Lue lisää

Itse et tiedä mitään. Tiedän lentokoneissa käytetyn hyrräkompassin. Asetettu suunta ei pysy siinä ikuisesti ja se pitää tarkistaa vaikkapa magneettisesta kompassista määräajoin lennonkin aikana. Nykyisin tuo varmasti tapahtuu automaattisesti. Ja kun lähdetään lentoon, hyrräkompassiin laitetaan esim. kiitoradan suunta. Hyrräkompassi ei itse tiedä suunnista, vaan se asetetaan jonkun muun kompassin mukaan.

Luehan jostain tarkemmin, kuin lyhyt selostus Wikipediasta.

heijaa... kirjoitti:

Itse et tiedä mitään. Tiedän lentokoneissa käytetyn hyrräkompassin. Asetettu suunta ei pysy siinä ikuisesti ja se pitää tarkistaa vaikkapa magneettisesta kompassista määräajoin lennonkin aikana. Nykyisin tuo varmasti tapahtuu automaattisesti. Ja kun lähdetään lentoon, hyrräkompassiin laitetaan esim. kiitoradan suunta. Hyrräkompassi ei itse tiedä suunnista, vaan se asetetaan jonkun muun kompassin mukaan.

Luehan jostain tarkemmin, kuin lyhyt selostus Wikipediasta.

Lue lisää

>Tiedän lentokoneissa käytetyn...

Ettei nyt asenteesi vain ole peräisin opettajaseminaarista? ;)

Alunperin olit tietävinään laivoista ja sitten yhtäkkiä otatkin esiin lentokoneet joissa, ymärrettävistä syistä, hyrräkompassiin olellisesti vaikuttava nopeuskorjaus on otettava huomioon.

Toki se vaikuttaa laivassakin mutta on merkittävästi pienempi kuin magneettikompassiin vaikuttava maan magneettikentän aseman mukaan tapahtuva vaihtelu. Se on myös automaattisesti kompensoitavissa laskennallisesti, toisin kuin magneettkompassin erannon ja eksymän yhteisvaikutus joka voidaan saada selville vain kokeellisesti.

>Luehan jostain tarkemmin...

Käviskö tämä?

"...once it has settled on the true meridian it will remain there indefinitely..."

http://www.navis.gr/navaids/gyro.htm

kansakoulunopettaja? kirjoitti:

>Tiedän lentokoneissa käytetyn...

Ettei nyt asenteesi vain ole peräisin opettajaseminaarista? ;)

Alunperin olit tietävinään laivoista ja sitten yhtäkkiä otatkin esiin lentokoneet joissa, ymärrettävistä syistä, hyrräkompassiin olellisesti vaikuttava nopeuskorjaus on otettava huomioon.

Toki se vaikuttaa laivassakin mutta on merkittävästi pienempi kuin magneettikompassiin vaikuttava maan magneettikentän aseman mukaan tapahtuva vaihtelu. Se on myös automaattisesti kompensoitavissa laskennallisesti, toisin kuin magneettkompassin erannon ja eksymän yhteisvaikutus joka voidaan saada selville vain kokeellisesti.

>Luehan jostain tarkemmin...

Käviskö tämä?

"...once it has settled on the true meridian it will remain there indefinitely..."

http://www.navis.gr/navaids/gyro.htm

Lue lisää

Ehkäpä erimielisyytemme johtuu siitä, että lentokoneissa (ainakaan pienkoneissa) ei käytetä hyrräkompassia, vaan suuntahyrrää, joka on eri asia ja jolla on ne ominaisuudet, josta kerroin.
Arkikielessä niitä nimitetään hyrräkompasseiksi, josta sekaannus. Tietämykseni perustui lentokoneen suuntahyrrään, joten voit rauhoittua!

http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/177/anturipaikannus.pdf
Hyrräkompassi
Ensimmäisen laivakäyttöön tarkoitetun hyrräkompassin eli gyrokompassin patentoi saksalainen
H. Anschiitz vuonna 1908. Lentokoneissa hyrräkompassit tulivat käyttöön 1930- luvulla.
Hyrräkompassin etuna on se, että siihen ei vaikuta kulkuneuvon magneettikentän aiheuttama
eksymä. Hyrräkompassi näyttää oikein myös magneettisilla häiriöalueilla.
Laite perustuu gyroskooppiin eli hyrrään. Nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii säilyttämään
pyörimisakselin suunnan. Jos hyrrään kohdistuu häiriövääntömomentti – tässä tapauksessa maan
vetovoiman vaikutuksesta - pyörimisakselin suunta muuttuu. Näennäisen kulmanopeuden
aiheuttava kiertyminen tapahtuu akselin ympäri, joka on kohtisuorassa maan pyörimisakselia
vastaan. Hyrräkompassi asettuu maan kulmanopeuden ja näennäisen kulmanopeuden
vektorisumman suuntaan, joka aiheuttaa virheen hyrrän osoitukseen. Virhe korjataan käyttämällä
laivan nopeutta, jonka avulla hyrrän presessiota korjataan.
Lentokoneiden hyrräkompassi on ripustettu stabiilille tasolle, mikä mahdollistaa paikallisen
vaakatason säilyttämisen. Koska nopeuden pohjois-eteläsuuntainen komponentti aiheuttaa
virheellisen näyttämän, on mitattava lentokoneen todellinen maanopeus, joka tapahtuu Dopplertutkalla.
Hyrräkompassin autoteknillisestä sovelluksesta mainittakoon Apollo 15,16 ja 17 -kuulennoilla
käytetty kuuauto (Lunar Roving Vehicle). Ajoneuvo määritti kulkemansa matkan
pyöräantureiden signaaleista ja suunnan hyrräkompassin avulla. Ajoneuvo kykeni palaamaan
takaisin kuualuksen luokse 20 mailia pitkän matkan jälkeen n. 90 metrin tarkkuudella.
Hyrräkompassia ei pidä sekoittaa suuntahyrrään, joka on magneettiseen kompassiin kytketty
gyroskooppi. Se ei siis ole itsessään pohjoiseen hakeutuva.

suuntahyrrä.. kirjoitti:

Ehkäpä erimielisyytemme johtuu siitä, että lentokoneissa (ainakaan pienkoneissa) ei käytetä hyrräkompassia, vaan suuntahyrrää, joka on eri asia ja jolla on ne ominaisuudet, josta kerroin.
Arkikielessä niitä nimitetään hyrräkompasseiksi, josta sekaannus. Tietämykseni perustui lentokoneen suuntahyrrään, joten voit rauhoittua!

http://www.tkk.fi/Yksikot/Liikenne/Opinnot/177/anturipaikannus.pdf
Hyrräkompassi
Ensimmäisen laivakäyttöön tarkoitetun hyrräkompassin eli gyrokompassin patentoi saksalainen
H. Anschiitz vuonna 1908. Lentokoneissa hyrräkompassit tulivat käyttöön 1930- luvulla.
Hyrräkompassin etuna on se, että siihen ei vaikuta kulkuneuvon magneettikentän aiheuttama
eksymä. Hyrräkompassi näyttää oikein myös magneettisilla häiriöalueilla.
Laite perustuu gyroskooppiin eli hyrrään. Nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii säilyttämään
pyörimisakselin suunnan. Jos hyrrään kohdistuu häiriövääntömomentti – tässä tapauksessa maan
vetovoiman vaikutuksesta - pyörimisakselin suunta muuttuu. Näennäisen kulmanopeuden
aiheuttava kiertyminen tapahtuu akselin ympäri, joka on kohtisuorassa maan pyörimisakselia
vastaan. Hyrräkompassi asettuu maan kulmanopeuden ja näennäisen kulmanopeuden
vektorisumman suuntaan, joka aiheuttaa virheen hyrrän osoitukseen. Virhe korjataan käyttämällä
laivan nopeutta, jonka avulla hyrrän presessiota korjataan.
Lentokoneiden hyrräkompassi on ripustettu stabiilille tasolle, mikä mahdollistaa paikallisen
vaakatason säilyttämisen. Koska nopeuden pohjois-eteläsuuntainen komponentti aiheuttaa
virheellisen näyttämän, on mitattava lentokoneen todellinen maanopeus, joka tapahtuu Dopplertutkalla.
Hyrräkompassin autoteknillisestä sovelluksesta mainittakoon Apollo 15,16 ja 17 -kuulennoilla
käytetty kuuauto (Lunar Roving Vehicle). Ajoneuvo määritti kulkemansa matkan
pyöräantureiden signaaleista ja suunnan hyrräkompassin avulla. Ajoneuvo kykeni palaamaan
takaisin kuualuksen luokse 20 mailia pitkän matkan jälkeen n. 90 metrin tarkkuudella.
Hyrräkompassia ei pidä sekoittaa suuntahyrrään, joka on magneettiseen kompassiin kytketty
gyroskooppi. Se ei siis ole itsessään pohjoiseen hakeutuva.

Lue lisää

Nyt aletaan päästä asiaan. ;)

Vielä jos myönnät että tässä tapauksessa kysymyksessä ei ole mikään yleistiedon sekaannus vaan et yksinkertaisesti tiennyt asiasta mitään kirjoittaessasi ensimmäiseen viestiisi, vähän ylimielisesti, näin: "...kaikki laivat ovat metallirunkoisia ja käyttävät magneetikompassia... " niin ollaan sujut. Jookos?

>...joten voit rauhoittua!

Olen ollut hyvin rauhallinen koko keskustelun ajan kun ei ole ollut mitään syytä kiihtyä. Oikaisin vain käsityksesi että tällainen väärinymmärrys ei leviäisi laajemmalle.

niin! kirjoitti:

Nyt aletaan päästä asiaan. ;)

Vielä jos myönnät että tässä tapauksessa kysymyksessä ei ole mikään yleistiedon sekaannus vaan et yksinkertaisesti tiennyt asiasta mitään kirjoittaessasi ensimmäiseen viestiisi, vähän ylimielisesti, näin: "...kaikki laivat ovat metallirunkoisia ja käyttävät magneetikompassia... " niin ollaan sujut. Jookos?

>...joten voit rauhoittua!

Olen ollut hyvin rauhallinen koko keskustelun ajan kun ei ole ollut mitään syytä kiihtyä. Oikaisin vain käsityksesi että tällainen väärinymmärrys ei leviäisi laajemmalle.

Lue lisää

Sorry vaan!
""...kaikki laivat ovat metallirunkoisia ja käyttävät magneetikompassia... " niin ollaan sujut. Jookos?"

Tuo ylläoleva ei ollut kyllä minun kirjoittamaani. Pitäisköhän kirjoittaa koko ajan samalla nimimerkillä, niin ei sekoiteta toisiin kirjoittajiin.

Tietoni perustui pienkoneiden suuntahyrrään, josta esim. lentokoulutuksessa -70/80-luvulla taidettiin puhua hyrräkompassista. Tässä se sekaannus tuli...

joku muukin.. kirjoitti:

Sorry vaan!
""...kaikki laivat ovat metallirunkoisia ja käyttävät magneetikompassia... " niin ollaan sujut. Jookos?"

Tuo ylläoleva ei ollut kyllä minun kirjoittamaani. Pitäisköhän kirjoittaa koko ajan samalla nimimerkillä, niin ei sekoiteta toisiin kirjoittajiin.

Tietoni perustui pienkoneiden suuntahyrrään, josta esim. lentokoulutuksessa -70/80-luvulla taidettiin puhua hyrräkompassista. Tässä se sekaannus tuli...

Lue lisää

>...niin ei sekoiteta toisiin kirjoittajiin.

"Itse et tiedä mitään."
"Luehan jostain tarkemmin..."

Sinun kirjoittamiasi? Ei ole enää monta viestiä välissä. ;)

Tollainen käsi-gps maksanee jotain 130e. Kartalla 500e. Tarttis vaan tarkan suunnan kun lähtee suuren selän ylitykseen jotta osuu noin oikeaan kohtaan. Taivaanrannalta ei aina löydy kiintopistettä vaan joutuu välillä kompassista suuntimaan. Kait nuo gps-laitteet halpenee ja kohta on jokaisella sellainen taskussa. Kännykässäkin taitaa jo olla. Pian rannekellossa. Ootellaan.

kompassi? kirjoitti:

Tollainen käsi-gps maksanee jotain 130e. Kartalla 500e. Tarttis vaan tarkan suunnan kun lähtee suuren selän ylitykseen jotta osuu noin oikeaan kohtaan. Taivaanrannalta ei aina löydy kiintopistettä vaan joutuu välillä kompassista suuntimaan. Kait nuo gps-laitteet halpenee ja kohta on jokaisella sellainen taskussa. Kännykässäkin taitaa jo olla. Pian rannekellossa. Ootellaan.

Lue lisää

...esim. tollane:
Lue tuosta pikakoe viimeisimmästä Tekniikan Maailmasta:
http://www.nokia.fi/6210navigator/

Lue tuolta sivu 2.
http://www.paperfree.no/markantalo/
Jos ei ole vanhaa puhelinta, käy hakemassa kirpparilta joku, ja saat viidestä kympistä erotuksen itsellesi. Ton tarjouksen mukaan ei tartte olla edes kunnossa. Niin hitaa jää 289 euroa plus kirppispuhelin.

menee... kirjoitti:

...esim. tollane:
Lue tuosta pikakoe viimeisimmästä Tekniikan Maailmasta:
http://www.nokia.fi/6210navigator/

Lue tuolta sivu 2.
http://www.paperfree.no/markantalo/
Jos ei ole vanhaa puhelinta, käy hakemassa kirpparilta joku, ja saat viidestä kympistä erotuksen itsellesi. Ton tarjouksen mukaan ei tartte olla edes kunnossa. Niin hitaa jää 289 euroa plus kirppispuhelin.

Lue lisää

vain tie/maastokartat. Meri(sisävesi) kartat ovat merenkulkulaitoksen monopoolia. Siksi niin kalliita.

Taitaa Hall-tekniikkaa olla toistaiseksi vielä vähemmän käytössä. Kaikissa näkemissäni on käytetty fluxgate-systeemiä. Samalla periaatteella rakennetaan myös magnetometrejä.